Parhaita sukelluspaikkoja salataan, jotta niitä ei pilattaisi – näiden hylkyjen luokse johtaa kuitenkin merkitty reitti ja opastuskierros

Luonnonvesissä sukeltaminen paljastaa menneisyyden menetettyjä puolia. Ihmiselämän merkit kiehtovat sukeltajia, mutta tieto parhaista sukelluspaikoista saattaa pysyä vain harvoilla ja valituilla.

Kajaaninjoesta löytyy haastavia kohteita sukelluksen harrastajille
Kajaaninjoesta löytyy haastavia kohteita sukelluksen harrastajille

Jaakko Ala-Hiiro nousee pinnalle Kajaaninjoen tummasta sylistä. Lähes kolmekymmentä vuotta laitesukellusta harrastaneen Ala-Hiiron mukaan on tarttunut pulloja, tölkkejä ja liikennemerkin osa, joka ilmoittaa tien päällysteen päättymisestä.

Ala-Hiiroa hymyilyttää, sillä päällystettä joen pohjassa ei ole. Mutta Kajaaninjoen pohjassa on jotain muuta, mikä kiinnostaa epäilemättä jokaista sukeltajaa.

Joessa on nimittäin vanhoja alusten hylkyjä, joista kolmen luokse kulkee vaijereilla ja köysillä merkitty sukellusreitti.

Ensimmäinen hylky on ollut hiekkaproomu, jolla on kuljetettu hiekkaa kaupungin rakennustyömaille. Toinen hylky on teräsrunkoinen uiton apuvene, ja kolmas reitillä oleva hylky on myös todennäköisesti tukinuitossa käytetty keskimoottorivene.

Jaakko Ala-Hiiro on löytänyt joenpohjasta muun muassa liikennemerkin osan. Kuva: Timo Sihvonen / Yle

Sukeltajaliiton puheenjohtaja Tero Lehtonen ei ole itse käynyt sukeltamassa Kajaaninjoessa, mutta paikka on hänelle tuttu. Se edustaa hänen mukaansa hyvin tyypillistä sukelluskohdetta, jossa sukelletaan tummassa, virtaavassa vedessä.

Kajaaninjoen hyvänä puolena Lehtonen näkee pöllyävän mudan puuttumisen. Joen pohja pysyy puhtaana sen kivikkoisuuden ja vahvan virran takia. Lisäksi Kajaaninjoen kaltaiset virtasukelluskohteet pysyvät pitkään auki talvellakin.

Hankalaksi paikan tekee Jaakko Ala-Hiiron mainitsema valon vähyys. Muutaman metrin sukelluksen jälkeen on jo sysimustaa, mikä vaatii harrastajalta laitesukelluksen jatkokurssin suorittamista.

– Silloin sukeltajalla on edellytyksiä käydä pimeissä ja virtaavissa kohteissa.

Kajaaninjoesta löydettiin hylkyjä jo viime vuosituhannella. Merkitystä reitistä huolimatta ajoittain voimakkaasti virtaava ja tummavetinen joki ei ole aloittelijan paikka. Tutustumaan pääsee paikallisen sukellusseuran mukana.

Sukelluskohde on matkustamisen arvoinen

Tarvittaessa sukeltaja matkaa pitkiäkin matkoja hylkyn, vedenalaisen rakennelman, luonnonnähtävyyden, jyrkän seinämän tai kulttuuriympäristön perässä.

– Kajaaninjoessa on ihmisten kulttuurikerrostumaa kuten tukkinippuja, jotka kertovat tukinuiton historiasta. Sieltä löytyy myös ajan saatossa uponneita veneitä, Lehtonen kertoo.

Tietoa sukelluskohteista löytyy virallisten listojen lisäksi myös niin sanotusti tiskin alta. Jotkut harrastajista ovat Lehtosen mukaan mustasukkaisia varjellessaan helmiään, koska he eivät halua löytämistään paikoistaan kansanvaelluskohteita.

– Lisäksi pelätään, että hyvän sukelluskohteen lähellä asuvat maanomistajat kieltävät sukeltamisen tai suhtautuvat suuriin harrastajajoukkoihin nuivasti. Siksi paikat halutaan pitää pienen piirin käytössä.

Jaakko Ala-Hiiro pitää Kajaaninjokea oivana sukelluskohteena, mutta aloittelijalle se ei sovi. Kuva: Timo Sihvonen / Yle

Sukelluskohteiden varjelulla halutaan estää myös ylenpalttista kulumista. Esimerkiksi Etelä-Suomessa on ollut tilanteita, joissa äärettömän suosituksi tullut kohde on kärsinyt eroosiosta, kun kävijöitä on ollut niin paljon.

Vaikka ensilumi on jo laskeutunut, ei sukeltajan kaudelle näy päätöstä.

– Talvi on hyvä aikaa sukelluksen kannalta, koska vesi on kirkasta. Pintaköyden avulla se on varsin turvallista kun laitteet on huolletut, Jaakko Ala-Hiiro summaa ja pulahtaa veden alle.

Juttua korjattu 26.10. kello 8.11. Jutussa mainittiin Sukellusliitto, mutta oikea nimi on Sukeltajaliitto.

Kiinnostaako vedenalainen maailma? Keskustelu on auki 26. lokakuuta kello 23.00 saakka.