"Ostan minulle, siskolleni ja äidilleni ruoan ja pesuaineet" – vähävaraisissa perheissä myös lapset saattavat osallistua perheen kuluihin

Pelastakaa lapset ry:n kyselyn mukaan moni lapsi kantaa huolta vanhempiensa jaksamisesta ja haluaa kantaa kortensa kekoon. Lähes puolet vastanneista arvioi, että perheellä oli vaikeuksia kulujen kattamisessa.

Kyselyyn vastanneet nuoret kertovat, että tiukan rahatilanteen vuoksi heiltä puuttuvat usein mahdollisuudet käydä elokuvissa tai konserteissa. Myös harrastuksista joudutaan usein tinkimään. Kuva on otettu Tikkurilan rautatieasemalla helmikuussa 2021, eivätkä nuoret liity tähän aiheeseen. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Lapset kantavat monin tavoin huolta perheen pärjäämisestä, kun taloudellinen tilanne on vaikea, ilmenee Pelastakaa lapset ry:n kyselystä.

Keväällä toteutetussa verkkokyselyssä selvitettiin perheen taloudellisen tilanteen vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja turvallisuudentunteisiin. Lähes puolet (44 %) kyselyyn vastanneista koki, että perheellä on vähintään pieniä vaikeuksia menojen kattamisessa.

Merkittävä osa (67 %) vastanneista vähävaraisten perheiden lapsista kokee huolta tulevaisuudesta. Lisäksi yli joka viides (21 %) taloudellisesti ahtaalla olevan perheen lapsesta kertoo osallistuvansa perheen kulujen kattamiseen.

Pelastakaa lapset ry:n lapsiköyhyysasiantuntija Aino Sarkia pitää määrää suurena.

– 12–17-vuotiaat vastaajat huomioivat tarkasti perheen tilannetta. Moni kantoi huolta vanhempien jaksamisesta ja he halusivat kantaa kortensa kekoon.

Tässä jutussa olevat kursivoidut kohdat ovat lainauksia nimettömistä vastauksista, joita kyselyyn vastanneet ovat kirjoittaneet.

Kaikkiin laskuihin ei riitä rahaa, vaikka huoltajani työskentelee kolme eri työtä. Minä ostan minulle, siskolleni ja äidilleni ruoan, pesuaineet yms. jotta pärjätään edes jotenkin.

Esimerkiksi syntymäpäivärahojen laittaminen perheen yhteisiin menoihin voi kaventaa mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin tai muuhun sosiaaliseen ja mukavaan toimintaan. Se on lapselle iso asia, Sarkia toteaa.

Hän muistuttaa, että taloudellisesti tiukoissa tilanteissa myös lapsen tai nuoren tulevaisuudenusko voi olla koetuksella. Ahdistuksen, häpeän ja huonommuuden tunteen lisäksi myös lapsen odotukset tulevaisuutensa suhteen alkavat kaventua.

– On tärkeää huomata, mikä vaikutus tällä kaikella voi olla lapsen itsetuntoon ja siihen, minkälaisia mahdollisuuksia hän kokee itsellään olevan.

Yksi Pelastakaa lapset ry:n kyselyyn vastanneista kertoo, että apua pahaan oloon on kuitenkin vaikea hakea.

En tiedä, minun pitäisi osata hakea apua itse, mutta olen huono siinä.

Lapset tekevät tarkkoja havaintoja

Lapsen ääni -kyselyssä perheen tulotasoa arvioivat lapset ja nuoret itse.

Aino Sarkia toteaa, että lapset ovat perheen taloustilanteen arvioinnissa varsin tarkkanäköisiä.

– Sieltä nousee moninaisia huomioita esimerkiksi vanhempien työllisyystilanteesta, onko perheessä yksi vai kaksi huoltajaa, kuinka paljon perheessä on lapsia ja minkälaisiin asioihin on varaa, Sarkia luettelee.

Vanhempien palkka ei ole kovin iso ja tilannetta hankaloittaa myös suuri lapsiluku.

Isällä ei ole ammattia. Hänellä on pieni palkka. Alle 1 000 euroa ja se koko ajan vaihtelee. 700 euroa suurin piirtein menee kotiin, ruokaan, harrastuksiin, bensaan, veroihin, ja vanhempien päihteisiin menee paljon rahaa. (Ne itse sanoo siitä).

Vähemmistöön kuuluvat lapset kokevat useammin turvattomuutta

Taloudellisten vaikutusten lisäksi kyselyssä selvitettiin lasten ja nuorten kokemaa turvallisuudentunnetta. Erityisesti vähemmistöryhmiin, kuten etnisiin tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset kokivat useammin turvattomuutta.

– Esimerkiksi julkisissa tiloissa tai kulkuneuvoissa hälyttävän harva tunsi olonsa turvalliseksi, Sarkia kertoo.

Minulla on turvallinen olo, jos mitään uhkaavia tekijöitä ei näy tai/ja minulla on joku johon turvautua.

Vanhempien ja kavereiden tuki ja se, että voin luottaa heihin asiassa kuin asiassa. Minulle tuli myös paljon turvallisempi olo, kun tulin kaapista ulos äidilleni.

Suomessa on perinteisesti korostettu yhdenvertaisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia pärjätä elämässä. Aino Sarkia on huolestunut kehityssuunnasta ja eriarvoisuuden lisääntymisestä.

Riski entistä suurempaan kuiluun hyvin ja huonosti pärjäävien välillä on todellinen, Sarkia sanoo. Lisäksi koronapandemia on vaikeuttanut tilannetta entisestään.

Pelastakaa lapset on tehnyt Lapsen ääni -kyselyjä jo vuodesta 2001 lähtien. Tuorein kysely järjestettiin netissä huhti-toukokuussa 2021. Siihen vastasi 1 102 12–17-vuotiasta lasta ja nuorta. Kyselyn aineisto on kerätty anonyymisti nettilomakkeella, eli vastaajien henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jutusta voi keskustella 27. lokakuuta kello 23:een asti.