Eurooppa-kirje: EU:n riita Puolan kanssa on vasta alussa, sioista tuli brexitin tuoreimpia uhreja ja ydinvoima voi tehdä paluun

Mitä jokaisen on hyvä tietää EU-asioista? Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Eurooppa-uutiskirjeen. Linkki tilauslomakkeeseen löytyy kirjeen lopusta.

Susanna Turunen / Bryssel Kuva: Yle & AOP, kuvankäsittely: Harri Vähäkangas / Yle

Terveisiä Justus Lipsiuksesta,

Edellisen kerran taisinkin olla täällä viime vuoden maaliskuussa, jonka jälkeen kaikki EU:n instituutiot suljettiin pikkuhiljaa koronarajoituksien takia ja siirryttiin Teamsiin, Zoomiin, Skypeen – kuka minnekin. Justus Lipsius on siis Eurooppa-neuvoston päämaja, tänne EU-johtajat kokoontuvat huippukokouksiin.

Nyt kun rajoituksia on purettu, meitä toimittajia tänne EU:n kehtoon on päästetty 240. Se tarkoittaa, että yli 800 on jäänyt edelleen ulkopuolelle ja etäyhteyden varaan. Millä perusteilla toimittajat on rankattu, on mysteeri. Mutta täällä sitä nyt ollaan ja ihmetellään.

Pääsy rakennuksen käytäville ja viereiseen rakennukseen, jonne EU-johtajat saapuvat kävellen aina kuvissa näkyvää punaista mattoa pitkin, on tietenkin erittäin rajoitettua.

Mitä näen? Innokkaita kollegoja, jotka rajoitusten kourissa yrittävät saada selville, missä mennään. Normaalit reportteriparvet asioista perillä olevien virkamiesten ympärillä ovat muisto menneisyydestä.

Nyt kaikki välitieto tulee kännykkään, sama kaikille. Tai ei nyt ihan. Puhelinyhteydet toki toimivat. Jos on kontakteja, saa tietoa.

Tämänkertainen huippukokous olisi ollut huikea normaalissa elämässä. Yksi jäsenmaa on julkisesti ilmoittanut, ettei se hyväksy Luxemburgissa istuvaa EU:n tuomioistuinta ylimmäksi oikeudelliseksi instituutioksi. Kyse on tietenkin Puolasta.

Riita EU:n ja Puolan välillä oikeusvaltiorikkomuksista on kehittynyt siihen pisteeseen, että jotain jonkun tarttis tehdä.

Lue täältä lisää kokouksen asialistasta. Politicolla on kokouksesta hyvä seuranta, kas täällä (siirryt toiseen palveluun).

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi tiistaina Strasbourgissa parlamentin istunnossa, mitä hän aikoo tehdä: viedä Puolan oikeuteen. Siis oikeuteen, jota Puola ei tunnusta yli oman kansallisen oikeutensa. Toinen von der Leyenin vaihtoehto on katkaista rahavirrat eli evätä Puolalta oikeus budjetin ja/tai elpymisrahaston tukiin.

Kolmas vaihtoehto on kovin. Sitä von der Leyen ei edes maininnut: artikla 7:n käyttöönotto. Sen kautta jäsenmaalta voidaan viedä äänioikeus neuvostossa. Artiklaa on käytetty kerran – vuonna 2000, kun Jörg Haider oli voittanut vaalit ja muodosti kansallisäärioikeistomielisen hallituksen Itävaltaan. Tuolloin 15 jäsenmaan EU säikähti ja yritti eristää (siirryt toiseen palveluun) demokraattisesti valitun hallituksen.

Ei ihme, että von der Leyen ei maininnut tätä mahdollisuutta. Päätös nimittäin ampui EU:ta omaan jalkaan, ja myöhemmin olemme nähneet kansallismielisyyden nousun ympäri eurooppaa.

Kyse on taistelusta keskusvallan ja kansallisen päätöksenteon välillä. Puolan toimet voivat olla vääriä, mutta pääministeri Mateusz Morawiecki kysyi oleellisen kysymyksen – missä kulkevat EU:n toimivallan rajat? EU ei ole liittovaltio. Toisella puolella (siirryt toiseen palveluun)kysytään, eikö Puolan täydy noudattaa yhteisiä lakeja ja sääntöjä, jotka se on allekirjoittanut liittymissopimuksessa.

Britannian EU-ero perustui juuri samaan ajatukseen: meitä ei määräillä Brysselistä vaan me teemme niin kuin me britit katsomme parhaaksi, omien lakiemme nojalla.

Riita Britannian ja EU:n välillä jatkuu kuudetta vuotta. Riita EU:n ja Puolan välillä on vasta alkanut. Toisin kuin brexit, Puola on saanut jo instituutiot vastakkain. EU-parlamentti uhkaa haastaa komission oikeuteen, jos tämä viivyttelee Puolaa koskevissa toimissa. Se näyttäisi surkealta ulospäin.

Loppupelissä, kuten aina, päätöksen tekevät jäsenvaltiot eli Eurooppa-neuvosto, joka juuri tätä kirjoittaessani keskustelee tapauksesta Puola.

Au revoir,

Susanna

P.S. Lähihistorian ironiaa on se, että Unkarin pääministeri Viktor Orbán on onnistunut ajamaan maansa kohti hyvin itsevaltaista järjestelmää nimenomaan EU:n avokätisellä tuella. Kannattaa katsoa Areenasta Ulkolinjan ranskalaisdokumentti "Unkari tiellä diktatuuriin?"

P.P.S. Ylelle on valittu uusi EU-kirjeenvaihtaja ensi vuoden alusta alkaen, onnea Rikhard Husu!

Seuraavaksi kollegani Anna Karismo kertoo, mitkä Eurooppa-aiheet ovat puhuttaneet tällä viikolla ja mitä on tulossa lähiaikoina.

#SOME: Ranska muisti islamistin tappamaa opettajaa – ovatko terroristit jo voittaneet taistelun sananvapaudesta?

"Samuel Patylle. Jatkamme, opettaja." Näin kirjoitti Ranskan presidentti Emmanuel Macron evästykseksi Instagram-videokollaasiinsa viime viikonloppuna. Lauantaina tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun tšetšeenimies puukotti historianopettaja Patyn kuoliaaksi ja irrotti tämän pään. Paty oli näyttänyt tunnillaan Muhammed-pilakuvia opettaessaan Ranskan sananvapauden historiaa. Kuoleman vuosipäivää muistettiin laajasti ranskalaisessa somessa ja mediassa.

Ranskalaisen ajattelun mukaan sananvapaudella ei voi olla rajoja, mutta ovatko terroristit kuitenkin voittaneet sananvapaustaistelun? Kannattaa kuunnella Ruben Stillerin ja pilapiirtäjä Ville Rannan keskustelu aiheesta Areenasta.

FAKTA: Rahan arvo heikkenee, hinnat nousevat hyvin eri tahtiin Euroopassa

Inflaatio kiihtyy hyvin eri tahtia eri puolilla Eurooppaa. Inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä ja siitä aiheutuvaa kuluttajahintojen nousua. Eniten hintoja nostaa nyt energian kallistuminen, mutta myös palveluissa, teollisuustuotteissa ja ruuassa on hintapaineita. Kun raha menettää arvoaan, palkkavaatimukset saattavat yltyä. Suurimmassa eurotaloudessa Saksassa palkankorotusvaatimuksia on jo nähty (siirryt toiseen palveluun), mikä puolestaan lisää inflaatiopaineita.

TÄRPIT: Sioista tuli brexitin sijaiskärsijöitä – entä tappoivatko huippunopeat junat lentoyhtiön?

Siat joutuvat teuraalle myös teurastamojen ulkopuolella nyt Britanniassa. Maanviljelijöiden on tapettava siat itse tilanpuutteen vuoksi. Normaalisti ne olisivat menneet teurastamolle, mutta niissä ei ole riittävästi työntekijöitä brexitin vuoksi. Kuva: AOP

Yksi surullisimpia kohtaloita brexitin jälkeen on sioilla (siirryt toiseen palveluun). Niitä joudutaan lahtaamaan tiloilla julmillakin keinoilla, kun Britanniassa ei ole enää (siirryt toiseen palveluun) riittävästi teurastamotyöntekijöitä. Maassa arvioidaan olevan 120 000 sikaa "liikaa", sillä teurastamot eivät ole voineet ottaa niitä tapettavaksi normaaliin tapaan. Maanviljelijät ovat varoitelleet tilanteesta pitkään, mutta vasta nyt brittihallitus on taipunut (siirryt toiseen palveluun) myöntämään viisumeita ulkomaalaisille työntekijöille.

Suomessa brexit on alkanut näkyä S-kauppojen hyllyillä, kun Tescon tuotteita ei ole enää (siirryt toiseen palveluun) saatavilla tullirajan vuoksi. S-ryhmä tekee nyt yhteistyötä ranskalaisen Carrefourin kanssa.

SAKSALAINEN AUKKO

Työpaikka tarjolla jälleen saksalaiselle keskuspankkiirille! Bundesbankin pääjohtaja Jens Weidmann kertoi keskiviikkona ottavansa jalat alleen vuoden lopussa. Hän on jo neljäs saksalainen (siirryt toiseen palveluun), joka jättää EKP:n vastalauseena pankin tukitoimille.

Suosikki seuraajaksi on Isabel Schnabel, lue hänen haastattelunsa tästä. Nimitys kestää todennäköisesti Saksan uuden hallituksen muodostamiseen asti: tällä tietoa (siirryt toiseen palveluun) valmista tulisi marraskuun loppuun mennessä.

YDINVOIMA JA KAASU JATKOAJALLE

Energiakriisi koettelee myös Euroopan talousmahtia. Saksassa onkin jo virinnyt keskustelu (siirryt toiseen palveluun), pitäisikö ydinvoiman käyttöä kuitenkin jatkaa vielä ensi vuonna koittavan takarajan jälkeen. Komissio puolestaan on lykännyt jälleen päätöstään ydinvoiman ja kaasun tulevasta kestävyysluokittelusta energianhintojen nousun vuoksi, kertoo Financial Times (siirryt toiseen palveluun).

ALITALIAN VIIMEINEN LENTO

Italian kansallinen lentoyhtiö Alitalia lensi viimeisen lentonsa (siirryt toiseen palveluun) runsas viikko sitten. Sen tilalle tulee ITA-niminen yhtiö, jolla on huomattavasti suppeampi reittivalikoima. Italia on tiettävästi maailman ainoa maa, jossa on kaksi luotijunayhtiötä. Luotijunat ovat korvanneet maan sisäisiä lentoja, mikä saattoi tappaa (siirryt toiseen palveluun)Alitalian.

KANNATTAA, EI KANNATA, KANNATTAA, EI KANNATA...

Suomen hallituksen kannan selvittäminen EU-taloudenpidon uudistamiseen on kuin päivänkakkaran lehtien terälehtien nyppimistä rakkaudessa. "Kannatamme tiukkaa taloudenpitoa, mutta emme kuitenkaan tiedä millaista – suppea vai laaja uudistus, katsotaan mitä tuleman pitää" jne. Linjattomuus voi kostautua, lue täältä miksi.

MAATALOUTTA JA IHMISOIKEUKSIA PARLAMENTISSA

EU-parlamentti äänesti tällä viikolla Pellolta pöytään -suunnitelman puolesta. Se on iso lakipaketti, jolla pyritään suojelemaan ilmastoa ja tekemään maataloudesta kestävämpää. Lue täältä juttu aiheesta. Parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala (vihr.) kertoi täysistunnolle, että EU:n ihmisoikeuspalkinto myönnetään tänä vuonna venäläiselle oppositiopoliitikolle Aleksei Navalnyille.

Marina Abramovićin Balkan Erotique Epic -videoinstallaatio nähtiin Tukholman Moderna Museetissa neljä vuotta sitten. Kuva: Satu Nurmio /Yle

KULTTUURISUOSITUS: "Olen kotoisin pimeästä paikasta, sodan jälkeisestä Jugoslaviasta", Marina Abramović sanoo Yle Areenan kulttuuridokumentin alussa. Hän on maailman merkittävimpiä nykytaiteilijoita, syntyisin Serbiasta. Dokumentissa rekonstruoidaan Abramovićin kuuluisimpia performansseja ja haastatellaan uuden polven taiteilijoita esitysten vaikutuksesta.

TULOSSA: Kansalaispaneeli, sotilaskomitea ja energiaministerien hätäkokous

Viikonloppuna parlamentissa Strasbourgissa kokoontuu jälleen EU-kansalaisten ja -poliitikkojen tulevaisuuskonferenssi (siirryt toiseen palveluun). Kansalaispaneelit ovat uusi aloite, jolla EU haluaa edistää kansalliset rajat ylittävää monikielistä keskustelevaa demokratiaa. Nyt osallistujat muun muassa tarkastelevat, mitä hyötyä kansan osallistamisesta on.

Alkuviikosta kokoontuu EU:n sotilaskomitea (siirryt toiseen palveluun). Lukijalle saattaa herätä kysymys, että mikä ihmeen sotilaskomitea, eihän EU:lla ole armeijaa. Komitea on vastuussa niistä sotilastehtävistä, joita EU:lla on yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (siirryt toiseen palveluun) mukaan. Komiteaa johtaa italialinen kenraali Claudio Graziano.

Keskiviikkona energiaministerit tapaavat ylimääräisen kokouksen merkeissä energianhinnan (siirryt toiseen palveluun) vuoksi. Puheenjohtajamaa Slovenia kutsui ministerit yhteen heti huippukokousta seuraavalla viikolla, mikä voi kertoa halusta tehdä konkreettisia päätöksiä. Millaisilla keinoilla voidaan helpottaa kotitalouksia ja yrityksiä nousevien sähkön- ja energianhintojen paineessa?

Torstain talous- ja valtiovarainministereiden kokous on epävirallinen (siirryt toiseen palveluun), mistä syystä sen sisällöstä on sekä ennakkoon että jälkikäteen saatavilla vähemmän tietoa kuin virallisista kokouksista.