Fennovoiman mukaan Hanhikiven ydinvoimareaktorin rakentamisluvan saaminen voi viivästyä ensi syksylle – yhtiön aiempi tavoite oli kesässä

Yhtiön mukaan Rosatomilla kesti kauan sopeutua länsimaisiin standardeihin.

Ydinvoimalan kaupallinen tuotanto on tarkoitus aloittaa 2029, viisi vuotta myöhässä. Fennovoiman toimisto kuvattiin Pyhäjoella marraskuussa 2016. Kuva: Timo Heikkala / Lehtikuva

Fennovoiman mukaan on olemassa riski, että yhtiön edistämän Hanhikiven ydinvoimareaktorin rakentamisluvan saaminen venyy entisestään ensi syksyyn.

Keväällä yhtiö kertoi päivitetyssä rakentamislupahakemuksessaan, että sen tavoitteena on saada rakentamislupa valtiolta kesään 2022 mennessä. Voimalan kaupallinen tuotanto on tarkoitus aloittaa 2029, viisi vuotta myöhässä.

Rakentamislupaa ei voi saada ennen kuin Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut hankkeesta myönteisen turvallisuusarvion. Turvallisuusarvion laatiminen on puolestaan kesken, sillä Fennovoima ei ole toimittanut STUK:lle kaikkea sen kaipaamaa materiaalia.

Yhtiöstä kerrotaan, että Fennovoiman tavoitteena on toimittaa viimeiset tarvittavat materiaalit viranomaiselle tammikuussa.

– Siinä on pieni aikatauluriski, että rakentamisluvan saaminen voi viivästyä syksylle, mutta yritämme kesään vielä, yhtiön projektijohtaja Jouni Takakarhu sanoo.

Osatoimitukset vaikeuttavat perehtymistä

Fennovoima ja laitoksen toimittava Rosatomin tytäryhtiö ovat luovuttaneet STUK:lle kaivattua aineistoa erissä. STUK:n projektipäällikkö Janne Nevalaisen mukaan ratkaisu hankaloittaa siihen perehtymistä, miten voimalan eri järjestelmät toimivat yhdessä.

– Se on rakentamislupavaiheen turvallisuusarvion keskeinen idea, että laitoksen toimintaa katsotaan kokonaisuutena, Nevalainen sanoo.

Viranomainen on ilmaissut varauksensa materiaalin ripeästä saamisesta.

– Fennovoiman arvion mukaan puuttuvien asiakirjojen ensimmäiset toimitukset ajoittuvat vuodelle 2021. Tähän sisältyy STUKin arvion mukaan epävarmuuksia huomioiden aiempien toimituserien viiveet, STUK kertoi syyskuussa lausunnossaan.

Takakarhu tunnustaa, että viivästyksissä on osittain ollut kyse venäläisten ja suomalaisten standardien eroista. Hänen mukaansa Rosatomilla meni yllättävän paljon aikaa sopeutua STUK:n vaatimuksiin ja länsimaisiin standardeihin.

Lue aiheesta lisää: