Räppäri Hassan Maikal on nähnyt, miten syrjäytyneet nuoret ajautuvat lähiöissä jengien vietäviksi: "Ainoa yhteisö, joka tukee ja ymmärtää"

Tänä syksynä rap ja jengiväkivalta on noussut otsikoihin. Kulttuurivieras, räppäri Hassan Maikalille asiassa ei ole mitään uutta. “Tähän pitää puuttua nyt. Muuten menemme samaan, mitä on tapahtunut jo Ruotsissa tai Britanniassa.”

Räppäri Hassan Maikalin mielestä on ikävää, että räp-musiikki on valjastettu jengiytymiseen ja jopa väkivaltaisiin tekoihin. – Räppiin on aina kuulunut kilpailu, mutta se on tehty toisia kunnioittavasti. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Räppäri Hassan Maikal, 25, kävelee Kontulan ostoskeskuksen kadulla. Hän kaivaa taskunsa pohjalta muutaman kolikon ja antaa ne lappu kädessä kulkevalle vanhemmalle romaninaiselle.

Maikal on asunut lähes koko ikänsä itähelsinkiläisesessä lähiössä, jolla on huono maine. Kontula sai etenkin takavuosina leiman levottomana ja turvattomana paikkana. Somalitaustainen räppäri on nähnyt pienestä pitäen, kuinka nuoret ajautuvat huonoille teille.

Hän haluaa kuitenkin osoittaa, ettei betonilähiö ole pelkästään paha paikka. Toukokuussa julkaistulla Betonitarha-esikoislevyllään räppäri kuvailee lähiötä, josta löytyy myös lämpöä ja ihmisiä vahvistavaa yhteisöllisyyttä.

– Olen isokokoinen tumma mies. Kun ihmiset näkevät minut kadulla, niin he eivät näe helposti pinnan alle. Sama juttu on lähiöissä. Ihmiset katsovat kaukaa, että tuo on vain kylmä betoninen alue. Ihmiset eivät näe, että sen betonin alla kukkii.

Nosteessa oleva Hassan Maikal on tehnyt räp-musiikkia jo vuodesta 2013 lähtien. Musiikin lisäksi hän on tullut tunnetuksi tubettajana ja vaikuttajana. Hän on esimerkiksi vieraillut kouluissa ja kannustanut nuoria kokeilemaan omia juttujaan.

Muutama vuosi sitten Maikal osallistui Yhdysvaltojen entisen presidentin Barack Obaman järjestämään verkostoitumistilaisuuteen Berliinissä, jonne oli kutsuttu nuoria vaikuttajia eri puolilta Eurooppaa.

– Seuraan paljon ilmasto- ja ympäristökeskustelua, ja olen todella ylpeä nuorista vaikuttajina. He ovat niitä, jotka voivat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, sanoo räppäri Hassan Maikal. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kannustava lähiö

Kun Hassan Maikal meni ensimmäiselle luokalle Kontulassa, hänestä ei tuntunut enää yksinäiseltä. Hän syntyi Tampereella ja oli neljän vanha, kun somaliperhe muutti Helsinkiin ja asettui lopulta Kontulaan.

Maikal ihastui alakoulussa siihen, että ympärillä oli paljon hänen kaltaisiaan. Luokassa saattoi olla maahanmuuttajataustaisia lapsia jopa yli puolet.

– Se voima ja upeus oli siinä, että sain vain olla lapsi. Ei ollut väliä, missä juureni ovat. Samalla luokalla toisen juuret saattoivat olla Afganistanissa ja toisen Venäjällä.

Räppäri kertoo tulleensa nuorempana kaikkien kanssa juttuun, mutta hän ei ollut se äänekkäin tyyppi. Hän oli alkuun jopa ujo. Maikal sai lisää rohkeutta, kun hän pääsi soittamaan musiikkitunneilla rumpuja.

– Se oli siistiä, kun sain olla vähän piilossa, mutta silti äänekkäin. Silloin uskaltauduin tulemaan pois piilosta.

– Kontula on mainettaan parempi. Kun ostarilta lähtee pois, täällä on tosi rauhallista ja vain luontoa, metsää ja puita, sanoo Kontulassa lähes koko ikänsä asunut räppäri Hassan Maikal. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Lisää rohkaisua löytyi urheilukentältä. Hassan Maikal koki monen muun lähiönuoren kanssa kannustavaa yhteisöllisyyttä pelatessaan jalkapalloa FC Kontu -seuran riveissä.

Toinen tärkeä paikka oli nuorisotalo, missä hän sai pelata kavereidensa kanssa Pleikkaa sekä kokeilla kaikkea uutta. Hän innostui näytelmien kautta esiintymisestä ja aloitti musiikin tekemisen. Kontulan nuorisotalolla onkin ollut hänen ensimmäinen keikkansa räppärinä.

– Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että nuorisotalossa hyvää eivät ole pelkästään ohjaajat, joiden kanssa voi keskustella. Se on myös rauhallinen tila, missä voi olla ja kokeilla asioita. Se on upeaa, että Helsingissä on ollut paljon tiloja nuorille.

Syrjäytymisen uhka

“Mul on välil yksinäistä, mut mieluummin oon yksin kuin yksi näistä”

Näin Hassan Maikal kuvaa nuoruuden tuntojaan tänä vuonna julkaistulla Yksinäistä-kappaleella. Hän näki läheltä, kuinka kaverit ja tuttavat ajautuivat vääränlaisiin porukoihin, jotka saattoivat pahimmillaan johdattaa huumeiden pariin.

Maikal itse ei halunnut lähteä mukaan. Hän oli vaikka mieluummin yksin, ja keskittyi rakastamansa musiikin tekemiseen.

– Se oli vaikeaa, koska osa kavereista oli ollut minulle alusta lähtien tukipilareita.

– Syrjäytymistä on monenlaista ja se ei välttämättä näy. Se voi tapahtua piilossa kotona tai jäämällä koulusta pois, pohtii räppäri Hassan Maikal. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Maikal on todistanut Kontulassa, mitä maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytyminen tarkoittaa. Lähtökohdat elämästä selviämiseen eivät tunnu riittäviltä, mikä turhauttaa. Kun koulukaan ei enää kiinnosta, tukea haetaan kaveriporukoista.

– Niihin ryhmiin päätyy, koska haluaa oman yhteisön ja toiset nuoret sen tarjoavat. Se on surullista, että se on ainoa yhteisö, joka tukee ja ymmärtää.

Maikal painottaa, että samanlaista syrjäytymistä tapahtuu yhtälailla kantasuomalaisten keskuudessa.

Räppärin mukaan hänen kaveriporukoissaan oli aluksi harmitonta hauskanpitoa, mutta jossain vaiheessa piireihin ilmaantui vierasta porukkaa.

– Yhtäkkiä mukaan tuli vanhempia autoineen ja kuvioihin astui esimerkiksi päihteiden myyntiä. Sitten kaverit olivat siinä loukussa.

Gangsta rap -ilmiö kasvoi vaivihkaa

Tässä kuussa Yle kertoi, että pääkaupunkiseudulla on kymmenkunta katujengiä, joiden nokittelu gangsta rapissa ja sosiaalisessa mediassa on johtanut väkivaltaisiin yhteenottoihin.

Räp-biiseissä ihaillaan rikollisuutta ja väkivaltaa sekä korostetaan ryhmän omaa kaupunginosaa ja mollataan samalla muita jengejä.

Hassan Maikal on seurannut gangsta rap -jengien muodostumista, ja häntä harmittaa, että musiikkia käytetään negatiivisten asioiden levittämiseen.

Räppärin mukaan kaikki on lähtenyt liikkeelle hyvin pienestä. Porukat nokittelevat toisiaan omista kaupunginosistaan käsin. Maikalin mielestä periaate on kuitenkin sama kuin rasismissa.

– Kun rasismi lähti liikkeelle, yritettiin keksiä syy, miten voidaan erottaa ihmiset toisistaan. Silloin helpoin keino oli ihonväri. Nyt täällä on nuoria, joilla on sama ihonväri, mutta he yrittävät jakaa toisiaan alueittain.

– On ollut surullista kuulla, että tuttujenkin perheiden lapset ovat päätyneet huonoihin piireihin, kertoo Kontulassa lähes koko ikänsä asunut räppäri Hassan Maikal. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Toisille uhittelu on pahentunut Maikalin mukaan sosiaalisessa mediassa kuten Tiktokissa. Siellä esimerkiksi kappaleet saavat artisteille lisää näkyvyyttä, ja kaverit ympärillä lähtevät huuteluun mukaan.

Maikal kertoo, että ilmiö on laajentunut jopa niin, että mukaan on lähtenyt artisteja, joilla ei ole mitään tekemistä lähiöiden kanssa.

– He eivät ole syrjäytyneitä, mutta he haluavat synnyttää draamaa. He eivät ole välttämättä edes näistä lähiöistä vaan jopa eri paikkakunnilta. Jotkut käyttävät hyväksi tilannetta, että saisi nostetta uralleen.

Räppärit ovat muistuttaneet gangsta rap -uutisoinnin yhteydessä, ettei musiikkityyli sinänsä aiheuta väkivaltaa tai rikollisuutta.

Huolena koston kierre

Hassan Maikal on tällä viikolla keskustellut lähiönsä yhteisöihin kuuluvien vanhempien kanssa. He ovat ottaneet räppäriin yhteyttä, koska ovat huolissaan vääriin ympyröihin ajautuneista nuoristaan. Vanhempien joukossa on ollut niin maahanmuuttajataustaisia kuin kantasuomalaisia.

Huolta on aiheuttanut Suomeen rantautunut roadman-kulttuuri, jossa ihannoidaan järjestäytynyttä rikollisuutta.

– Olen kuullut nuorten vanhemmilta, että aikuiset miehet ovat yrittäneet saada mukaan jopa 13-vuotiaita myymään päihteitä.

Maikalin mukaan yhteisöt ovat jo järjestäneet keskustelutilaisuuksia, joihin on osallistunut niin vanhempia kuin nuoriakin. Yhteistyötä on tehty myös poliisin kanssa.

– Lähiöissä on paljon yhteisöllisyyttä, mutta niihin pääsemisen kynnystä pitäisi madaltaa. Itse löysin nuorena sellaista urheiluseurasta ja nuorisotalolta, sanoo nuorten syrjäytymisestä huolestunut räppäri Hassan Maikal. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Räppärin mielestä Suomessa on tähän mennessä panostettu hyvin nuorisotyöhön ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen. Gangsta rap -jengit kertovat kuitenkin kehityksestä huonompaan suuntaan.

– Olemme vielä alussa, mutta tähän pitää puuttua nyt. Muuten menemme samaan, mitä on tapahtunut jo Ruotsissa tai Britanniassa.

Torstaina Tukholmassa surmattiin suosittu räppäri Einár, joka käsitteli kappaleissaan huumeita, aseita, ampumisia ja jengejä. 19-vuotiaan murha pistää Hassan Maikalin mietteliääksi.

– Sitä jää pohtimaan, milloin täällä alkaa ilmetä tuollaisia juttuja. Mutta Suomessa ollaan silti vielä kaukana Ruotsin tilanteesta.

Koventuneesta ilmapiiristä kertoo hänen mukaansa kuitenkin jo se, että nuoret ovat alkaneet liikkua entistä enemmän veitsien kanssa.

– Jos joku nuori kuolee tuolla toisen nuoren kädestä, siitä voi käynnistyä koston kierre. Sen jälkeen voi olla paljon vaikeampi puuttua asiaan.

Apua ongelmiin

Hassan Maikal on yrittänyt miettiä, miten gangsta rap -jengien kaltaisiin ilmiöihin voisi puuttua. Hän haluaisi ainakin tuoda artisteja ja yhteisöjä yhteen keskustelemaan asioista.

Räppäri haluaa tehdä osansa myös siinä, että nuoret saisivat apua syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmiin.

Ongelmat ovat lisääntyneet koronapandemian myötä, ja sitä tuo esiin Toivon Kärki ry:n ja Mieli ry:n Pidä huolta -kampanja. Maikal on mukana yli 70 artistin kanssa kampanjan teemabiisillä, joka on versio Pave Maijasen klassikosta Pidä huolta.

Maikal osallistui myös Tiktokissa pidetyyn kampanjaan yhdessä suositun Sekasin-chatin kanssa. Siinä maahanmuuttajataustaisia kannustettin kertomaan kokemuksistaan ja ohjattiin paikkoihin, mistä saa apua.

– Etenkin omissa yhteisöissäni moni nuori ei tiedä, kenen puoleen kääntyä. Tietyistä kulttuureista tulevissa perheissä ei myöskään uskota mielenterveysongelmiin.

Räppärin mukaan muutosta tarvitaan myös somekulttuuriin. Hän uskoo, että moni nuori päätyy vertailemaan itseään muihin, mistä voi seurata riittämättömyyden ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Mutta miksi Hassan Maikal haluaa vaikuttaa asioihin ja parantaa muiden elämää?

– Kuulin vasta vuosi sitten, että mummoni oli runoilija ja isoisäni oli aktivisti. Sieltä se varmaan pohjimmiltaan minun kohdallani tulee, hän sanoo hymyillen.

– Olen muuttamassa pois Kontulasta ensi viikolla. On aika itsenäistyä ja saada omaa tilaa ja aikaa, sanoo perheensä kanssa tähän asti asunut räppäri Hassan Maikal. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Lue myös: