Suomi purki koronarajoituksia, vaikka THL:n käyrät varoittivat uhkaavista seurauksista – tautiekologi: "Masentavinta, että meni juuri niin kuin ajateltiin"

THL mallinsi elokuussa, miten sairaalahoito kuormittuisi, jos rajoituksia purettaisiin 80 prosentin rokotekattavuuden koittaessa. Hoidon tarve olisi noussut merkittävästi. Rajoitukset purettiin, kun kattavuus oli vielä selvästi vähemmän, noin 70 prosenttia.

THL:n syyskuussa tekemä mallinnus koronaepidemian etenemisestä onnistui tautiekologi Tuomas Aivelon mukaan ennakoimaan nykyistä sairaalakuormituksen pahenemista "masentavan hyvin". Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Kolme viikkoa sitten Suomessa huokaistiin helpotuksesta, kun yhteiskunta avautui koronarajoitusten jälkeen. Nyt on toinen ääni kellossa.

Pääkaupunkiseudulla Suomessa joudutaan siirtämään sydänleikkauksia, koska tehohoidossa ei ole koronapotilaiden takia tilaa. Nyt keskustelu koronarajoitusten palauttamisesta on alkanut sairaanhoidon kuormittumisen takia uudelleen.

Tuliko koronatilanteen paheneminen ja sairaanhoidon kuormitus ihmisten kontaktien lisääntymisen seurauksena päättäjille yllätyksenä, vai voitiinko sitä ennakoida?

Missään nimessä ei ollut yllätys, vastaavat asiantuntijat.

– Tässä uusimmassa aallossa ehkä masentavinta on se, että tilanne meni juuri niin kuin ajateltiin että se menee, sanoo tautiekologi, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Tuomas Aivelo.

– Tämä (nykyinen tilanne) vastaa THL:n skenaarioita, mitä tapahtuu, jos ei edetä asteittaisen purkamisen kautta, vaan rajoituksia puretaan nopeasti.

Aivelo viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) elokuun lopussa tekemään mallinnukseen, jonka mukaan sairaalakuormitus nousisi jyrkästi, jos rajoituksia purettaisiin äkkiä, ja yli 12-vuotiaiden rokotuskattavuus olisi 80 prosenttia. Matalampi käyrä kuvaa tilannetta, jossa rokotekattavuus olisi 90 prosenttia.

Juuri näin syys-lokakuussa tehtiin, sillä erotuksella että rokotuskattavuus oli tuolloin 70 prosentin tuntumassa.

Tuleva piikki tartunnoissa ja sairaalakuormituksen nousussa tuli tuskin yllätyksenä, sanoo myös tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta.

– On vaikea uskoa että tässä vaiheessa kenellekään olisi yllätys, että jos on huomattava määrä ihmisiä joita ei ole rokotettu, ja rajoituksia puretaan, tartuntamäärät nousevat. Tästä luonnollisesti seuraa se, että sairaalahoidon tarve lisääntyy, Ilmonen sanoo.

Aivelo: Kiurun "veitsenterä" oli perusteltu

THL:n mallinnus, jonka tartuttavuusluku on neljä eli kontakteja on paljon, näyttäisi pitävän toistaiseksi hyvin kutinsa. Kun verrataan toteutunutta sairaalakuormitusta ja THL:n mallinnusta, käyrät ovat lähes samankaltaiset.

Syys-lokakuussa luovuttiin muun muassa kokoontumisrajoituksista ja kahden metrin turvavälistä. Ravintoloiden aukioloa höllättiin huomattavasti ja THL höllensi maskisuositusta harkinnanvaraiseksi.

Rajoitusten purkamisen aikataulua perustellaan rokotekattavuudella ja sillä, että sairaaloissa tilanne on hallinnassa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) varoitteli tuolloin Suomen olevan taas kerran koronan suhteen veitsenterällä. Aivelon mukaan Kiurun veitsenterä-kielikuva oli perusteltu juuri THL:n mallinusten perusteella.

– Kun taas vauhti, jolla rajoitukset purettiin, siitä en tiedä yhtään minkälaiseen ajatukseen tai optimismiin se perustui. En ainakaan löydä tuosta mallinnuksesta perusteita, Aivelo viittaa THL:n käyriin.

Pauliina Ilmosen mukaan yhteiskunnan avaaminen ja rajoitusten purku saattoi silti olla teko, joka niin sanotusti täytyi tehdä.

– En sano, että se olisi ollut virhe. Voidaan miettiä, olisiko oikein, että pidetään koko yhteiskunta suljettuna siksi, että osa ihmisistä ei halua ottaa rokotetta, Ilmonen kysyy.

Synkin näkymä ei toteutune

Nyt sairaalat ovat täyttyneet mallinnukseen nähden etuajassa.

Syynä lienee se, että rajoituksia purettiin jo lokakuussa. Alun perin rajoituksia oli tarkoitus purkaa vasta loka-marraskuussa, jolloin ennakoitiin rokotuskattavuuden yltävän 80 prosenttiin. Edelleen rokotuskattavuus on Suomessa alle 80 prosentin.

Mutta, koska pahempi skenaario on tähän asti toteutunut, onko mahdollista että meno jatkuisi samanlaisena? Silloin edessä olisi hurjat ajat, koska sairaalahoidon tarve nousi useisiin satoihin.

– Silloin sairaalakuormitus singahtaisi nopeasti tasolle, jota emme pystyisi sietämään, Aivelo sanoo.

Tämä viikko on ollut lupaava, sillä sairaalahoidon tarpeen hurja nousu on taittunut.

– Tähän mennessä ollaan pelottavan lähellä nelosmallinnusta. Iso kysymys on seuraava viikko, jatkuuko kasvu yhtä korkeana. Jos ei, saatamme olla lähempänä parempaa uraa, Aivelo sanoo.

Koronaepidemian kehityskulkujen mallintaminen on erittäin vaikeaa, koska epävarmuuksia on paljon – alkaen ihmisten tempoilevasta rokotusinnosta viruksen muuntuviin ominaisuuksiin.

Keskeisiä keinoja tartuntojen vähentämiseen on käytännössä kaksi: rokotukset ja kontaktien välttäminen.

– Olisi hirmuisen hyvä jos rajoitukset pystyttäisiin kohdentamaan ennen kaikkea rokottamattomiin, koska he aiheuttavat painetta terveydenhuoltoon, sanoo Pauliina Ilmonen.

Voit keskustella aiheesta 23.10. klo 23:een saakka.

Lue lisää: