Kymmeniätuhansia kuolleita fasaaneja on kerätty pois luonnosta – fasaanitilallisen elämäntyö vaarassa: "Tuli vastaan virus, jolle hävisimme"

Lintuinfluenssa velloo kolmella fasaanitilalla Kanta-Hämeessä. Ruokavirasto on kasvattanut tartuntatautivyöhykettä pala palalta. Epidemian riski levitä muualle Suomeen on suuri.

Viralan fasaanitilan tilanhoitaja Pekka Korhonen istuu traktorimönkijässä ja katsoo kameraan.
Lintujen kasvattaminen on paikalliselle fasaanitilalle tärkeä elinkeino. Tilanhoitaja Pekka Korhonen kuvaa tilannetta epätoivoiseksi. Toimittaja Eeva Hannula. Kuvaus ja editointi Dani Branthin. Kuvituskuva: Jorge Gonzalez / Yle

Jokainen aamu käynnistyy nyt samalla tavalla Viralan fasaanitilalla Kanta-Hämeen Janakkalassa. Työntekijät vetävät ylleen suojavaatteet, suojakäsineet sekä maskit. He lähtevät maastoon etsimään kuolleita lintuja.

Kuolleita fasaaneja on pahimpina päivinä löytynyt tuhatkunta. Viime päivinä on ollut rauhallisempaa, sillä menehtyneitä on kerätty pelloilta ja metsistä vain joitain kymmeniä. Kuolleisuus on hiipunut, kun lintukanta on pienentynyt.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Tiina Juselius kertoo, että epidemian leviämisriski on hyvin suuri. Virus leviää villilintujen mukana, jotka lentävät minne tahansa pitkiä matkoja.

– Keski- ja Pohjois-Suomessa ei ole vielä todettu lintuinfluenssaa. Pohjanmaalla on ollut yksi tapaus, mutta eteläinen ja itäinen Suomi ovat olleet taudin leviämisessä korostuneita.

Viralan tilalla tunnelma on ollut ajoittain epätodellinen, kertoo tilanhoitaja Pekka Korhonen.

– Kun löytyy tuhat kuollutta lintua, tilanne on aika epätoivoinen. Mieliala ei tietenkään ole ollut korkealla näinä päivinä, mutta ihmisellä on jotenkin ajatuksena selviytyä tilanteesta. Mekin yritämme nyt käydä loppuun tämän taistelun.

Tartuntavyöhykettä laajennettu useaan otteeseen

Viralan fasaanitila on yksi Janakkalan kolmesta fasaanitilasta. Kaikilta kolmelta tilalta on löydetty lintuinfluenssaa, joten Ruokavirasto on laajentanut tartuntatautivyöhykettä pala palalta.

Tällä hetkellä Janakkalan tartuntatautivyöhyke on kooltaan noin 650 neliökilometriä. Vyöhyke ulottuu Janakkalasta Hausjärvelle, Hämeenlinnaan, Riihimäelle ja Lopelle.

Janakkalassa epidemia halutaan taltuttaa mahdollisimman nopeasti. Siksi kuolleita lintuja kerätään joka päivä. Suurin osa kuolleista linnuista toimitetaan eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitokseen Honkajoelle. Lintuja on kerätty kylmäkontteihin, ja Honkajoen auto käy hakemassa kontit. Kuolleita lintuja voi myös haudata.

Pekka Korhonen sanoo, että fasaanit ovat tärkeitä Viralan tilalle, jolla on meneillään kuudeskymmenes vuosi alalla.

– Olemme oppineet kasvattamaan ja tuottamaan lintuja. Fasaaninkasvatus on ollut minun elämäntyöni. Olemme jalostaneet lintuja siitostoiminnalla, ja saaneet aikaan omalle tilalle parhaan rodun.

Viralassa myydään munia ja nuoria untuvikkoja sekä järjestetään jahteja. Toiminta on nyt katkolla lintuinfluenssan vuoksi.

– Voimme vain pahoitella tilannetta yhteistyökumppaneille. Kertoa, että nyt tuli vastaan virus, jolle hävisimme. Emme mahtaneet sille mitään, kertoo tilanhoitaja Pekka Korhonen.

Kuka hyvänsä voi törmätä kuolleeseen lintuun metsässä

Läänineläinlääkäri Tiina Juselius kertoo, että fasaaneita kuolee lintuinfluenssaan paljon, koska niiden on todettu olevan hyvin herkkiä taudille. Kun virus pääsee fasaaneihin, ne kuolevat nopeasti.

Kanalintujen lisäksi lintuinfluenssa tarttuu helposti vesilintuihin. Niin ikään petolinnut ovat suuremmassa vaarassa saada taudin, koska ne syövät virukseen kuolleita lintuja.

Luonnosta löytyneen kuolleen linnun voi haudata. Jos kuolleita lintuja on enemmän, tulee ilmoittaa kunnnaneläinlääkärille. Arkistokuva. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Juselius muistuttaa, että tartuntatautivyöhykkeen sisäpuolella lemmikkilinnut ja siipikarja kannattaa ehdottomasti pitää sisätiloissa. Vesi ja rehu on suojattava villilinnuilta.

Jos luonnossa kulkija törmää kuolleeseen lintuun, sen voi haudata. Toinen vaihtoehto on laittaa se muovipussiin ja heittää sekajätteeseen. Jos löytää suuremman määrän kuolleita lintuja, on oltava yhteydessä kunnaneläinlääkäriin.

Ruokaviraston yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu sanoo, että teoriassa virus voi tarttua myös ihmiseen. Tartunta vaatii kuitenkin erittäin suuren virusannoksen.

– Alkuvuodesta Venäjältä tuli tietoa, että ihmisillä olisi ollut tartuntoja, mutta ei vakavia oireita. Suojaus on tärkeää, mikäli on tekemisissä lintujen kanssa. Pelkoon ei kuitenkaan ole syytä.