Kiinan pandametsiin tuodaan kameroita ja valvontatekniikkaa etsimään erakkomaista eläintä

Metsänvartijat samoavat vuoristoalueita ja etsivät isopandojen elinalueita. Kännykkäsovellukseen tallennetaan kaikki elonmerkit kakasta tassunjälkiin.

Kiina koettaa suojella isopandaansa metsänvartijoiden ja teknovalvonnan avulla
Kiina koettaa suojella isopandaansa metsänvartijoiden ja teknovalvonnan avulla

Metsänvartija Zhang Dengping jäljittää harvinaisia isopandoja teknologian avulla Lounais-Kiinan Sichuanin maakunnan bambumetsissä.

Zhang ei ole törmännyt metsässä kymmenen työvuotensa aikana kertaakaan erakkomaiseen mustavalkoiseen karhuun, mutta huomaa jäljistä, että niitä on enemmän kuin ennen.

– Alkuvuosina näimme harvoin isopandan kakkaa. Viime vuosina olemme nähneet niitä yhä useammin, Zhang kertoo.

Isopanda oli vuosikymmeniä Maailman luonnonsäätiön WWF:n uhanalaiseksi listaama eläin, mutta lajin määrä on kasvanut yli 1 800:aan. Isopanda luokitellaan nyt vaarantuneeksi eläimeksi, joka on uhanalaisuusluokista lievin. Luonnossa elävien pandojen määrä on noussut 40 vuoden aikana yli 700 yksilöllä. Lisäksi tarhoissa on yli 600 jättiläispandaa.

– Se johtuu meidän metsänvartijoiden kovasta työstä, Zhang sanoo ylpeänä.

Metsänvartija Zhang Dengping sanoo teknologian helpottavan työtään. Hän etsii pandan ja muiden harvinaisten eläinten ja kasvien jälkiä vaikeakulkuisilla vuoristoseuduilla, joihin kännykkäsignaali ei yllä. Siksi apuna ovat muun muassa satelliitit. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Pandan kakka ja tassunjäljet tallennetaan sovellukseen

Kiinan isopandojen kotimetsät ulottuvat kolmen maakunnan vuoristoalueille lounaisessa Kiinassa. Suurin osa isopandoista asuu Sichuanissa. Vaikka laji on nyt luokiteltu vaarantuneeksi eikä erittäin uhanalaiseksi, sen suojelua on vahvistettu.

Zhangin tärkein apuväline nykyisin on älypuhelin.

– Partiointireittimme näkyvät kännykässä. Kun löydämme pandan kakkaa tai tassun jälkiä vuorilla, merkitsemme ne sovellukseen yhdessä leveys- ja pituusasteiden ja maanpinnan korkeuden kanssa, Zhang kertoo.

Tutkijat tallentavat tiedot myös näkemistään harvinaisista kasveista.

Dujiangyanin Panda Valley -keskuksessa tutkitaan ja hoidetaan tarhapandoja Lounais-Kiinan Sichuanissa. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Jättiläispandojen kotialue vastaa kahta kolmasosaa Lapista

Dujiangyanin alue kuuluu Jättiläispandan kansallispuistoksi nimettyyn alueeseen. Se käsittää suurimman osan isopandojen kotiseudusta ja on pinta-alaltaan yhtä suuri kuin kaksi kolmasosaa Lapista. Kiina kertoi rauhoitetun alueen perustamisesta Kunmingin biodiversiteettikokouksessa lokakuussa.

Aluetta suojellaan nyt teknologian avulla.

– Korkeammalla alueella on infrapunakameroita. Täällä alhaalla on tavallisia valvontakameroita. Teknologia on helpottanut työtämme. Voimme katsella eläinten metsästyskäyttäytymistä myös tarkkailuasemiltamme tietokoneella, Zhang kertoo.

Metsänvartijan työ on yksinäistä ja joskus myös vaarallista. Siksi vartijat liikkuvat yleensä pareittain. Kännykkäsignaali ei yllä vuorille, joten satelliittiyhteys on osa toimintaa.

Kiinan teknologiajättiyhtiö Huawei on kehittänyt alustan, jolle tieto pandametsistä kerätään. Sen edustajan mukaan tieto esimerkiksi metsäpaloista saadaan lähes reaaliajassa.

– Algoritmi tunnistaa kuvista heti, kun siellä on savua tai tulta, sanoo Huawein Sichuanin toimiston teollisuusratkaisujen asiantuntija Zhao Jian.

Isopanda mutustelee bambunkorsia Dujiangyanin Panda Valley -keskuksessa. Kiinassa on reilut 600 tarhapandaa. Kun eläimet ovat tottuneet ihmisiin, niiden niiden palauttaminen luontoon on haasteellista. Kuva: Kirsi Crowley / Yle

Tiettömillä vuoristoseuduilla patikoi 140 000 metsänvartijaa

Toistaiseksi metsissä on vasta satoja kameroita. Professori Ran Jianghong Sichuanin yliopiston biotieteen laitokselta on kartoittanut metsissä isopandapopulaatiota. Tällä hetkellä eläinten kartoitus syrjäisissä, tiettömissä vuoristoissa on 140 000 metsänvartijan tehtävä. Professori Ran toivoo entistä enemmän teknologiaa, joilla voidaan tarkkailla isopandojen määrää ja lisääntymistä.

– Toivomme, että uuden teknologian avulla meidän ei tarvitse turvautua vain ihmisiin löytääksemme pandat vuorilla. On paljon paikkoja, jonne ihmiset eivät pääse. Pandojen löytäminen on vaikeinta työtä, sanoo professori Ran.

Iso haaste on myös tarhapandojen sopeuttaminen takaisin luontoon. Ihmisen apuun tottunut jättiläispanda ei tutkijoiden mukaan sopeudu helposti elämään itsenäisesti.

Metsänvartija Zhang viihtyy työssään. Hän vaihtoi viljelijän työn metsänvartijan hommiin tienatakseen paremmin. Nyt itse luonto vetää häntä puoleensa. Bambua syövän isopandan metsät ovat koti myös monelle muulle harvinaiselle eläimelle ja kasville.

– Tämä paikka on tärkeä. Suojelemme luonnon monimuotoisuutta, Zhang sanoo.

Korjattu 4.11. klo 15.10: vaarantunut on myös Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokituksessa uhanalainen eläinlaji. Kaksi vielä uhanalaisempaa luokitusta ovat erittäin uhanalainen ja äärimmäisen uhanalainen. Vastaava virhe oli myös radiouutisissa klo 12- ja 16-lähetyksessä sekä tv-uutisten jutussa 20.30-lähetyksessä ja niistä on esitetty oikaisu 4.11.

Lue myös: