Suomi on mukana Saksan aloitteessa EU:n taisteluosastojen vahvistamiseksi – puolustusministeri: Pettymys, ettei niitä ole käytetty vielä kertaakaan

EU:n taisteluosastot perustettiin jo vuonna 2007, mutta toistaiseksi niitä ei ole hyödynnetty. Afganistanin evakuointioperaatio elokuussa kiihdytti keskustelua EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä.

Vuonna 2011 Suomi oli sitoutunut kahteen Euroopan Unionin taisteluosastoon, joista Uttiin perustettu Erikoisoperaatio-osasto kuului Hollannin johtamaan taisteluosastoon. Kuvassa osaston sotilaat harjoittelemassa helikopterista laskeutumista toukokuussa 2011. Kuva: Puolustusvoimat

Suomi on mukana Saksan aloitteessa EU:n kriisinhallinnan ja taisteluosastojen vahvistamiseksi. Saksan ja Suomen lisäksi aloitteen ovat allekirjoittaneet Hollanti, Portugali ja Slovenia. Asiasta uutisoi ensimmäisenä saksalainen uutistoimisto DPA (siirryt toiseen palveluun).

Aloitteessa ehdotetaan nykyisin käytössä olevien 1 500 sotilaan vahvuisten taisteluosastojen vahvistamista. Aloitteessa viitataan evakuointioperaatioon Afganistanissa, joka on osoittanut tarpeen EU:n sotilaallisen toimintakyvyn kehittämiselle.

Vuodesta 2007 käytössä olleita taisteluosastoja ei ole toistaiseksi hyödynnetty.

– Pettymyshän se on, että taisteluosastot eivät ole olleet kertaakaan käytössä. Se kertoo siitä, että tätä konseptia pitää kehittää. Ongelmat liittyvät ennenkaikkea päätöksenteon hitauteen ja kustannusrakenteeseen, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo.

Päätöksentekokykyä nakertaa se, että taisteluosaston käyttämiseen tarvittaisiin yksimielisyys kaikkien EU:n jäsenmaiden kesken. Lisäksi kynnystä taisteluosastojen käyttöön nostaa se, että operaation kustannukset lankeaisivat kulloinkin valmiusvuorossa olevien maiden maksettaviksi.

Kaikkosen mukaan Saksan ehdotuksessa lähdetään siitä, että EU:n kykyä nopeaan toimintaan pitäisi kehittää ennemmin nykyisten rakenteiden pohjalta sen sijaan, että perustettaisiin kokonaan uusi 5 000 sotilaan osasto.

Ajatusta kokonaan uuden osaston perustamisesta on pitänyt esillä (siirryt toiseen palveluun) EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja Joseph Borrell. Tämä ei siis Kaikkosen mukaan Suomelle käy.

Viisi maata haluavat lisää vauhtia päätöksentekoon

Saksan aloite on osa niin kutsuttua EU:n strategisen kompassin valmistelua. Sillä tarkoitetaan hanketta, jossa valmistellaan EU:n uutta turvallisuus- ja puolustusstrategiaa. Ensimmäisiä päätöksiä olisi Kaikkosen mukaan tarkoitus tehdä ensi keväänä.

– Tässä on kyse eräänlaisesta Saksan ajatuspaperista, kun EU valmistelee yhteistä linjaa. Olemme siinä mukana vaikuttamassa siihen, millaista puolustusyhteistyötä tehdään, Kaikkonen sanoo.

Aloitteessa ehdotetaan keinoja, joilla päätöksentekokykyä ja joukkojen suorituskykyä voitaisiin parantaa.

Yhtenä mahdollisuutena päätöksentekokyvyn parantamiseksi esitetään pienemmän jäsenmaiden joukon hyödyntämistä EU:n operaatioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Operaation hyväksyntä vaatisi silti edelleen jäsenmaiden yksimielisyyden, kertoo puolustusministeriön erityisasiantuntija Ilmari Uljas.

– Suomi pitää tärkeänä EU:n kriisinhallinnan kehittämistä ja pidimme Saksan aloitetta kannatettavana. Tavoitteena on valmius suorituskykyisten joukkojen harjoitteluun, vahvat EU:n komentorakenteet ja mahdollisuus käyttää joukkoja aidosti, Uljas sanoo.

Vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista arvioi aloitteen kertovan Saksan tarpeesta nostaa profiiliaan turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

– Saksalta on peräänkuulutettu jo pidempään johtoroolia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Berliinissä on varmasti myös Afganistanin tilanteen jälkeen mietitty syntyjä syviä ja pohdittu perustavanlaatuisia kysymyksiä. Tämäkin on varmasti osaltaan ajanut Saksaa suurempaan aktiivisuuteen, Pesu sanoo.

Keskustelu EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä on tiivistynyt syksyn aikana. EU:n näkymättömyys Afganistanin evakuointioperaation aikana sai muun muassa presidentti Sauli Niinistön ihmettelemään, missä EU oli, kun ongelmia jouduttiin ratkomaan.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toivoi syyskuussa unionin tilaa käsittelevässä puheessaan EU:n puolustuksen siirtyvän "seuraavalle tasolle".

Pesu muistuttaa, että puolustusyhteistyön syveneminen etenee myötätuulesta huolimatta hyvin pienin askelin.

– EU-maat katsovat asioita hyvin eri näkövinkkeleistä. Se on pidemmän aikavälin projekti, että saataisiin kehitettyä yksi yhteinen EU:n näkemys tai puolustuskulttuuri. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, Pesu sanoo.

Voit keskustella aiheesta 23.10. klo 23:een saakka.

Lisää aiheesta: