Asukkaat halusivat eroon rumista sähköjohtojen jakokaapeista ympäri kaupunkia, ja saamansa piti – katso, millaisia ne nyt ovat

Lappeenrannan asukkailta kysyttiin, millaista julkista taidetta he haluaisivat. Suuri osa vastaajista halusi piristystä metallisiin jakokaappeihin.

Värikkäät jakokaapit ilahduttavat Lappeenrannassa
Värikkäät jakokaapit ilahduttavat Lappeenrannassa

Kävelijät ovat viime viikkoina saaneet hieraista silmiään Lappeenrannassa. Pystyssä törröttävät sähköverkon jakokaapit eivät enää olekaan haalean vihreitä tai ruskeita.

Nyt ne ovat toinen toistaan värikkäämpiä ja erikoisempia. Äkkiseltään niitä ei enää edes hoksaa jakokaapeiksi.

Lappeenrannan keskustassa sijaitseva Lappeen Marian kirkko on ikuistettu tähän jakokaappiin. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Tällä hetkellä maalattuja jakokaappeja on liki 20. Tarkoitus on, että ensi kesänä niitä maalataan lisää, sillä jakokaappejahan kaupungeissa riittää.

Kujalle ilmestyi Abbey Road. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Lappeenrannan kaupunki ja Kaakon taide kysyivät ihmisiltä, millaista taidetta ja mihin julkiseen paikkaan he sitä haluaisivat.

– Monessa vastauksessa ehdotettiin jakokaappeja. Siitä se sitten lähti, kertoo Kaakon taiteen tuotantoassistentti Pekka Kettunen.

Jakokaappi on yleensä reilun metrin korkuinen ja vajaan metrin levyinen metallinen suorakulmainen särmiö. Nimensä mukaisesti sitä kautta jaetaan sähköä useaan eri kohteeseen.

Lappeenrannan kylpylä ja kasino koristavat jakokaappeja Lappeenrannan satamassa. Nämä on tehnyt kuvataiteilija Anni-Sofia Knuuttila. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Mukana jakokaappeja maalaamassa on ollut useita paikallisia taiteilijoita sekä Lab-ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelijoita.

Palaute on tuotantoassistentti Pekka Kettusen mukaan ollut ainoastaan positiivista.

Leikkipuiston viereinen jakokaappi on saanut koristuksekseen värikkään hahmon. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Lappeenrantalainen kuvataiteilija Anni-Sofia Knuuttila teki Lappeenrannan satamaan kahteen jakokaappiin sataman maamerkit: kylpylän ja kasinon.

Knuuttila on aiemmin tehnyt isoja muraaleja, mutta jakokaappien maalaaminen oli helpompaa.

– Ei tarvinnut tikkaita, eikä nostureita, kertoo Knuuttila.

Kylpylän ja kasinon tekemiseen Knuuttilalta kului yhteensä kolme työpäivää.

Ihmiset selvästi kaipasivat uutta väriä jakokaappeihin, joita Lappeenrannassakin on satoja. Knuuttila huomasi sen jo maalatessaan.

– Ihmiset tulivat hyvin herkästi kehumaan, että onpa kiva, kun tähän tulee tällaista ja näyttää hyvältä. Siinä ei kuitenkaan saattanut olla kuin vasta pelkkä pohjamaali, naurahtaa Knuuttila.

Lappeenranan kauppatorin lähellä olevaan jakokaappiin tulee pyöräilevä karhu. Taiteilijana Veera Metso. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Monet jakokaapit kärsivät töhertämisestä ja ilkivallasta. Toiveena on, että kauniit taideteokset jakokaapeissa vähentäisivät ilkivaltaa.

– Aika hyvin tällaiset säilyvät koskemattomina, mutta ennen pitkää siihen jotain ilmestyy, sanoo Knuuttila.

Jossain vaiheessa maali alkaa rapistua, värit haalistua ja teokset joutuvat ilkivallan kohteeksi.

– Jos kolme vuotta kestää, niin se on aika hyvä, pohtii Kaakon taiteen tuotantoassistentti Pekka Kettunen.

Veera Metso käyttää maalina sään kestävää ulkomaalia.  Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kuvataiteilija Anni-Sofia Knuuttila kertoo, että jakokaappien maalina on sään kestävä ulkomaali. Pääasiallinen työkalu on sivellin.

Kaakon taide on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa toimivien visuaalisten taiteiden ammattilaisten alueellinen kattojärjestö. Järjestön toiveena olisi maalata sähkökaappeja myös Kymenlaaksossa.

Lappeenrannan lisäksi jakokaappeihin on taidetta luotu myös Lemillä ja Savitaipaleella.

Anni-Sofia Knuutila maalaamiensa sähkökaappien vieressä Lappeenrannan Rantapuistossa.
Kuvataiteilija Anni-Sofian Knuuttila oli perjantaina Ylen aamun suorassa lähetyksessä kertomassa, miten hän jakokaappitaidetta oli Lappeenrantaan toteuttamassa.