Raportti: Pienituloiset ja matalasti koulutetut äänestivät aiempaakin harvemmin kesän kuntavaaleissa – ennakkoäänestämisen suosio kasvoi

Ennakkoäänestämisen suosio kasvoi varsinkin kunnissa, joissa tartuntoja oli eniten. Kunnan koronatartuntojen määrällä ei ollut olennaista vaikutusta ehdokasasetteluun tai puolueiden saamaan kannatukseen.

Raportin perusteella ennakkoäänestämisen helpottaminen kesän kuntavaaleissa oli myönteinen asia. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Pienituloiset ja matalasti koulutetut syrjäytyivät politiikasta viime kesän kuntavaaleissa selvästi aiempia vaaleja enemmän.

Muun muassa tämä käy ilmi Helsinki GSE:n Tilannehuoneen maanantaina julkistamasta raportista.

Taloustieteen tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut Helsinki Graduate School of Economics (GSE) perusti Tilannehuoneen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa koronatalouden tutkimusryhmäksi.

Raportissa arvioidaan, että olemassa olevat epätasa-arvoiset asetelmat äänestysaktiivisuudessa vahvistuivat viime kesän kuntavaaleissa paljon voimakkaammin kuin pelkkä aiempi trendi antaisi syytä olettaa.

Heikentynyt äänestysaktiivisuus ei kuitenkaan näkynyt siinä, minkä verran pienituloisten ja matalasti koulutettujen edustajia valittiin valtuutetuiksi. Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut ovat vahvasti yliedustettuina valtuustoissa kaikkina vaalivuosina, eikä tilanne raportin mukaan muuttunut koronavaaleissa.

Raportissa todetaan, että matalasti koulutettujen ja pienituloisten passiivisuus ei riippunut kunnan tartuntamääristä. Tartuntamäärillä ei myöskään ollut vaikutusta siihen, ketkä asettuivat ehdolle.

Kunnat oli jaettu tutkimuksessa matalan ja korkean tartuntamäärän kuntiin, ja tartuntojen määrät otettiin huomioon pandemian alusta vaaleihin saakka.

Ääni annettiin ennakkoon

Kunnan tartuntamäärät näyttävät vaikuttaneen nimenomaan ennakkoäänestämisen suosioon, sillä ennakkoäänestäminen yleistyi sekä matalan että korkean tartuntamäärän kunnissa, tosin selvästi enemmän pahimmilla korona-alueilla.

Erityisesti nuoret, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset äänestivät vilkkaasti ennakkoon.

– Koska ennakkoäänestäminen lisääntyi siellä, missä korona oli levinnyt eniten, voidaan tulkita, että terveysriskillä oli vaikutusta ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Tämän raportin perusteella terveysriski ei kuitenkaan estänyt ihmisiä äänestämästä, vaan vaikutti vain siihen, milloin he äänestivät. Ennakkoäänestämisen helpottaminen näissä vaaleissa näyttää siis olleen pelkästään myönteinen asia, arvioi professori Janne Tukiainen Turun yliopistosta tiedotteessa.

On kuitenkin mahdollista, että ennakkoäänestystä tarjottiin aktiivisemmin nimenomaan siellä, missä tartuntamäärät olivat korkeimpia, joten tartuntamäärien ja ennakkoäänestyksen vilkkaudesta ei voi vetää täysin suoria johtopäätöksiä.

Koronavaalien äänestysaktiivisuus oli kokonaisuudessaan poikkeuksellisen alhainen. Tutkimuksessa ei löytynyt merkkejä siitä, että ennakkoäänestämisellä olisi ollut varsinaista vaikutusta lopulliseen äänestämisaktiivisuuteen eri ryhmissä tai vaalien lopputulokseen.

Puolueiden kannatuksen muutoksissa ei myöskään löydetty selkeitä eroja kunnan tartuntamäärien perusteella. Hallituspuolueiden suosio laski kaikkialla.