Uudet ohjeet kuormittavat pahimpien epidemia-alueiden kouluja: "Opettajat lähiopettavat, etäopettavat ja koronajäljittävät samaan aikaan"

Koska koronalle altistuneet oppilaat on rajattava aiempaa tarkemmin, on jäljittäminen vaativampaa. Karanteeniin määrätään yhä useammin vain osa luokan oppilaista, ja hybridiopetuksen tarve kasvaa.

Erityisluokanopettaja Mari Puustinen opettaa oppilaita samanaikaisesti sekä etänä että luokassa. Kasvomaski kasvoilla, osa oppilaista on karanteenissa, oppilaita ei näy kuvassa.
Samanaikainen etäopetus ja lähiopetus on opettajalle raskasta, kun osa oppilaista on karanteenissa kotona. Kuvaus: Janne Nykänen / Yle, video: Markku Lähdetluoma / Yle

Pahimpien epidemia-alueiden kouluissa kärsitään edelleen koronan aiheuttamasta kuormituksesta. Koronan ilmaantuvuus on ollut parin viime viikon ajan hyvin korkea esimerkiksi Lahdessa.

THL:n tuoreimpien ohjeiden mukaan karanteeniin määrätään yleensä vain oppilaat, jotka ovat olleet lähikontaktissa tartunnan saaneeseen. Jos yhdellä oppilaalla todetaan tartunta, koko luokkaa ei välttämättä tarvitse asettaa karanteeniin.

Käytännön ansiosta entistä harvempi oppilas joutuu karanteeniin ja etäopetukseen koronalle altistumisen vuoksi. Samalla käy useammin niin, että oppilaita on yhtä aikaa etäopetuksessa ja lähiopetuksessa.

Rajauksen vuoksi kouluissa on myös tehtävä aiempaa yksityiskohtaisempaa salapoliisityötä. Vastuualuejohtaja Lassi Kilponen Lahden kaupungilta kertoo, että koulujen henkilöstö ja varsinkin rehtorit ovat joutuneet tekemään jäljittämistyötä iltaisin sekä viikonloppuisin.

Erityisopetusta luokassa ja netissä

Lahtelaisessa Rakokiven alakoulussa koronatilanteen huononeminen on aiheuttanut poikkeuksellisen paljon vaikeuksia. Viime viikon maanantaina rehtori Susanna Kulonen kuuli, että yhdellä oppilaalla oli pitkästä aikaa todettu koronatartunta. Sittemmin tartuntoja todettiin lisää, yhteensä kahdeksan.

Koululla on tehty päivittäin tuntikaupalla töitä sen eteen, että tieto kulkisi altistuneille. Alueen koronajäljitys ei ole pysynyt tahdissa mukana.

– Altistuneet oppilaat ehtivät tulla kouluun, ennen kuin koronajäljitys ehtii asian päälle. Sitten on lisää altistuneita, jos siellä on joku saanut tartunnan. Opettajat samaan aikaan lähiopettavat, etäopettavat ja koronajäljittävät. Oppilaita siirtyy karanteeniin ja palaa karanteenista, Kulonen kuvailee pyöritystä.

Opettajat joutuvat järjestämään opetusta samalla sekä koululla oleville että etäoppilaille. Tämä lisää työn kuormittavuutta. Erityisluokanopettaja Mari Puustisen erityistä tukea tarvitsevista oppilaista osa on luokassa, mutta osa karanteenissa.

– Heidän ohjaamisensa tässä ohessa etänä on tosi vaikeaa, Puustinen sanoo.

Lahden perusopetuksessa koronatartuntoja on todettu etenkin alaluokilla. Valtaosa nuorimmista koululaisista on rokottamattomia, koska koronarokotteen saavat vain 12-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Tartuntojen lisääntyminen myös vaikeuttaa lasten koulunkäyntiä, jos he joutuvat sairastamaan tai olemaan altistumiskaranteenissa.

Opettajalle selviää vasta aamulla, kuinka monta oppilasta on paikan päällä ja kuinka monta etäopetuksessa. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Lahden kaupungin vastuualuejohtaja Lassi Kilponen toivoo, että koronarokotteita päästäisiin antamaan myös alle 12-vuotiaille.

Osa kouluista elää normaalia arkea

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo kertoo, että koronaepidemia on kuormittanut tänä syksynä kouluja hyvin epätasaisesti eri puolilla Suomea. Monissa kouluissa eletään lähes normaalia arkea, paikoin rumba on yhä käynnissä.

– Kokonaiskuvassa tilanne on tasoittunut verrattuna aikaisempaan puoleentoista vuoteen siinä mielessä, ettei poikkeusjärjestelyjä ole samassa laajuudessa kuin aikaisemmin. Kuitenkin alueellisesti yksittäisissä kouluissa tulee edelleen tilanteita, jossa opetusta joudutaan järjestämään poikkeuksellisin keinoin, Salo toteaa.

Tuntien pitäminen samanaikaisesti kotona karanteenissa oleville ja normaalisti luokassa oleville oppilaille on ollut opettajien mukaan korona-aikana yksi kuormittavimmista järjestelyistä.

– Opettajan pitää voida keskittyä joko lähiopetuksen antamiseen tai sitten etäopetuksen antamiseen. Samaan aikaan se on mahdotonta. Silloin siinä kärsii aina jompi kumpi tai molemmat osat ryhmästä.

Tartunnanjäljityksen Salo arvioi lisäävän eniten rehtorien työtaakkaa, joskin pääosin jäljittäminen on ollut muiden kuin johdon tai opettajien kontolla eikä siten suurin murhe kouluissa.

Palautumiseen tarvitaan resursseja pitkällä tähtäimellä

OAJ ei ota kantaa karanteenikäytäntöihin mutta toivoo, että valtio ja kunnat pitäisivät edelleen huolta siitä, että kouluilla on resursseja toipua korona-ajasta.

– Siinäkään mielessä pandemia ei ole missään nimessä ohi, että tämä aika ja poikkeusjärjestely ovat aiheuttaneet oppimis- ja hyvinvointivajeita. Opettajat kertovat oppilaiden rauhattomuudesta, ahdistuneisuudesta. Näitä on tarve korjailla useita vuosia tämän jälkeen, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.

Salon mukaan lisäresurssien rahoitus pitäisi myös taata useammalle vuodelle, jotta palautuminen olisi mahdollista suunnitelmallisesti ja pitkäjännitteisesti.