Professori: Suomi on Natolle "likeinen kumppani" – kansanedustajat Kulmuni, Harjanne ja Packalén kommentoivat Nato-optiota Ylen aamussa

Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergin mukaan yksi syy Naton johtajiston Suomen-vierailuun on hybridiuhkiin varautuminen. Ylen aamussa vierailleista kansanedustajista vihreiden Harjanne on ehkäpä myönteisin Nato-jäsenyydelle.

Kansanedustajat pohtivat Naton roolia Ylen aamussa
Kansanedustajat pohtivat Naton roolia Ylen aamussa

Nato-maiden suurlähettiläistä koostuva Pohjois-Atlantin neuvosto saapuu tänään ensimmäiselle Suomen-vierailulleen. Neuvoston mukana Helsinkiin saapuu Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg arvioi Ylen aamun haastattelussa, että syitä vierailulle ovat Naton ja Venäjän suhteiden huononeminen viime aikoina sekä sotilasliiton halu varautua hybridiuhkiin.

– Kyse ei ole ainoastaan sotilaallisesta varautumisesta, vaan tässä korostuu hybridiuhkien osuus Venäjän toiminnassa. Yksi syy vierailulle Helsingissä on hybridiuhkien osaamiskeskus, johon neuvosto myös tutustuu, Forsberg toteaa.

Suomellakin on omat intressinsä, joita halutaan ottaa esiin vierailulla.

– Suomen agendalla varmasti yksi seikka on se, miten Venäjän ja Naton suhteita voitaisiin parantaa, Forsberg tuumaa.

Venäjän ja Naton suhteiden heikkenemisestä kertoo muun muassa se, että hiljattain Venäjä päätti lakkauttaa Nato-edustustonsa ja Naton toimipisteet Moskovassa. Suomen ja Naton yhteistyötä Forsberg kuvailee "hyvin likeiseksi kumppanuudeksi".

– Suhde on juuri sellainen, minkä Suomi on halunnut ja johon Natokin on tyytyväinen.

Kansainvälisen politiikan professori Forsberg ei näe vierailun tarkoittavan, että Suomi olisi nyt ampaisemassa Nato-jäseneksi.

– Suomen tilanne on ollut samanlainen 25 vuotta. Niin kauan kun muutosta yleisessä mielipiteessä, Suomen poliittisessa kentässä tai Ruotsin asemassa ei tapahdu, on vaikeaa nähdä muutosta asiassa.

Packalén: Suurempi liikkumavara, jos ei liitytä

Ylen aamussa vierailu nosti esiin tutun kysymyksen Suomen Nato-optiosta, eli mahdollisuudesta liittyä sotilasliittoon.

Oman kantansa saivat kertoa Ylen aamun studiossa kansanedustajat Atte Harjanne (vihr.), Tom Packalén (ps.) ja Katri Kulmuni (kesk.).

Harjanne on eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, Packalén ja Kulmuni puolestaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniä.

Kaikki kolme pitivät hyvänä nykytilannetta, jossa mahdollisuus jäsenyyteen on olemassa. Nykyisellään Suomi on Naton kumppani ja tekee yhteistyötä sotilasliiton kanssa. Kukaan ei tuntunut pitävän Natoon liittymistä ajankohtaisena juuri nyt.

Packalén puntaroi studiossa mahdollisen Nato-jäsenyyden miinuspuolia. Esimerkiksi sitä, miten Suomi Naton jäsenenä joutuisi toimimaan, jos vaikkapa Venäjän ja jonkin toisen Nato-maan välille syttyisi konflikti.

– Ulkopoliittinen liikkumavara on paljon suurempi, kun emme kuulu Natoon.

– Useat Natoon liittymistä kannattavat ihmiset ajattelevat sitä, että Suomi saa apua joutuessaan konfliktiin. Mutta jos esimerkiksi Turkin ja Venäjän välille tulisi kriisi, kannattaisiko Suomen olla mukana? Mielestäni ei.

Harjanne kenties myönteisin jäsenyydelle

Kolmikosta Harjanne tuntui ehkäpä suhtautuvan myönteisimmin Nato-jäsenyyteen. Hän pohti asiaa Suomen EU-jäsenyyden ja EU:n yhteisten puolustusprojektien näkökulmasta.

– Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen solidaarisuuteen ja tietyllä tavalla tilanteeseen, jossa 27:stä EU-maasta 21 on Naton jäsenmaita. Nämä asiat ovat linkittyneet yhteen, Harjanne sanoi.

– Meidän osalta yhtälöön voi vaikuttaa esimerkiksi se, mikä esimerkiksi on Naton ja EU:n työnjako on tulevaisuudessa.

Harjanne myös pohti, että eteen voi tulla joskus myös aika, jolloin jäseneksi liittyminen olisi jo myöhäistä.

– Jos on olemassa jokin oikea aika (liittyä Natoon), niin voi olla myös aika, jolloin on liian myöhäistä. Se on mielestäni ehkä isompi riski kuin liian aikaisin liittyminen.

Jäsenyyttä tai yhteistyön muotoa tärkeämpänä Harjanne sanoi kuitenkin pitävänsä sitä, että Suomella on oma uskottava puolustuskyky ja intressinä rakentaa luottamusta eri toimijoiden välille.

Samoilla linjoilla oli Kulmuni, joka painotti Suomen roolia dialogin kävijänä.

– Suomi varmasti koittaa toimia sen puolesta, että nousevat jännitteet esimerkiksi Itämerellä pystytään liennyttämään. Se on kaiketi meidän ulko- ja tuvallisuuspolitiikan päämäärä.