Ruuan hinta lähtee Suomessa pian selvään nousuun – yksi syy on lannoitteissa, joiden hintaan heijastuu Euroopan energiamarkkinoiden myllerys

Maakaasun ennätyksellinen kallistuminen näkyy suoraan lannoitteiden hinnoissa. Kallistuneet lannoitteet ja muut tuotantokustannukset taas tuntuvat viiveellä myös kuluttajahinnoissa. Ensi vuonna ruuan hinnan arvioidaan nousevan pari prosenttia.

Liha- ja maitotuotteiden sekä leivän ja viljatuotteiden hintojen arvioidaan nousevan ensi vuonna parin prosentin luokkaa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Maakaasun hinta on noussut jyrkästi eri puolilla maailmaa, ja se tuntuu nyt maanviljelijöiden kukkaroissa. Maakaasun hinta vaikuttaa nimittäin suoraan lannoitteiden hintoihin, sillä lannoitteiden raaka-ainetta saadaan maakaasusta.

Kallistuneet lannoitteet ovat yksi syy siihen, miksi myös ruuan hinnan arvioidaan lähtevän Suomessa pian selvään nousuun.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennusteen mukaan ruuan hintakehitys vauhdittuu vuoden lopussa. Ensi vuonna ruuan hinta kallistuu PTT:n mukaan noin 1,8 prosenttia, mikä on enemmän kuin ennustettu yleinen kuluttajahintojen nousu.

Lannoitteiden saannissa on ongelmia pitkin Eurooppaa. Eurooppalaisten lannoitevalmistajien etujärjestö varoitti jo lokakuun alussa (siirryt toiseen palveluun), ettei lannoitteiden tuottaminen ole kannattavaa maakaasun kallistumisen takia. Siksi lannoitetehtaita on suljettu.

Lannoitteet ovat merkittävä menoerä maanviljelijöille. Nurmijärveläisen maanviljelijän Kallepekka Toivosen pitäisi hankkia lannoite-erät ensi vuodelle vielä loppuvuoden aikana. Hän on seurannut hintojen nousua huolestuneena.

Lannoitteiden veroton hinta on Toivosen mukaan noin kaksinkertaistunut vuoden takaisesta.

– Mikä pahinta, kukaan ei osaa sanoa, kuinka pitkään ne nousevat.

Kuva: Elli-Alina Hiilamo / Yle

Lannoitteiden lisäksi muutkin maanviljelyn tuotantokustannukset ovat nousseet. Energian hinta on kallistunut, samoin rehun ja rakennus- ja korjaustöiden teettämisen.

Tuotantokustannusten lisäksi ruuan hintoihin tulee PTT:n mukaan paineita palkankorotuksista, joista odotetaan viime vuotisia suurempia. Kun elintarviketuotteiden kysyntä ja kuluttajien ostovoima vahvistuvat, voidaan kustannusten nousua siirtää hintoihin, ennusteessa arvioidaan.

Maataloustuotteiden hinnat ovat jo nousseet maailmanmarkkinoilla

Luonnonvarakeskuksen maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi kuvaa ruuan muutaman prosentin hinnannousua "suhteellisen merkittäväksi".

Tänä vuonna elintarvikkeiden hintakehitys on ollut Suomessa hyvin maltillista, alhaisempaa kuin EU-maissa keskimäärin. Ruuan hinta on noussut yleistä hintakehitystä hitaammin.

Kustannusten nousu ruokaketjussa näkyy kuluttajille viiveellä. Tämä johtuu kaupan ja teollisuuden välisistä sopimuksista, joita tehdään pitkälle aikavälille, Niemi sanoo.

– Nykyiset sopimukset kestävät käytännössä tämän vuoden loppuun eli hintatarkastuksia on odotettavissa vasta ensi vuoden alussa.

Niemen mukaan maatalousyrittäjien neuvotteluasema ruokaketjussa on suhteellisen heikko. Ne ovat hinnan ottajia, Niemi sanoo.

Siksi lannoitteiden hintojen kivutessa moni maanviljelijä alkaa rajoittaa lannoitteiden käyttöä. Tuotantoerät siis pienevät. Kun maataloustuotteita on vähemmän saatavilla, niiden kuluttajahinnat nousevat.

Niemi painottaa, että ruuan tuotantokustannusten ja hintojen nousussa on kyse globaalista ilmiöstä. Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat jo tänä vuonna nousseet merkittävästi, yli kolmanneksella.

– Se on varsin kova nousu.

Jatkossa ruoka kallistunee tuntuvammin

Elintarvikkeiden hintojen noususta kärsivät suhteellisesti eniten pienituloiset ihmiset, sillä he käyttävät ruokaan isomman osan tuloistaan.

Toisaalta ruuan hintojen kallistuminen ei pidemmällä aika välillä ole välttämättä huono asia.

– Ruuan hinnassa ei ole mukana kaikkia niitä kustannuksia, joita se synnyttää ilmastolle ja ympäristölle. Siksi on odotettavissa, että jatkossa hinnat nousevat enemmän kuin tähän mennessä on nähty, sanoo tutkimusprofessori Niemi.

Maatalouden niin sanottuun vihreään siirtymään liittyvistä kysymyksistä käydään nyt vääntöä Euroopan unionissa. Ilmasto- ja ympäristötoimet halutaan tuoda myös tiloille.

EU-komission esittämä kunnianhimoinen Pellolta pöytään (Farm to Fork) -strategia haluaa kääntää Euroopan uudenlaiseen maatalousmalliin. Viljelijäjärjestöjen mukaan uusi lähestymistapa tietäisi satojen vähentymistä ja elintarvikkeiden kallistumista.

Lue lisää: