Koronatilanne kiristyy, rajoituksia väläytellään – Helsingin kirjamessuilla on valmius ottaa koronapassi käyttöön, vaikka nykytilanne ei sitä salli

Tapahtumateollisuuden mukaan alalla olisi halukkuutta ottaa koronapassi käyttöön omatoimisestikin. Nyt passin voi ottaa sisäänpääsyn ehdoksi vain, jos alueella voimassa on koronarajoituksia.

Ronja Salmi ja tiedottaja Teija Armanto 21.10. Helsingin Messukeskuksessa tutkimassa kirjamessujen ohjelmaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Helsingin valtaisassa Messukeskuksessa kuuluvat pitkästä aikaa työnteon äänet. Valoja nostetaan kattoon, screenejä ohjelmoidaan ja katsomoita rakennetaan paraatikuntoon.

Viime vuonna Helsingin kirjamessut järjestettiin koronapandemian takia verkossa, mutta ensi viikolla kirjailijat ja yleisö voivat kohdata alan suurtapahtumassa kasvotusten. Paikalle odotetaan kymmeniä tuhansia ihmisiä. Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajan Ronja Salmen mukaan odotus on ollut molemminpuolista ja tuntunut pitkältä.

– Meille on tullut paljon viestejä, joissa pääsääntöisesti kiitellään tapahtuman järjestämistä nimenomaan fyysisessä muodossa. Palautteessa on kerrottu, ettei oikein millään maltettaisi odottaa sitä, että vihdoinkin päästään oikeille messuille.

Ronja Salmi on toiminut Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajana vuodesta 2018 lähtien. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Järjestelyjen loppusuoraa varjostaa kuitenkin Suomen kiristynyt koronatilanne. Keskusteluun on palannut rajoitusten mahdollinen tiukentaminen ja kysymys siitä, pitäisikö hallituksen jopa vetää “hätäjarrusta (siirryt toiseen palveluun)” ja ottaa käyttöön koviakin koronatoimia.

Tällä hetkellä uusista rajoituksista ei ole tietoa, mutta koronan torjunnassa viikon aikana ehtii muuttua paljon. Entä jos pääkaupunkiseudulle tulisi uusia rajoituksia ensi viikolla?

– Jos rajoituksia yllättäen tulisi, meillä on mahdollisuus tehdä nopeita päätöksiä ja ottaa koronapassi käyttöön – jopa vuorokauden sisällä. Toisaalta meillä on tällä hetkellä messujen osalta niin paljon pinta-alaa, että yleisökapasiteetin rajoittaminen ei muodostuisi ongelmaksi, Salmi toteaa.

Kirjamessujen upouuden päälavan edustaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Koronapassi on edelleen kuuma peruna

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu paljon koronapassista ja sen käytöstä. Nyrkkisääntö kuuluu, että jos on olemassa alueellisia rajoituksia, tapahtumajärjestäjä voi ottaa passin käyttöön – muutoin ei.

Pääkaupunkiseudulla ei ole nyt voimassa yleisörajoituksia. Esimerkiksi Kirjamessut ei siis voi omatoimisesti ottaa passia käyttöön ja käännyttää ovelta pois tulijoita, joilta passia ei löydy. Samaa keskustelua on käyty Olympiastadionin tapahtumista.

Tapahtumateollisuus ry:n johtajan Maria Sahlstedtin mukaan tapahtuma-alalla on halukkuutta passin käyttöön myös silloin, kun rajoituksia ei viranomaisten taholta ole asetettu.

– Tällä hetkellä lainsäädäntö ei aukottomasti turvaa tapahtumajärjestäjän juridista asemaa. Olemme pyytäneet lainsäätäjiä tarkastelemaan asiaa. Hallitus tunnisti tämän mahdollisuuden ja tarpeen, mutta päätti olla turvaamatta tapahtuma-alan toimijoiden selustaa.

Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus edustaa laajalti koko tapahtuma-alaa kulttuuri mukaan lukien. Kuvassa Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Maria Sahlstedt. Kuva: Jukka Salminen

Alan äskettäinen jäsenkysely tukee näkökantaa, jonka mukaan tapahtumajärjestäjä voisi edellyttää yleisöltä koronapassia ilman, että minkäänlaisia rajoituksia olisi voimassa.

– Tämän katsotaan vahvistavan laajalti yleisön luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Monissa Euroopan maissa vastaava käytäntö on yleinen eli koronapassia vaaditaan tai voidaan vaatia koko ajan kaikenlaisiin tapahtumiin.

Kirjamessujen Ronja Salmen mukaan sekä koronapassissa että yleisörajoituksissa on puolensa.

– Itse ajattelen ehkä kuitenkin niin, että erilaiset yleisörajoitukset ovat aiheuttaneet tapahtuma-alalla aikamoista sekasortoa, koska ala on joutunut reagoimaan nopeasti suuntaan jos toiseenkin liikkuneisiin viranomaissäädöksiin. Koronapassi taas on melko yksinkertainen ja myös onnistuneesti käyttöön otettu väline.

Tällaisia näkymiä Helsingin Messukeskus tarjoaa tällä hetkellä: viikon kuluttua tilanne on kuitenkin jo toisenlainen. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Turussa ehdittiin jo lokakuun alussa järjestää kirjamessut, joihin Salmikin osallistui.

– Tunnelma messuilla oli kaikin puolin rento ja innostunut, ja kirjailijoista välittyi selvästi riemu siitä, että he pääsivät vihdoinkin kohtaamaan lukijoitaan. Turussa ei messujen jälkeen ole ilmaantunut sen kummempaa koronapiikkiä, joten meillä on jo takanamme yksi onnistunut esimerkki messutapahtumasta.

Kirjamessujen kohdalla Salmi korostaa terveysturvallisuutta.

– Olemme lisänneet tapahtuman pinta-alaa, joten väljyyttä on aiempaa enemmän, eikä kirjoja tarvitse selailla ihan kylki kyljessä. Meillä on myös tehokas koneellinen ilmastointijärjestelmä. Se ei kierrätä ilmaa, vaan poistaa sitä ja tuo uutta tilalle. Myös ohjelma-aikoja on lyhennetty, jolloin katsomoissa ei synny ruuhkiaa.

Lisäksi tapahtumassa on maskisuositus, tarjolla on käsidesiä ja henkilökuntaa on aiempia vuosia enemmän.

Teknistä henkilökuntaa päälavan edustalla. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Tapahtuma-alan täydelliseen toipumiseen menee aikaa

Helsingin Kirjamessut on yksi esimerkki siitä, että myös suurtapahtumat ovat pikku hiljaa lähteneet avautumaan. Tapahtumateollisuuden Maria Sahlstedtin mukaan nyt ollaan tilanteessa, jota on odotettu jo pidemmän aikaa.

– Tapahtumien kohdalla kysyntä on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa. Yleisömäärät eivät ole vielä palautuneet koronaa edeltävän ajan tasolle, mutta katsomot täyttyvät hyvää vauhtia ja lipunmyynti tapahtumiin sujuu tällä hetkellä hyvin.

Ensi kevääksi ja kesäksi Sahlstedt ennustaa jopa jonkinlaista tapahtuma-alan ylitarjontaa.

– Tuolloin voidaan nähdä ja kokea purkautuvan kysynnän aiheuttama uusi renessanssi, jolloin tapahtumia on enemmän kuin aikoihin.

Helsingin kirjamessuja on järjestetty vuodesta 1988 alkaen. Yhä suositummaksi ja suuremmaksi kasvanut tapahtuma keräsi esimerkiksi vuonna 2018 yli 80 000 kävijää. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Paluu koronaa edeltävään normaaliin ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Tämä johtuu siitä, että tapahtumia on hyvin monenlaisia, ja esimerkiksi suuria festivaaleja järjestetään pidemmällä aikajänteellä.

– Kaikkein suurimpia tapahtumia voidaan suunnitella ja järjestää jopa parin vuoden ajan. Henkilökohtainen arvioni on, että tällaisten tapahtumien täydellinen normalisoituminen menee vuoteen 2024, ehkä jopa vuoteen 2025 asti, Maria Sahlstedt ennustaa.

Sahstedtin mukaan tällä hetkellä Suomessa on tapahtuma-alalla myös jonkin verran työvoimapulaa.

– Pandemian aikana ihmisiä on siirtynyt esimerkiksi tapahtumatekniikasta, turvallisuudesta ja ravintola-alalta muihin tehtäviin. Työvoimapulaa tosin oli tietyissä erityistehtävissä jossain määrin jo ennen koronaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 23.10. klo 23:een saakka.