EU-maiden johtajat vaativat lisätoimia Valko-Venäjän siirtolaispainostukseen vastaamiseksi – Marin: "Emme voi olla sinisilmäisiä"

EU on syyttänyt Valko-Venäjää ihmisten käyttämisestä painostukseen ja kutsunut ihmisten usuttamista rajalle hybridihyökkäykseksi.

Marin kommentoi siirtolaisuden varjolla tapahtuvaa hybridivaikuttamista
Marin kommentoi siirtolaisuden varjolla tapahtuvaa hybridivaikuttamista
Tekijät

EU:hun suuntautuva siirtolaisuus ja etenkin tilanne EU:n Valko-Venäjän vastaisilla rajoilla olivat esillä tänään päättyneessä EU-johtajien huippukokouksessa.

EU on syyttänyt Valko-Venäjää ihmisten käyttämisestä painostukseen ja kutsunut ihmisten usuttamista rajalle hybridihyökkäykseksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan on tärkeää, että EU:n ulkorajat ovat turvatut kaikissa tilanteissa.

– Sinisilmäinen ei tässä tilanteessa voi olla. Kuitenkin yhtä lailla on varmistettava, että ihmisten ihmisoikeudet toteutuvat, eikä tule sellaisia rikkomuksia rajoilla, jotka olisivat kansainvälisten velvoitteidemme vastaisia, Marin sanoi kokouksen jälkeen.

Marin arvioi, että kokouksen merkittävintä antia oli se, että EU-maat tunnistavat yhdessä, millaisia hyökkäyksiä unionin jäsenmaita kohtaan on käynnissä hybridivaikuttamisen kautta.

Valko-Venäjän toiminta on Marinin mukaan erittäin huolestuttavaa. Hän on myös huolissaan siitä, millainen tilanne rajalle saapuvilla ihmisillä on ja korostaa, että ihmisiä on kohdeltava ihmisarvoisella tavalla.

– Minun käsitykseni mukaan EU-jäsenmaat ovat toimittaneet näille ihmisille myös tarvikkeita ja apua niin, että tuolla rajalla olisi inhimilliset olosuhteet, Marin sanoi.

Kyseessä oli Angela Merkelin ja Stefan Löfvenin viimeinen EU-huippukokous. Kuva: John Thys / EPA

Huippukokouksen päätelmissä EU-maiden johtajat toteavat, että EU vastaa Valko-Venäjän toimiin lisärajoituksilla kiireisesti. Valmistelussa on ollut uusia Valko-Venäjän vastaisia pakotteita.

EU on aiemmin asettanut pakotteita muun muassa Valko-Venäjän itsevaltaista johtajaa Aljaksandr Lukashenkaa ja tämän lähipiiriä vastaan.

Pakotteet sisältävät varojen jäädytyksiä sekä matkustuskieltoja. Lisäksi EU on kohdistanut talouspakotteita Valko-Venäjälle tärkeisiin vientituotteisiin.

Aiempien pakotteiden perusteina ovat olleet muun muassa Lukashenkan vilpillinen julistautuminen vaalien voittajaksi, ihmisoikeusrikkomukset, kansalaisyhteiskunnan sorto sekä maan toimet, kun se pakotti toukokuussa Ryanairin matkustajakoneen laskeutumaan Minskiin.

Useita ihmisiä kuollut

Valko-Venäjän vastaisilla EU-rajoilla on kuollut jo kahdeksan ihmistä. Uutistoimisto AFP:n mukaan YK on vaatinut pikaisia toimia, jotta uusilta kuolemilta ja kärsimykseltä voitaisiin välttyä.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan useita siirtolais- ja turvapaikanhakijaryhmiä on ollut viikkoja kehnoissa oloissa rajalla ja lähestyvä talvi tekee olosuhteista yhä ankarampia.

Puola on julistanut hätätilan rajalle, ja viime viikolla sen parlamentti hyväksyi lakimuutoksen, jonka nojalla maahan saapuvat siirtolaiset voitaisiin pakottaa rajalla takaisin maahan, josta he tulivat.

Afganistanilaisia pakolaisia Puolan ja Valko-Venäjän rajalla 20. syyskuuta. Sotilaat estävät heidän kulkuaan. Kuva: AFP / Lehtikuva

Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet Puolan päätöstä hätätilan julistamisesta, sillä niiden mukaan hätätila estää humanitaarisia järjestöjä auttamasta siirtolaisia.

Marin ei ota tarkempaa kantaa Puolan rajatilanteeseen.

– Siitä ei käyty keskustelua tällä tarkkuustasolla Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Kävimme (keskustelua) yleisemmällä tasolla. Valko-Venäjä oli yksi asia, johon keskityimme, mutta se ei ollut suinkaan ainoa asia, Marin sanoi.

Lisäpakotteita Valko-Venäjälle tulossa

Huippukokouksen päätelmissä EU-maiden johtajat toteavat, että EU vastaa Valko-Venäjän toimiin lisärajoituksilla kiireisesti. Valmistelussa on jo ollut uusia Valko-Venäjän vastaisia pakotteita.

Johtajat pyysivät myös komissiota valmistelemaan konkreettisia keinoja muuttoliiketilanteen parantamiseksi.

EU on aiemmin asettanut pakotteita muun muassa Valko-Venäjän itsevaltaista johtajaa Aljaksandr Lukashenkaa ja tämän lähipiiriä vastaan. Pakotteet sisältävät varojen jäädytyksiä sekä matkustuskieltoja.

Lisäksi EU on kohdistanut talouspakotteita Valko-Venäjälle tärkeisiin vientituotteisiin.

Aiempien pakotteiden perusteina ovat olleet muun muassa Lukashenkan vilpillinen julistautuminen vaalien voittajaksi, ihmisoikeusrikkomukset, kansalaisyhteiskunnan sorto sekä maan toimet, kun se pakotti toukokuussa Ryanairin matkustajakoneen laskeutumaan Minskiin.

Perinteisen vaikea puheenaihe

Muuttoliike on vaikea puheenaihe EU-maille, ja huippukokouskeskustelukin venyi tuntien mittaiseksi. Valko-Venäjän lisäksi esille nousi muun muassa Turkin tilanne.

Huippukokouspäätelmissä EU-johtajat vetoavat Turkkiin, jotta vuoden 2016 pakolaissopimus toteutettaisiin täysimittaisesti.

EU ja Turkki solmivat vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jossa EU lupasi tukea rahallisesti pakolaisia Turkissa, jotta Turkki ottaisi takaisin Kreikkaan pyrkineitä turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia.

Huippukokouksessa keskusteltiin myös siitä, miten voitaisiin vähentää turvapaikanhakijoiden liikkumista EU-maiden välillä, mutta samalla varmistaa tasapainoinen vastuunjako tulijoista.

EU-komissio esitteli viime vuonna suuren maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen. EU-maat eivät ole päässeet sopuun kannastaan uudistukseen, ja neuvottelut siitä ovat edenneet hitaasti.

Jäsenmaat ovat olleet esimerkiksi eri linjoilla sen suhteen, miten uudistuksen kanssa pitäisi edetä.

Osa jäsenmaista haluaisi viedä uudistukseen kuuluvia lakeja läpi yksi kerrallaan, toiset pitävät olennaisena, että lakipakettia ei rikota, vaan iso kokonaisuus pidetään yhtenäisenä läpi käsittelyn.

"Ihmisiä kohdeltava asianmukaisesti"

Luxemburgin pääministeri Xavier Bettel oli Sanna Marinin kanssa samoilla linjoilla ja peräänkuulutti siirtolaisten ja pakolaisten ihmisoikeuksien kunnioittamista.

– Monet Euroopan maat eivät kohtele näitä ihmisiä asianmukaisesti. Olen varma, että tässä on parannettavaa, Bettel sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

– Emme voi vain riistää ihmisiltä heidän perusoikeuksiaan, oikeutta turvapaikkaan. Järjestäytyneen maahanmuuton täytyy olla mahdollista. Meidän on löydettävä tässä sopiva tasapaino, hän sanoi.

"Meidän pitää puhua aidasta"

Liettuan presidentti oli muuttoliikettä kohtaan tiukkasanaisempi.

– Kukaan ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu. Rajalla voi olla kolme, neljä tai viisi tuhatta siirtolaista, jotka yrittävät ylittää sen eri paikoista samanaikaisesti. Meidän pitää olla päättäväisiä, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda sanoi.

Hän syytti Valko-Venäjää muuttoliikkeen "aseistamisesta" EU:ta vastaan ja ihmisten työntämisestä unionin alueelle.

– Meidän pitää puhua myös fyysisen aidan rakentamisesta. Se on erittäin tarpeellinen lyhyen aikavälin keinona, Nausėda sanoi.

Niin Latvia, Liettua kuin Puolakin ovat jo kertoneet rakentavansa aitaa Valko-Venäjän vastaisille rajoilleen.

De Croo korosti solidaarisuutta

Belgian pääministeri Alexander de Croo korosti solidaarisuuden merkitystä muuttopaineen hoitamiseksi ja avuntarvitsijoiden auttamiseksi. EU:hun kohdistuu paineita myös Välimeren alueella.

– Solidaarisuus kulkee molempiin suuntiin. Viesti eteläisille maille on selvä: vahvistakaa rajojanne ja me osoitamme solidaarisuutta teille suojellaksemme ulkorajojamme varoillamme.

– Mutta solidaarisuuden täytyy kulkea myös toiseen suuntaan. Ei voi olla niin, että muutama maa tekee kaikkensa avuntarvitsijoiden hyväksi. Jotta tämä toimii EU:n tasolle, kaikkien pitää osoittaa solidaarisuutta.

Turvapaikanhakijoita saapuu ylivoimaisesti eniten Etelä-Eurooppaan, ja EU:lta puuttuu järjestelmä jolla painetta jaettaisiin sovitusti eri jäsenmaihin.

Perjantaina puhuttiin myös digitalisaatiosta

Huippukokouksen toisena päivänä asialistalla olivat myös digitalisaatio sekä kyberturvallisuus.

EU-johtajat lupasivat kehittää EU:n kyberturvallisuusvalmiuksia, ja vahvistaa EU:n sitoumusta "avoimeen, vapaaseen, vakaaseen ja turvalliseen toimintaympäristöön".

Kokouksessa peräänkuulutettiin nopeampia toimia niin sanotussa digitaalisessa siirtymässä.

Lue lisää: