Tutkijat arvioivat näivettyneeseen kotijokeen palanneiden jokihelmisimpukoiden selviytymistä – tältä näyttää 11-millimetrinen simpukan poikanen

Länsi-Uudenmaan Mustionjoen jokihelmisimpukkakannan elpyminen näyttää lupaavia merkkejä. Jokeen kesällä istutetut simpukan poikaset ovat selvinneet ainakin ensimmäiset kuukaudet hengissä kotijoessaan.

Jokihelmisimpukan poikaset kasvavat Mustionjoessa pitkästä aikaa.
Jokihelmisimpukan poikaset kasvavat Mustionjoessa pitkästä aikaa.

Mustionjokeen kesällä istutetut jokihelmisimpukan poikaset kasvavat soralaatikoissa Åminneforsin kylän kohdalla. Simpukoiden vointi näyttää hyvältä.

Mustionjoen jokihelmisimpukkakanta ei enää lisäänny luonnollisesti ja jäljellä on vain hyvin iäkkäitä yksilöitä. Ilman ihmisapua kanta kuolisi kokonaan pois.

Siksi joesta kerättiin simpukoita Jyväskylän yliopiston hoiviin "lemmenlomalle". Pari vuotta ihanteellisissa olosuhteissa teki tehtävänsä ja simpukat alkoivat jälleen tuottaa toukkia.

Niistä kasvatetut poikaset varttuvat nyt periaatteessa kotijoessaan. Samanlainen projekti on käynnissä myös Pohjanmaan Ähtävänjoella, mutta muualla Suomessa vastaavaa ei ole koskaan aikaisemmin toteutettu.

EU:n rahoittama hanke pyrkii tuplaamaan Mustionjoen jokihelmisimpukkakannan. Simpukka loisii lohikalojen kiduksissa toukkavaiheessa, joten kannan elpyminen vaatii kaloja onnistuakseen.

Joen kahden voimalaitoksen ohi vasta rakennetut kalatiet mahdollistavat myös lohikalojen nousun jokeen.

Pikkuruiset jokihelmisimpukan poikaset ovat lisääntymiskykyisiä noin 20 vuoden päästä. Simpukka voi elää ihanteellisissa olosuhteissa jopa 200-vuotiaaksi.

kolme raakun poikasta ja täysikasvuinen raakku kädellä
Kesäkuussa jokihelmisimpukan eli raakun poikasia palautettiin pitkän kasvatusprojektin jälkeen Mustionjokeen.

Lue myös: