Metsästysministeri otti kantaa Lapin hirvikiistoihin: kaikilla pitää olla tilaa metsästää, mutta paikallisten perinteitä on kunnioitettava

Maa- ja metsätalousministeriö ja Metsähallitus pohtivat ratkaisuja pohjoisten hirvimaiden kiistoihin. Hirvenpyyntiin voi tulla uutta ohjeistusta ja koirien käyttö aiotaan selvittää.

Lapin metsiin mahtuu ulkopaikkakuntalaisiakin metsästäjiä, sanoo Tervolassa vieraillut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Lapin metsiin mahtuu ulkopaikkakuntalaisiakin metsästäjiä, sanoo Tervolassa vieraillut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Metsästyspaine Lappiin on viime vuosina kasvanut, mikä on aiheuttanut vastakkainasettelua paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten metsästäjien välille.

Maa- ja metsätalousministeriö ja Metsähallitus seuraavat nyt tarkasti Lapin hirvenpyynnistä käytävää kiivasta keskustelua, mutta täsmäratkaisut ovat vielä työn alla.

– Se on nyt Metsähallituksessa selvittelyssä, mitä on tapahtunut ja mitä siitä seuraa. Sen tiedän, että jotain siellä on joka tapauksessa ollut, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), jonka vastuulle metsästysasiat kuuluvat.

Syksyn aikana käyty keskustelu on ollut paikoin hyvin polarisoitunutta. Toisaalta ulkopaikkakuntalaisia ryhmiä on moitittu niin pyyntitavoista, koirien käytöstä kuin kulmikkaasta käytöksestäkin. Paikallisia on puolestaan syytetty kateudesta ja valtion maiden omimisesta.

Kummasta on kyse, siihen Leppä ei ota kantaa.

"Lapissa on tilaa kaikille"

Jari Lepän käsityksen mukaan moni ulkopaikkakuntalainen on Lapista lähtöisin tai omaa muita juuria pohjoisen jahtimaille. Osalla metsästäjistä ei ole juuria Lappiin.

– Täällä on niin paljon tilaa, että kaikilla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tätä hienoa harrastusta, metsästystä. Hyvää rinnakkaiseloa olla pitää. Niin, että siellä kunnioitetaan Lapin perinteitä tietenkin ja paikallisen väestön mahdollisuuksia, Leppä sanoo.

Lapin kansanedustajat ovat vaatineet ulkopaikkakuntalaisten lupien "kriittistä tarkastelua" ja esimerkiksi Inarin kunta suoraan ulkopaikkakuntalaisten metsästyksen rajoittamista.

Metsähallituksen toimitusjohtajan Juha S. Niemelän mukaan on vielä liian aikaista arvioida, onko rajoittamiselle tarvetta.

– On hyvä selvittää, mitkä ovat perimmäiset syyt tähän nousseeseen kohuun. Sehän on selvä, että metsästyspaine Lappiin on lisääntynyt. Suomessa alkaa olla alueita, missä ei omia hirvilupia enää ole. Silloin paine tulee valtion maille ja ne sijaitsevat pohjoisessa ja idässä.

Niemelän mukaan ihmisten perusoikeudet ja metsästäjien tasapuolisuus täytyy arvioida nyt hyvin tarkkaan.

Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha S. Niemelä sanoo, ettei lupamyynti ole Metsähallitukselle mikään tulon lähde. "Enemmänkin se on kustannukset peittävää toimintaa", hän sanoo. Kuva: Jaakko Posti

Lupiin ehkä uusia ohjeita

Metsähallituksen mukaan hirvilupien tai pienriistalupien myyntiin ei ole tällä hetkellä suunnitteilla isompia uudistuksia, vaikka niitäkin on toivottu.

– Välittömiä kehitysajatuksia ei tällä hetkellä ole. Pienriistassa suurin ongelma on se, että luvat myydään alta aikayksikön. Suosio on hurjan kova. Hirvilupien osalta myyntiprosessiin muutossuunnitelmia ei ole, mutta tuleeko lupiin jotain ohjeita siitä, miten toimitaan. Se todennäköisesti harkitaan hyvinkin tarkkaan, Niemelä toteaa.

Metsästäjille on suunnitteilla esimerkiksi eräetiketti, joka on vastaava kuin retkietiketti hyvistä tavoista ja käytännöistä, kertoo vs. erätalousjohtaja Jyrki Tolonen.

Metsähallitus aikoo parantaa myös riistaporukoiden yhteydenpitoa.

– Viime vuosina tietosuoja-asiat ovat rajoittaneet Metsähallitusta ja Riistakeskusta antamasta seurueiden yhteystietoja. Olemme hyvin alustavasti pohtineet tähän asiaan ratkaisua esimerkiksi kysymällä seurueilta ja seuroilta lupaa yhteystietojen antamiseen, Tolonen kertoo.

Lisäksi on suunnitteilla webinaaria, jossa metsästäjiä ja alueen muita toimijoita pyritään saamaan vuoropuheluun. Tolosen mukaan muitakin keinoja on harkinnassa. Tarkoitus on löytää ratkaisuja tämän vuoden puolella. Ensi kauden aluelupien myöntäminen alkaa tammikuussa.

Leppä: Koirat selvitykseen

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila on kertonut, että koirien aiheuttamien vahinkojen määrä porotaloudelle on lisääntynyt viime vuosina.

– Koirista ei saa aiheutua porotaloudelle vahinkoa ja vaaraa. Se on ihan selvää, Leppä sanoo.

Tästä määrätään myös poronhoitolaissa. Paliskuntain yhdistys on toivonut porovapaustestejä koirille. Koirien käyttöä on selvitetty viimeksi neljä vuotta sitten ja Lepän mukaan nyt on perusteltua selvittää asia uudelleen.

– Mitä voidaan tehdä toisin ja tarvitseeko jotain tehdä toisin.

Esimerkiksi Itä-Lapissa on kritisoitu sitä, että metsäteiden varsilla on paikoin runsaasti autoja ja koiria.

– Varmasti paine joillakin alueilla alkaa olla turhan suuri. Tätä täytyy arvioida aika tarkkaan lupien kohdentamisen suhteen, etteivät jotkut paliskunnat joudu tässä kohtuuttomasti kärsimään, Juha S. Niemelä sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 24.10. kello 23 saakka.