Tampereen pormestari julkisti talousarvioehdotuksensa – veroprosenttia ei nosteta, vaikka alijäämää luvassa

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala esittelivät kaupungin ensi vuoden talousarvion. Kunnallisverot kasvavat 22 miljoonaa ensi vuonna, mutta alijäämää kertyy silti.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen esittelee talousarvioon liittyviä asioita kaupungin tiedotustilaisuudessa.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) esitteli maanantaina talousarvioehdotuksensa. Hän sanoi, että yksi iso ongelma kaupungissa on hoitohenkilökunnan saatavuus. Toimittaja: Katri: Tapola, kuvaaja: Antti Eintola

Miten ja mihin Tampereen kaupunki käyttää rahaa vuonna 2022? Mistä tämä raha tulee?

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ennakoi ensi vuoden olevan Tampereelle isojen muutosten vuosi. Hän ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala esittelivät maanantaina kaupungin talousarviota.

Ensi vuoden 2022 budjetti on lajinsa viimeinen, sillä 2023 voimaan tuleva sote-uudistus muuttaa kaupungin rahavirtoja perusteellisesti.

Vielä ensi vuonna terveydenhuoltohenkilöstö ja palomiehet ovat kaupungilla töissä, mutta soten tullessa 2023 heidän palkkansa maksajaksi tulee uusi Pirkanmaan hyvinvointialue.

Missä Tampereen talous menee?

  • Kuluva vuosi näyttäisi päättyvän hyvissä merkeissä: syksyn talouskatsaus ennakoi, että tänä vuonna jäädään yli 13 miljoonaa plussalle.
  • Kuluvan vuoden tuloiksi arvioitiin 1 931 miljoonaa ja menoiksi 1 948 miljoonaa euroa.
  • Kuluvan vuoden investointeihin oli varattu 271 miljoonaa euroa, mutta koko summaa ei tarvita.
  • Kuluvana vuonna veroja kertynee yli 42 miljoonaa enemmän kuin viime syksynä ennakoitiin.
  • Kunnallis- tai kiinteistöveroa ei aiota korottaa. Kunnallisveron tuloveroprosentti on 20,25.
  • Asiakasmaksuihin ei ole tulossa korotuksia
  • Paljonko budjetissa on varattu rahaa sosiaali- ja terveystoimeen? Kuluvana vuonna rahaa on mennyt yli 30 miljoonaa enemmän kuin vuosi sitten budjetoitiin. Se ei sinänsä ole tavatonta, lisärahaa on tarvittu ennekin.

Korona-ajasta on selvitty kuivin jaloin

Yli-Rajala sanoo kaupungin konserniyhtiöiden selviytyneen korona-ajasta melko hyvin.

Yhtiöt ovat investoineet merkittävästi. Esimerkiksi keskuspuhdistamoa tehdään edelleen ja Sähkölaitos investoi Naistenlahden voimalaitoksen perusparantamiseen.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala: alijäämää 26 miljoonaa

Tampereen kunnallisverot kasvavat 22 miljoonaa ensi vuonna, mutta alijäämää kertyy silti. Sitä tulee muun muassa siksi, että koronatuet, yhteisöverotuet ja valtionosuudet ovat vähenemässä.

Kaupunki on Yli-Rajalan mukaan saanut viime vuosina hyvin myyntituloja, vähintään noin 40 miljoonaa. Se on kertynyt, kun on myyty muun muassa sotekiinteistöjä. Ensi vuonna vuonna myydään maata Särkänniemelle.

Kaupungin nettomenot kasvavat yli neljä prosenttia, bruttomenot Yli-Rajalan mukaan siitä vain noin puolet.

– Kun sote tulee, Tampere tekee tässä todennäköisesti nollatuloksen vuonna 2023 , Yli-Rajala ennakoi.

Ikonen: investointeja 235 miljoonaa

Investointirahoista vie suurimman osan päiväkotien ja koulujen rakentaminen. Se on tarpeen, sillä kaupunkiin on tullut ja tullee edelleen uutta väkeä.

– Meillä on kaupungilla hyvä noste. Tärkeä että se säilyy ja sitä viedään eteenpäin. Tehdään tästä kaupunki, jossa ihmisten on hyvä olla, Ikonen sanoo.

Asumista lisää, parempaa kaupunkiympäristöä

Ikonen sanoo, että Tampereelle tulee myös lisää tontteja. Uutta asumistaon tulossa muun muassa Ojalaan ja Hervantaan.

Raitiotie- ja lähijunaliikennettä kehitetään, ja Ikonen mainitsee vielä erityisesti Särkänniemen.

– Särkänniemen alue on suoranainen helmi. Se on sitä jo nyt, ja sitä kehitetään edelleen, Ikonen lupaa.

Hän pitää olemassa olevaa Viiden tähden keskusta -ohjelmaa hyvänä, joten sitä jatketaan myös vuonna 2022.

Ikonen innostuu myös Älykaupunki kaupunkilaisille -ajatuksista. Niillä saadaan digitaalisen tekniikan kehitykseen nojaavaa kehitystä koko kaupunkiin. Siitä hyötyvät sekä kaupunki että kaupunkilaiset.

– Tähän kohdistuu paljon ainakin omia odotuksiani. Sieltä voi löytyä myös asioita, joilla voidaan myös hillitä kaupungin menojen kasvua. En vielä osaa sanoa tarkemmin, mitä kaikkea se voi tarkoittaa.

Koko kaupungin kehitystä viedään Ikosen mukaan eteenpäin kaupungin, elinkeinoelämän ja muun muassa oppilaitosten yhteistyöllä.

Yritysten kiertotalousliiketoimintaa kehitetään, ja kestävyyden teemaa tehdään tutuksi kaupunkilaisille.

Työllisyyspalveluita ja vapaa-ajan uudistuksia

Työllisyydessä tarvitaan ja tehdään useita toimia. Muun muassa työn ja sen tekijöiden kohtaamisongelmia halutaan helpottaa.

– Tehdään yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, houkutellaan tänne kansainvälisiä yrittäjiä ja myös kansainvälisiä osaajia ja tekijöitä.

Ikonen nostaa lisäksi esiin Tampereen vahvana AV-alan keskittymänä. Tämä on hänen mukaansa huomattu kaupungilla, ja alalle on tulossa uusi kehitysohjelma.

Ikonen mainitsee myös monet ensi vuonna tulevat suurkisat veteraaniurheilusta ja pesäpallosta aina jääkiekon MM-kisoihin asti. Ne kaikki tuovat oman lisänsä Tampereen vireyteen.

Toisen asteen koulutusta parannetaan

Ikonen sanoo, että Tampereen lukiopaikkoja aiotaan lisätä maltillisesti. Syynä on se, että lukioihin pääsemisen raja on nousuut liian korkealle.

Aikeena on laajentaa myös suosittua skeittilinjaa, ja kaikessa koulutuksessa lisätään digitaalisuutta.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut: Lasten harrastusmaksuja ei koroteta

Lasten ja nuorten harrastusmaksuja ei kaupunki ole korottamassa. Ikosen mukaan tavoitteena on madaltaa lasten kynnystä harrastaa.

Liiikunta- ja urheilu mahdollisuuksia ollaan parantamassa. Ikonen mainitsee esimerkkeinä muun muassa Tammelan Stadionin rakentamisen sekä Kaupin urheilukampuksen ja Hakametsän hallin kehittämisen.

Sosiaali- ja terveyspalvelut: lisätään palveluita

Sosiaali- ja terveyspalveluissa varaudutaan vielä ensi vuonna koronan aikana syntyneiden ruuhkien purkamiseen.

Ikonen lupaa kaupungin satsaavan muun muassa henkilöstön lisäämiseen, ja vanhusten kotona asumista halutaan tukea entistä paremmin.

Henkilöstön, varsinkin hoitajien, saaminen on hankalaa Tampereella kuten kaikkialla muuallakin Suomessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi tiivistää, että henkilöstön saatavuudesta on jo tullut suurempi ongelma kuin tämän palvelualueen taloudesta.

Budjetin sisällölliset painotukset

Ikosen mukaan talousarviota vuodelle 2022 on tehty pitkältä lautakuntien tekemien esitysten mukaan.

– Siihen päälle tehty vielä joitakin asioita lisäksi, mutta kuitenkin niin että pysytään budjettikehyksessä.

Hän luettelee muun muassa hoitajien riittävyyden ja mielenterveyspalveluissa erityisesti nuorten terapiatakuun. Ehkäisevään huumetyöhön aiotaan panostaa nykyistä enemmän sekä joihinkin sosiaalityön alueisiin.

Myös oppimisen tukea halutaan lisätä peruskouluihin.

Uusi kaupunkistrategia: Ollaan tekemisen kaupunki

– Tällä kaupungin strategialla on historialliset juuret, sillä Tampereella on aina tehty työtä. Ja osaaminen, se on tämän tekemisen kaupungin kivijalka.

Tekemisen kaupungisssa on Ikosen mukaan neljä osa-aluetta: yhdenvertaiset yksilöt, tekevät yhteisöt, hiilineutraalit teot sekä Tampere tulevaisuuden tekijänä.

Nämä ovat koko nelivuotisen valtuustokauden tavoitteita, ja lisäksi jokaiselle vuodelle asetetaan vielä omat tavoitteensa.

Ikonen: Veroja ei koroteta

Tampereen kasvuun on varauduttu, ja siksi koulut ja päiväkodit ovat kaupungin iso investointikohde.

Ikosen mukaan kuntatalous pysyy kireänä, mikä edellyttää talouden tasapainottamista tulevina vuosina. Tämä näkyy jo Ikosen pormestariohjelmassa, ja heti ensi vuonna on tulossa talouden tasapaino-ohjelma.

– Tulot ja menot liikkuu nyt 2 miljardin tasossa. Menojen kasvua on nelisen prosenttia. Tulovero- ja kiinteistöveroposentit pysyvät ensi vuonna ennallaan. Asiakasmaksuihin ei ole tulossa korotuksia, Ikonen tiivistää ensi vuoden talousarvion kiinnostavia kohtia.

Kaupungin henkilöstöön kuuluu noin 13 600 ihmistä. Tästä aiheutuvat menot ovat yli 696 miljooonaa euroa.

Sote-uudistuksen voimaantuloa ennakoidaan esimerkiksi niin, että henkilöstön työnkuvia ollaan jo käymässä läpi.

Talousnäkymät ristiriitaiset

Ikonen kuvailee, että talouden näkymät ensi vuodeksi ovat hyvin ristiriitaiset. Maailmantalous on kasvussa, kun taas Suomen kasvun ennakoidaan hidastuvan.

Korona tuo edelleen epävarmuutta eikä talouden iso kuva muun muassa siksi ole Ikonen mukaan tarkasti selvillä. Ihmisten kuluttamien ja investoinnit voivat jopa vähentyä, mikä vaikuttaa tietenkin myös Tampereella ja Tampereeseen.

Näkymät eivät Ikosen mukaan ole valoisat.

– Koronatukien loppuminen tuo ison loven kuntatalouteen. Lisäksi vuoden 2023 alusta sote tuo ison loven talouteen, sillä kaupungilta lähtee sekä toimintoja että rahaa.

Ikosen mukaan elinvoima ja sivistys painottuvat erityisesti, kun sote siirtyy pois kaupungin vastuulta.

Talousarvion hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto marraskuun puolessavälissä.

Anna-Kaisa Ikonen.
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) julkistaa maanantaina ehdotuksensa Tampereen talousarvioksi. Odotettavissa on esimerkiksi paljon investointimenoja, joita luultavasti täytyy hillitä vaikeillakin päätöksillä. Toimittaja: Katri Tapola, kuvaaja: Antti Eintola

Juttua korjattu kello 15.18: korjattu verotuksen kasvu 22 miljoonaksi 4,5 miljoonasta.