Analyysi: Internetin rosvovaltio Facebook pakenee mainettaan metaversumiin uuden identiteetin turvin

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg haluaa pyristellä irti sosiaalisesta mediasta, jonka ongelmat ovat käyneet yhtiölle ylitsepääsemättömiksi. Yhtiö hakee puhdasta alkua keinotodellisuudesta.

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg haluaa vaihtaa yhtiönsä nimeä ja kääntää kurssin kohti simulaatiota. Zuckerberg puhui Georgetownin yliopistolla lokakuussa 2019. Kuva: Andrew Caballero-Reynolds / AFP

Teollistuneen maailman hallitukset, te uupuneet lihan ja teräksen jättiläiset, minä tulen kyberavaruudesta, mielen uudesta kodista. Tulevaisuuden puolesta minä pyydän teitä menneisyyden tahoja jättämään meidät rauhaan. Te ette ole tervetulleita keskuutemme. Teillä ei ole ylintä valtaa siellä, missä me kokoonnumme.

Näin julisti John Berry Barlow vuonna 1996 Kyberavaruuden itsenäisyysjulistuksessa.

Vapaan internetin puolustuspuheessa (siirryt toiseen palveluun) Barlow kuvailee virtuaalitodellisuuden, jossa tasa-arvo on absoluuttinen. Analogisen maailman säännöt ja rakenteet eivät päde paikassa, jossa kehitys lähtee vain ja ainoastaan yksilöistä.

Digitaalisia kansalaisoikeuksia puolustavan Electronic Frontier Foundationin perustamisessa mukana ollut Barlow kirjoitti manifestinsa Davosissa kuunneltuaan neljän päivän ajan maailman johtajien puheita.

Itsenäisyysjulistuksen kritiikki kohdistui juuri valtioihin, joiden johtajien Barlow katsoi olevan kyvyttömiä ymmärtämään uuden rajaseudun periaatteita.

Vuonna 1996 tuo rajaseutu oli hyvin erilainen kuin nykyinen internet.

Verkkosivuja oli murto-osa nykyisestä. Googlesta, Wikipediasta tai Facebookista ei ollut tietoakaan. New York Times sekä Helsingin Sanomat olivat juuri avanneet omat verkkosivustonsa ja Altavista oli noussut internetin suosituimmaksi hakukoneeksi.

Internet ei ollut läsnä joka hetkessä, vaan sinne mentiin aina erikseen. Se oli uusi ja jännittävä paikka, joka tuntui olevan eristyksissä fyysisestä todellisuudesta.

Internet kirjoitettiin isolla alkukirjaimella.

Barlow’n julistuksen jälkeen internet on saanut kasvaa ja kehittyä melko rauhassa ilman hallitusten puuttumisia (poikkeuksena Kiina).

Vasta nyt, neljännesvuosisata julistuksen jälkeen, lihan ja teräksen jättiläiset ovat alkaneet tosissaan pohtimaan pelisääntöjä kyberavaruuteen. Heitä vastassa ovat kuitenkin nyt toisenlaiset jättiläiset: teknojätit.

Teknologiayhtiöt kaappasivat kyberavaruuden

Amerikkalainen politiikan tutkija Ian Bremmer kirjoittaa tuoreessa Foreign Affairs -lehdessä (siirryt toiseen palveluun), että meidän olisi aika nähdä suuret teknologiayhtiöt valtioiden kaltaisina toimijoina.

Kyberavaruudessa niillä on jo suvereniteetti.

Kun Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kannattajat rynnäköivät tammikuussa kongressitaloon, teknologiayhtiöt reagoivat tapahtumaan ensimmäisinä.

Facebook ja Twitter sulkivat Trumpin ulos palveluistaan. Amazon, Apple ja Google poistivat väärää tietoa tapahtumasta levittäneen Parler-sovelluksen alustoiltaan. PayPal ja Stripe lopettivat Trumpin maksuliikenteen käsittelyn.

Kaikki tämä tapahtui ennen kuin Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä oli edes päässyt käsittelemään tapahtunutta.

Bremmerin mukaan teknologiajätit ovat onnistuneet ottamaan digitaalisen maailman lähes täysin haltuunsa. Yhtiöt päättävät, mitä julkaisuja käyttäjät näkevät, mitä tuotteita he ostavat ja mitä sovelluksia he saavat käyttää.

Toki yhtiöt ovat riippuvaisia fyysisestä maailmasta, jossa valtioilla on vielä valta. Palvelinkeskusten on sijaittava jonkin valtion rajojen sisäpuolella.

Mutta digitaalisen maailman merkitys ihmisten elämässä kasvaa koko ajan. Se nivoutuu yhä tiiviimmin kolmiuloitteiseen todellisuuteen, mikä lisää teknologiayhtiöiden valtaa suhteessa valtioihin.

Barlow’n pelko valtioiden sotkeutumisesta kyberavaruuden asioihin ei ole vielä toteutunut. Toisaalta unelma vapaasta ja tasa-arvoisesta internetistä ei näytä sekään toteutuneen. Valtioiden sijaan valta on keskittynyt muutamalle suurelle teknologiayhtiölle. Suurvaltapolitiikka on pirstonut internetin osiin. Rajaton internet on balkanisoitunut.

Teknoutopismi tekisi teknologiajäteistä universumin valtiaita

Kyberavaruuden kohtaloa ei ole vielä sinetöity.

Tulevaisuudessa valtiot voivat nousta hallitsemaan niin analogista kuin digitaalista maailmaa. Tällöin teknologiayhtiö joutuvat sovittamaan suunnitelmansa tiukemmin valtioiden tavoitteisiin.

Tai sitten digitaalinen sääntely jää tehottomaksi ja teknologiayhtiöt jatkavat voimistumistaan. Yhtiöiden valta ylittää valtioiden rajat ja hallitukset tulevat yhä riippuvaisemmiksi jättiläisten innovaatioista.

Kolmantena vaihtoehtona Bremmer nostaa esille teknoutopismin voiton, mikä tarkoittaisi kansallisvaltioiden katoamista uuden digitaalisen maailman järjestyksen tieltä.

Tässä vaihtoehdossa lohkoketjut ja hajautetut palvelut syrjäyttävät nykyiset rakenteet. Bitcoin korvaa dollarin ja Ethereum sopimukset. Kyberavaruuden jättiläiset nousevat hallitsemaan myös lihan ja teräksen maailmaa.

Teknoutopistien voitto vaikuttaa epätodennäköisimmältä lopputulokselta. Ei riitä, että Yhdysvallat romahtaisi. Myös Kiinan ja muiden suurvaltojen pitäisi menettää otteensa kansalaisistaan.

Tämä vaihtoehto näyttää kuitenkin päivä päivältä houkuttelevammalta yhden tahriintuneen jättiläisen silmissä.

Metaversumia kuvataan virtuaalisen todellisuuden "hengailupaikaksi". Ihmiset ottivat kuvia Refik Anadolin Machine Hallucination Space: Metaverse Lot 1 -digitaideteoksessa Hongkongin digitaalisen taiteen messuilla lokakuun alussa. Kuva: AOP

Facebook pakenee metaversumiin

Sosiaalisen median jättiläinen Facebook on jo usean vuoden ajan toteuttanut hankkeita, jotka perinteisesti ovat kuuluneet valtioille.

Yhtiö on pitkään yrittänyt luoda oman kryptovaluutan. Hanke on ollut vastatuulessa koko olemassaolonsa ajan, mutta siitä ei ole luovuttu.

Viime vuonna Facebook perusti valvontalautakunnan, jonka tehtävänä on käsitellä käyttäjien tekemiä valituksia. Lautakuntaa tituleerataan Facebookin korkeimmaksi oikeudeksi.

Valtiomaiselle kehitykselle saatiin jatkoa kesällä, kun Facebookin perustaja Mark Zuckerberg ilmoitti muuttavansa sosiaalisen median yhtiön metaversumi-yhtiöksi. Tällä viikolla Facebook ilmoitti palkkaavansa 10 000 henkilöä EU-alueelta rakentamaan tätä virtuaaliseen todellisuuteen perustuvaa internet-simulaatiota.

Tiistaina puolestaan teknologiamedia The Verge (siirryt toiseen palveluun) uutisoi, että Facebook aikoo vaihtaa nimeä. Yhtiön maine on niin tahriintunut ruutujen molemmilla puolilla, että brändillä ei kannata alkaa rakentaa uutta keinotodellisuutta.

Päätökseen on varmasti myös vaikuttanut se, ettei itse Facebook-sovellus ole ollut yhtiön johtotähti enää pitkään aikaan. Facebook on onnistunut keräämään siniseen palveluunsa noin 3 miljardia käyttäjää, mutta verkoston mukanaan tuomat ongelmat ovat osoittautuneet liian vaikeiksi yhtiölle.

Facebookin kannalta metaversumi on koskematon rajaseutu, jonne yhtiön maine ei ole vielä kiirinyt. Ensin se vain pitää rakentaa.

Vaikka metaversumi vaikuttaa Barlow’n kyberavaruuden toteutumiselta, kolme vuotta sitten kuollut aktivisti tuskin olisi Zuckerbergin suunnitelmiin tyytyväinen.

Kyberavaruus ei sijaitse teidän rajojen sisäpuolella. Älkää kuvitelko, että voisitte rakentaa sen, ikään kuin kyseessä olisi julkinen rakennushanke. Te ette voi. Se on luonnon teko ja se kasvattaa itseään meidän kollektiivisten toimien kautta.

Lue myös: