Stubb Ylen uutuussarjassa: Kokoomus halusi halata perussuomalaiset "kuoliaaksi" hallitusneuvotteluissa 2015 – “Ajattelimme, että se on tässä”

Keskusta otti perussuomalaiset samaan hallitukseen kokoomuksen kanssa kevään eduskuntavaalien jälkeen 2015. Kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Alexander Stubb sanoo, että puolue pyrki "halaamaan perussuomalaiset hallituksessa kuoliaaksi".

Puheenjohtajat Timo Soini, Juha Sipilä ja Alexander Stubb hallituksen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Arkistokuva 27.5.2021. Kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

Maanantaina Yle Areenassa katseltavaksi tullut Politiikka-Suomi sarja valottaa uudesta kulmasta vuoden 2015 hallitusneuvotteluita.

Entinen kokoomuksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoo sarjassa, että kokoomuksen filosofiana oli “halata perussuomalaiset kuoliaaksi” hallituskauden aikana.

Politiikassa kuolleeksi halaamisella on tarkoitettu tapaa, jolla radikaaleille toimijoille on annettu vastuuta ja valtaa. Vastuu ja valta ovat monesti maltillistaneet radikaaleja voimia, mikä on johtanut suosion vähenemiseen.

– Silloin filosofia oli, että nyt halaamme perussuomalaiset kuoliaaksi. Niin siinä alussa kävi. Perussuomalaiset tuli hallitukseen kolmella lupauksella, joista yksi oli ei talouskuria, ei rahaa Kreikalle, eikä maahanmuuttoa, Stubb sanoo populismia käsittelevässä jaksossa.

Kaikki näistä asioista kuitenkin toteutuivat tavalla tai toisella pian hallitusneuvotteluiden jälkeen. Silloisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen talouspolitiikka perustui julkisen talouden tasapainottamiseen, eikä Suomi säästynyt leikkauksilta.

Euromaiden valtiovarainministerit puolestaan hyväksyivät Kreikan kolmannen lainapaketin vain kaksi kuukautta hallitusneuvotteluiden jälkeen.

Ja loppukesästä Suomeen alkoi saapua poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Tämä näytti olevan ristiriidassa perussuomalaisten tiukkojen maahanmuuttolinjausten kanssa.

– Perussuomalaisten kannatus puolittui kesän aikana 18 prosentista 9:ään. Ajattelimme, että se oli tässä. Mutta sitten kävi toisin, Stubb sanoo ohjelmassa.

Perussuomalaisten kannatus alkoi vähitellen nousta ennen seuraavia eduskuntavaaleja 2019, vaikka puolueella oli takanaan hajoaminen vain kaksi vuotta aiemmin.

Lopulta perussuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa ja sai 17,5 prosentin kannatuksen.

Kokoomuksen ensimmäisenä tavoitteena oli hallitusneuvottelut

Mutta kuinka tietoista kokoomuksen ja keskustan toiminta oli perussuomalaisten kannatuksen laskemiseksi?

Alexander Stubb ei halua selventää sarjassa esittämäänsä ajatusta enää Ylen haastattelussa.

Osa muista keskeisessä asemassa kokoomuksessa tuolloin olleista hallitusneuvottelijoista sanoo, ettei perussuomalaisten kannatus ollut heillä päällimmäisenä mielessä vaalien jälkeen. Ensin oli päästävä hallitusneuvotteluihin.

– Vaalitulos oli meille pettymys. Meidän ensimmäinen tavoitteemme oli, että pääsisimme hallitusneuvottelupöytään. Perussuomalaisiin ei paljon silloin vilkuiltu vaalien jälkeen, yksi kokoomuksen silloisista hallitusneuvottelijoista sanoo.

Osa kokoomuksen hallitusneuvottelijoista on nyt siirtynyt politiikan ulkopuolelle, eivätkä he halua esiintyä jutussa nimellään.

Vasta valittu pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb hallitusneuvotteluiden aikaan valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Arkistokuva. Kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

Eduskuntavaalit olivat menneet kokoomukselta penkin alle. Puolue sai 18,2 prosentin kannatuksen ja menetti yhteensä seitsemän paikkaa eduskunnassa.

Kokoomuksessa kuitenkin tiedostettiin, että jos perussuomalaiset nousee hallitukseen, se todennäköisesti menettää kannatustaan.

– Varmaan kaikilla kokoomuksen puolella oli näkemys, että perussuomalaisten käyttövoimasta merkittävä osa tuli tällaisesta protestimielialasta. Ja jos siinä tilanteessa joutuu kantamaan hallitusvastuuta, se on omiaan vesittämään tätä käyttövoimaa, toinen neuvotteluihin osallistunut kokoomuslainen sanoo.

Kokoomus ei kuitenkaan ollut ajajan paikalla. Puolueessa tiedostettiin alusta lähtien, että vaalien voittaja keskusta pyrki rakentamaan hallitusta itsensä ja perussuomalaisten ympärille. Se oli vaalituloksen nojalla poliittisesti helpoin vaihtoehto.

Teoriassa keskusta, kokoomus ja SDP olisivat voineet muodostaa oman hallituksen, mutta se olisi ollut poliittisessa historiassa ennenkuulumatonta.

Edellinen sixpack-hallitus oli myös osoittanut, että eri poliittisista laidoista muodostuva hallitus ei välttämättä ole vahva päätöksentekijä.

Keskustan, kokoomuksen, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitus olisi puolestaan saavuttanut vain yhden kansanedustajan enemmistön, joten sen varaan ei hallitusta uskallettu keskustassa rakentaa.

Keskustan ja perussuomalaisten hallituspohjan puolesta puhui myös se, että muissa puolueissa oli laitettu merkille silloisen puheenjohtajan Timo Soinin puheet hallitukseen menemisestä.

– Soini oli selkeästi indikoinut, että hän haluaa viedä oman porukan hallitukseen. Sehän se oli lähellä jo neljä vuotta aiemmin, kun Jyrki Katainen muodosti hallitusta, kolmas kokoomuksen hallitusneuvottelijoista sanoo.

Soini on kertonut Yhden miehen enemmistö -muistelmissaan, että hän tajusi hallituksen olevan mahdoton vaihtoehto puolueelle vuonna 2011.

Hallitusneuvotteluiden aikaan tiedettiin, että tulevan hallituksen edessä olisivat eurokriisin hoitaminen tukipaketteineen. Soinin mukaan puolueen kansanedustajien ja aktiivien olisi ollut mahdotonta kestää tätä ryöpytystä.

Kokoomuksen silloin puheenjohtaja Katainen yritti kaikkensa. Soinin mukaan Katainen olisi antanut perussuomalaisten äänestää EU-tukipakettien kohdalla kerran vastaan ja muilla kerroilla tyhjää.

Keskusta: Perussuomalaisten jättämiselle ulos olisi pitänyt olla vahvat perustelut

Keskusta nousi kevään 2015 eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi ja puolueen tuore puheenjohtaja Juha Sipilä otti vaalien jälkeen vetovastuun hallituksen muodostamisesta.

Sipilä kertoo Ylelle, että perussuomalaisten kaksi suurta vaalivoittoa vuosina 2011 ja 2015 saivat suuren merkityksen keskustan ajattelussa eduskuntavaalien jälkeen.

– Perusajatuksemme oli nimenomaan se, että kahden vaalivoiton jälkeen perussuomalaisten kanssa pitää käydä kunnolla läpi hallitusyhteistyö. Ja jos heidät jätetään hallituksen ulkopuolelle, sille pitää olla kunnon perusteet.

Juha Sipilä ja Timo Soini ovat kahvitauolla hallitusneuvotteluiden aikaan Smolnassa. Arkistokuva. Kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

Sipilä sanoo, ettei keskustassa esiintynyt ajatusta perussuomalaisten halaamisesta kuoliaaksi. Samaa mieltä on myös keskustan silloinen puoluesihteeri Timo Laaninen, joka myös oli keskeisessä asemassa hallitusneuvotteluissa.

– Totta kai meillä saattoi olla sellaisia arvioita, että hallitusvastuu saataisi kuluttaa heidän kannatustaan. Varsinkin kun he olivat oppositiossa luvanneet monenlaisia asioita ja hallituksessa he joutuisivat ottamaan kantaa hyvin moniin asioihin, Laaninen sanoo.

Suomessa halaamista on käytetty taktiikkana myös aiemmin historiassa, kun radikaalina pidetty SKDL otettiin pian toisen maailmansodan jälkeen hallitukseen.

Laaninen sanoo, että ainakin hän halusi pitää kiinni perinteestä, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat hallituskelpoisia.

Sipilä aloitti vuoropuhelun perussuomalaisten kanssa jo ennen varsinaisia hallitusneuvotteluita. Keskustalaiset ja perussuomalaiset kokoontuivat toukokuun alussa Sibelius-Akatemiaan tekemään yhteisiä linjauksia muun muassa EU:sta, maahanmuutosta ja maamiinoista, joiden tiedettiin aiheuttavan hankausta puolueiden välillä.

Neuvottelut kestivät päivän, ja niistä saatiin lähes lopulliset kirjaukset myös myöhemmin käytäviin hallitusohjelmaneuvotteluihin.

– Se selvisi siinä, että perussuomalaiset sitoutuvat linjauksiin, jos he ovat hallituksessa mukana, Sipilä sanoo.

Sipilän hallituksen ohjelmasta löytyi lopulta seuraava kirjaus eurokriisin hoitamisesta: “Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa.”

Tämä mahdollisti kolmannen avustuspaketin antamisen Kreikalle, koska se rahoitettiin Euroopan vakausmekanismin eli EVM:n kautta. Näin Suomen vastuut eivät kasvaneet aiemmasta kolmannen tukipaketin takia.

Jäljelle jäi kysymys kolmannesta hallituspuolueesta. Asia ratkesi lopulta keskustan yhdeksänhenkisen neuvotteluryhmän suljetussa lippuäänestyksessä kaksi päivää perussuomalaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen.

"Minun vaakani oli siinä vaiheessa kallistunut kokoomuksen suuntaan. Totesin, että hallitusyhteistyö demareiden kanssa näyttää vaikeammalta."

Juha Sipilä, entinen pääministeri, Kesk.

Äänestys oli tiukka, ja kokoomus voitti sen lopulta äänin 5-4. Sipilä ja Laaninen arvioivat, että SDP:n sisäinen tilanne ja tulevan hallituksen talouspoliittinen linja vaikuttivat keskustalaisten äänestyspäätökseen.

– En ole sitä aiemmin sanonut julkisuuteen, mutta minun vaakani oli siinä vaiheessa kallistunut kokoomuksen suuntaan juuri talousajatusten takia. Totesin, että hallitusyhteistyö demareiden kanssa näyttää vaikeammalta, Sipilä sanoo nyt Ylelle.

Myös Laaninen äänesti kokoomuksen puolesta. Hänen päätökseensä vaikuttivat SDP:n vaalitappio sekä puolueessa käyty repivä puheenjohtajakisa Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen välillä.

Laaninen arvioi, että SDP ei ollut valmis hallitustaipaleeseen, jossa tehtäisiin vaikeita päätöksiä.

Soini: Kokoomuksen päiväuni

Mitä perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini ajattelee Stubbin ajatuksista nyt? Halattiinko perussuomalaiset kannatusalhoon heti hallituskauden alussa?

– Se kuulostaa avustajanulikoiden päiväunelta, jonka Stubb on mennyt jostain syystä sanomaan julki. Ei politiikka näin monimutkaista ole, Soini sanoo.

Populistipuolueiden nouseminen hallitusvastuuseen on Suomen historiassa tähän asti päätynyt lähes aina kannatuksen laskuun ja sisäisiin ristiriitoihin.

Soini tiesi myös itse, että hän otti riskin hallitusneuvotteluissa vuonna 2015. Erityisenä koetinkivenä hän piti Kreikan tukipakettia, jonka tiedostettiin jo hallitusneuvotteluiden aikana tulevan hallituksen pöydälle.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini lähti kesken hallitusneuvotteluiden kävelylle. Kävelyn aikana Soini pohti, ottaako hän valtiovarain- vai ulkoministerin salkun. Hän päätti valita ulkoministerin salkun. Arkistokuva 26.5.2015. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Soini kuitenkin ajatteli, että puolueen pitää jossakin välissä “rahastaa kannatus vallaksi”. Vaikka puolueen kannatus saattaisi notkahtaa aiemmasta, hän ajatteli puolueen jäävän kuitenkin elämään ja vaikuttamaan politiikkaan.

– Siinä oli useita asioita, joihin halusin vaikuttaa. Velkaantuminen piti saada taitettua ja työllisyysaste nostettua 72 prosenttiin, Soini sanoo.

Useat politiikan tarkkailijat ovat esittäneet, että Soini valitsi ulkoministerin salkun henkilökohtaisten pyrkimysten vuoksi. Tarjolla olisi ollut myös valtiovarainministerin salkku, jota yleisesti pidetään pääministerin paikan jälkeen toiseksi arvokkaimpana.

– Päätimme Jussi Niinistön kanssa, että viemme Suomen niin länteen kuin mahdollista. Siksi otimme ulko- ja puolustusministerin salkut. Minulla oli ihan selvät pasmat, mitä vallalla tehdään.

Perussuomalaiset ei kuitenkaan kestänyt hallitusvastuuta, vaan kannatus kääntyi laskuun pian hallitusohjelman julkaisun jälkeen. Lopulta Soini perusti 19 muun kansanedustajan kanssa uuden puolueen siniset ja hänet erotettiin perussuomalaisista.

Siniset ei saanut yhtään kansanedustajaa seuraavissa vaaleissa läpi eduskuntaan.

Soini arvioi, että Kreikan tukipaketin lisäksi puolueen kannatukseen vaikuttivat ammattiyhdistysliikkeen vastustama kilpailukykysopimus ja pakolaiskriisi, joka sai puolueen rivit rakoilemaan.

Kuinka suuri pettymys oli se, että asiat eivät menneet kuten Soini suunnitteli?

– Siinä mielessä harmittaa, että viime kerralla olisi voitu maksaa oppirahat. Nyt tämä olisi jälleen edessä.

Soini uskoo, että esimerkiksi kokoomusta ja keskustaa auttavat pitkä historia siinä, miten he kestävät painetta hallitusvastuussa.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä tiistaihin 26.10. kello 23:een asti.

Voit katsoa kaikki Ylen Politiikka-Suomi-sarjan jaksot Yle Areenasta maanantaista 25.10.2021 lähtien. Yle TV1 näyttää jaksoja torstaisin kello 19.

Lue lisää: