Ruotsalaisen Einár-räppärin kuolema herättää kysymyksiä jengiväkivallasta – räppäreiden mukaan Suomi ei ole suojassa vastaavilta hirveyksiltä

Einárin kuoleman arvioidaan liittyvän jengirikollisuuteen. Palefacen ja Töölön Ketterä -yhtyeen Matti8:n mukaan on olemassa riski, että vastaavaa tapahtuu myös Suomessa, jos eriarvoistumista ei pysäytetä.

Einár oli kuollessaan vasta 19-vuotias. Hän oli lyönyt läpi jo 16-vuotiaana. Tukholman lähiöissä kasvanut artisti kertoi kappaleillaan niiden arjesta. Kuva: AFP / Lehtikuva

Ruotsalaisen 19-vuotiaan Einárin eli Nils Kurt Erik Einar Grönbergin kuolema torstaina ampumisen uhrina herättää ajatuksia myös suomalaisissa räppäreissä.

– Ihan hirveää, sanoo Paleface eli Karri Miettinen.

Miettinen on pitkän linjan räppäri, kirjoittanut useita tietokirjoja räpistä ja sen historiasta ja seurannut myös Ruotsin tilannetta 1990-2000-luvun taitteesta asti.

Poliisi on aloittanut Einárin kuolemaan liittyvät tutkimukset, mutta tekijöitä ei tiedetä eikä ketään ole vielä pidätetty. Myöskään motiivista ei ole mitään varmaa tietoa.

Nyt tapahtunut ampuminen liittyy Miettisen mukaan todennäköisesti paitsi surmatun omaan menneisyyteen, myös pitkään jatkuneeseen lähiöiden eriytymiskehitykseen, yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja katujengeihin, joissa kilpaillaan siitä, kuka hallitsee huumekauppaa.

– Aihe on vaikea, sillä tarvittaisiin parempia tietoja siitä, mitä on oikeasti tapahtunut.

Einárin kuolemaa tutkitaan murhana. Kuolleen räppärin arvellaan olleen viime vuoden huhtikuussa tapahtuneen sieppauksen ja pahoinpitelyn uhri, vaikka hänen nimeään ei olla virallisesti liitetty tapahtuneeseen.

Rikosvyyhdistä tuomittiin vankeuteen muiden muassa toinen gangsta rap -artisti Yasin. Sekä Einár että Yasin kuuluivat Ruotsin eturivin räppäreihin. Ruotsin television SVT:n (siirryt toiseen palveluun) mukaan Einár oli määrätty todistamaan niin sanottua Vårby-rikollisverkostoa vastaan. Verkoston johtaja ja jäseniä tuomittiin hänen sieppauksestaan heinäkuussa.

Einár oli yksi Ruotsin kuunnelluimpia räp-muusikoita. Kuva: STELLA Pictures

Voi tapahtua myös Suomessa

Jengiväkivallan ja gangsta rapin yhteydet ovat puhututtaneet myös Suomessa. Esimerkiksi hiljattain Helsingin Kaivohuoneella peruttiin räp-keikka, jonka yhteydessä epäiltiin valmisteltavan joukkotappelua. Poliisi kertoi ottaneensa 10 ihmistä kiinni vakavan väkivallanteon estämiseksi. Kaksi ihmistä vangittiin.

Töölön Ketterä -yhtyeestä tunnettu räppäri Matti8 eli Tuisku Hakoniemi on sitä mieltä, että on vain ajan kysymys, koska Einárin surman kaltaisia tapahtumia nähdään myös Suomessa.

– Toivon tietysti, ettei koskaan. Tiettyjen artistien keikolla on nyt jo myllyjä, mutta toistaiseksi ne ovat pysyneet nyrkkitappeluissa, räppäri sanoo.

Matti8:n mukaan ilmiön taustalla on se, miten isosti gangstaestetiikka on viime vuosina lyönyt räpissä läpi.

– Drillin kautta ilmiö on eurooppalaistunut, ja mukana on myös ihmisiä, joilla ei oikeasti ole taloudellisia tarpeita olla mukana rikollisuudessa, mutta jotka haluavat näyttää siltä että tietäisivät jotain. Osittain se on sellaista larppaamista.

Matti8 eli Tuisku Hakoniemi Kuva: Samuli Vienola

Gangstaestetiikalla leikittely saattaa räppärin mukaan myös johtaa oikeisiin jengeihin päätymiseen: jos kuuluisuutta tulee, ympärillä alkaa pyöriä monenlaisia ihmisiä. Osa liittyy jengiin myös suojelun tarpeesta.

– Jos videoilla räppää siitä, ettei kukaan voi koskea itseen, aika nopeasti joku saattaa haluta testata sitä.

Matti8:n mukaan ongelmaan voisi auttaa nuorisotyön lisääminen ja tuominen niihin porukoihin, joissa ongelmia on.

Toisaalta gangsta rap ei myöskään automaattisesti liity rikollisuuteen. Aiemmin tällä viikolla suomalaiset räppärit muistuttivat Yle Uutisten haastattelussa, että musiikki tuskin johdattaa ketään väkivaltaan, vaan ongelmat ovat peräisin muualta. Gangsta rap ei ole myöskään ainoa genre, jossa hyödynnetään väkivaltaisia teemoja, vaan rajua kuvastoa nähdään myös esimerkiksi kauhuelokuvissa ja murhadekkareissa.

Paleface eli Karri Miettinen on seurannut Ruotsin tilanteen kehittymistä jo kauan. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Ongelmat ovat syvemmällä yhteiskunnassa

Laajemmassa kuvassa jengeissä on Karri Miettisen mukaan kyse yhteiskunnan epäonnistumisesta: lähiöt ovat eriytyneet jo 1970-luvulta lähtien, maahanmuuttajien kotouttamisessa ei olla onnistuttu ja rankaisukeskeinen päihdepolitiikka ajaa huumeet rikollisten jengien käsiin. Nuorilla ei ole välttämättä minkäänlaisia tulevaisuuden näkymiä, jolloin ura rikollisena saattaa olla ainut keino selvitä eteenpäin elämässä.

– Räpissä puhutaan huumeista ja väkivallasta, koska yhteiskunnassa on huumeita ja väkivaltaa. Siinä kuvataan sellaisia asioita, jotka ovat jo olemassa. Räppi pitäisi nähdä väylänä saada sensuroimatonta tietoa yhteiskunnan epäkohdista.

Miettinen myös huomauttaa, että räppäreillä on silti moraalinen vastuu siitä, miten he asioista räppäävät.

Myös Miettisen mielestä on mahdollista, että Suomessa tapahtuu jotain vastaavaa kuin nyt Ruotsissa.

– Eriarvoistumiskehitys on nähtävissä, ja tutkijat ovat sen todenneet. Se pitäisi pystyä pysäyttämään.

Lisää aiheesta: