Haavisto tapaa Venäjän ulkoministerin Tromssassa – kohtaaminen lyö ensitahdit Suomen puheenjohtajuuskaudelle Barentsin euroarktisessa neuvostossa

Suomi aikoo puheenjohtajuuskaudellaan painottaa arktisen alueen ympäristökysymyksiä. Jännitteinen kansainvälinen tilanne on tuomassa Suomen kaksivuotiselle kaudelle erityisen suurta painoarvoa.

Tromssa kuvattuna 14. tammikuuta 2020. Kuva: Rune Stoltz Bertinussen / EPA

TROMSSA Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tapaa tänään tiistaina venäläiskollegansa Sergei Lavrovin Barentsin euroarktisen neuvoston kokouksen yhteydessä Norjan Tromssassa.

Lavrov vierailee ensimmäistä kertaa Naton jäsenmaassa sen jälkeen, kun Venäjä kertoi sulkevansa Nato-edustustonsa Brysselissä ja Naton toimistot Moskovassa.

Tämä oli vastatoimi Naton ilmoitukselle karkottaa kahdeksan Venäjän valtuuskunnan jäsentä Naton päämajasta Brysselistä. Naton mukaan jäsenet olivat tiedustelu-upseereita.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan Naton ja Venäjän suhteiden huonontuminen tarkoittaa sitä, että Suomen turvallisuusympäristö on kehittymässä entistä pahempaan suuntaan.

Haavisto keskustelee Lavrovin kanssa tuoreeltaan sen jälkeen, kun hän on tavannut Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin maanantaina Helsingissä.

Huomionarvoista on, että Ruotsin ulkoministeri Ann Linde ei tule Tromssaan, vaan hän jää Tukholmaan tapaamaan pääsihteeri Stoltenbergiä ja Naton edustajia.

Suomella tärkeä rooli puheenjohtajana

Suomi ottaa kokouksessa vastaan Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuuden Norjalta.

Venäjä on puolestaan parhaillaan arktisen neuvoston puheenjohtaja.

Kun Venäjä otti arktisen neuvoston puheenjohtajuuden vastaan toukokuussa, ulkoministeri Lavrov kritisoi voimakkaasti (siirryt toiseen palveluun)lännen toimia arktisella alueella.

– Kaikille on ollut täysin selvää pitkään, että se on meidän aluettamme, meidän maatamme, Lavrov sanoi.

Kritiikki suuntautui varsinkin Norjaa kohtaan, jonka Venäjä katsoo päästävän Naton arktiselle alueelle.

Jännitteinen kansainvälinen tilanne on tuomassa Suomen kaksivuotiselle puheenjohtajuuskaudelle erityisen suurta painoarvoa.

Suomi voi Natoon kuulumattomana EU:n jäsenvaltiona toimia kaudellaan Venäjän ja lännen välillä vuoropuhelun edistäjänä.

Ukrainan kriisin ja sen tuomien pakotteiden takia juuri arktinen yhteistyö on harvoja foorumeita, joissa länsimaat ja Venäjä istuvat samoissa neuvottelupöydissä.

Kova turvallisuuspolitiikka ei kuulu neuvostossa käsiteltäviin aiheisiin.

EU ja Norja eri linjoilla öljyn ja kaasun etsinnästä

Suomi aikoo puheenjohtajuuskaudellaan painottaa arktisen alueen ympäristökysymyksiä. Siihen kuuluu esimerkiksi mustan hiilen päästöjen vähentäminen, liikenteen sähköistäminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Näissäkin kysymyksissä riittää paljon työtä.

Viime aikoina on Norjassa puhuttu paljon EU:n komission tuoreesta esityksestä unionin arktiseksi strategiaksi, jossa tavoitteena on saada öljyn ja kaasun etsintä lopetettua arktiselta alueelta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Norja ei ole EU:n jäsen ja sen uusi hallitus haluaa jatkaa öljyn ja kaasun etsintää ja hyödyntämistä.

Norjassa on ollut kovaa kritiikkiä komissiota kohtaan, jonka on koettu määräävän, mitä muut saavat tehdä ilman että muiden kanssa on keskusteltu.

Haavisto tapaa Tromssassa myös Norjan uuden ulkoministerin, työväenpuolueen Anniken Huitfeldtin.

Barentsin euroarktisen neuvoston jäsenmaita ovat Pohjoismaat, Venäjä ja EU. Puheenjohtajuus kiertää neljän Barentsin alueen valtion eli Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän kesken.

Ulkoministerit tapaavat puheenjohtajuuden vaihtuessa kahden vuoden välein ja muuna aikana yhteistyötä tehdään pääosin maakunnissa.

Suomen puheenjohtajuuskauden työtä vetää Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén.