Jens Stoltenberg: Suomen vuoropuhelu Venäjän kanssa voi parantaa Naton ja Venäjän välisiä suhteita – Niinistö ja Naton pääsihteeri tapasivat Suomessa

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Nato-maiden suurlähettiläistä koostuva Pohjois-Atlantin neuvosto tapaavat Suomen valtionjohtoa kaksipäiväisellä vierailullaan. Presidentti Niinistö tapaa perjantaina Venäjän presidentin Moskovassa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vierailee Suomessa
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vierailee Suomessa

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pitää tärkeänä, että Suomi pitää yllä yhteyksiä Venäjään.

– Venäjä on naapurimme. Venäjä investoi raskaasti uuteen moderniin ydinasekapasiteettiin. Jännitteitä pitää vähentää, ja varsinkin kun ajat ovat niin vaikeita kuten nyt, on jopa tärkeämpää puhua Venäjälle, Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa Helsingissä.

– Siksi pidän tervetulleena, että Suomi esittää roolia ja voi käydä mielekästä vuoropuhelua Venäjän kanssa. Se voi auttaa myös Natoa omissa suhteissamme Venäjään.

Naton ja Venäjän suhteet ovat aallonpohjassa, kun Venäjä lakkautti Nato-edustustonsa Brysselissä ja sulkee Naton toimistot Moskovassa. Stoltenberg sanoi, että Venäjä on jatkanut aggressiivista käytöstä suhteessa naapurimaihinsa.

Stoltenberg tapasi Helsingin-vierailunsa aluksi Tasavallan presidentti Sauli Niinistön. Niinistö matkustaa perjantaina Moskovaan ja tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

– Mitä tulee Naton ja Venäjän suhteisiin, pelote on hyvällä tasolla mutta vuoropuhelu, kuten olemme kuulleet, ei toimi kovin hyvin. Olen keskusteluissani Venäjän johtajien kanssa korostanut sen tärkeyttä, että Venäjän ja lännen kesken käydään keskustelua, Niinistö sanoi.

Suomessa vieraileva Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pitää tervetulleena sitä, että Suomi kykenee käymään vuoropuhelua Venäjän kanssa.

Niinistö korosti koko virkakautensa ajan ajaneensa vuoropuhelua ja jatkavansa sitä. Niinistö puhui Helsingin hengestä. Sillä on viitattu Suomessa vuonna 1975 pidettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin Etykiin, jossa pyrittiin liennyttämään kylmän sodan vastakkainasettelua.

– Jos kansakunnat eivät ymmärrä toisiaan, kukaan ei tiedä, mitä toisen päässä liikkuu, Niinistö sanoi.

Presidentti nosti puheenvuorossaan esiin, että uusi teknologia tuo mukanaan uudenlaisia turvallisuusongelmia, kun puhutaan esimerkiksi tekoälyn kehityksestä, avaruusohjelmista, drooneista ja roboteista.

– Toisin kuin perinteisiä aseita, näitä uusia elementtejä on vaikea jäljittää. Siksi tarvitaan luottamusta, Niinistö sanoi.

Stoltenberg ja Nato-maiden suurlähettiläistä koostuva Pohjois-Atlantin neuvosto tapaavat Suomen valtionjohtoa kaksipäiväisellä vierailullaan Helsingissä.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Naton neuvosto saapuu vierailulle Suomeen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi tapaamisessa Naton pääsihteerin kanssa, että Venäjän ja Naton vuoropuhelu ei nyt toimi kovin hyvin. Niinistö sanoi korostaneensa keskusteluyhteyden tärkeyttä Venäjän johdolle.

Nato suuntaa katsettaan Kiinaan

Stoltenberg kertoi, että Naton strategista konseptia uudistetaan, koska maailma on muuttunut, muun muassa suhteet Venäjään.

Stoltenberg sanoi uskovansa, että suhteet kumppanuusmaihin kuten Suomeen ovat jopa entistä tärkeämpiä uudessa konseptissa.

Vuonna 1994 Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan, ja vuodesta 2015 Suomi on osallistunut Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön.

Stoltenberg sanoi, että Nato on vahvistanut läsnäoloaan Itämeren alueella ja siellä Suomi ja Ruotsi ovat tärkeitä kumppaneita.

– Uskon, että kumppanuudesta tulee entistä tärkeämpi, Stoltenberg sanoi.

Stoltenberg sanoi, että Naton ovet pysyvät auki mahdolliselle uusille jäsenille kuten Suomelle, mutta päätös liittymisestä tai liittymättömyydestä on Suomen oma.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tapaa Suomen valtionjohtoa vierailullaan. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kiinasta on tullut paljon aiempaa merkittävämpi Naton agendalla, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo.

Tämä näkyy Naton strategisen konseptin uudistamistyössä kohti ensi kesäkuun Nato-huippukokousta Madridissa. Stoltenberg painotti, että työ on vielä kesken, mutta Kiina on nousemassa yhä tärkeämmiksi Naton asialistalla.

– Nato-kumppanit tajuavat, että globaali voimatasapaino on siirtymässä. Kiinan nousu vaikuttaa turvallisuuteemme ja sillä on merkitystä Natolle, Stoltenberg sanoi.

Hän korosti, että Nato ei pidä Kiinaa vastustajana, vaan Kiinan kanssa pitää tehdä yhteistyötä muun muassa ilmastonmuutoksen ja aserajoitusten alueella. Samaan Kiina on myös haaste Naton turvallisuudelle.

– Kiinalla on pian maailman suurin talous. He eivät jaa arvojamme. Näemme, miten he murskaavat demokraattisia protesteja Hongkongissa ja kohtelevat kaltoin vähemmistöjä kuten uiguureja. He myös käyttävät uhkaavaa kieltä suhteessa Taiwaniin, Stoltenberg sanoi.

– Heillä on maailman toiseksi suurin puolustusbudjetti ja laivasto, ja he investoivat raskaasti moderneihin asejärjestelmiin, Naton pääsihteeri sanoi ja mainitsi myös Kiinan ydinasekehittelyn.

Stoltenberg korosti myös taloudellista puolta.

– Kiina lähestyy meitä, investoi tärkeään infrastruktuuriin Euroopassa, Stoltenberg sanoi ja mainitsi esimerkkinä 5G-verkot, joiden rakentamiseen Kiina on pyrkinyt pääsemään mukaan.

Jens Stoltenberg ja Sauli NIinistö pitivät tiedotustilaisuuden Presidentinlinnassa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Stoltenberg muistutti artikla 5:n sisällöstä

Iltalehti kysyi Stoltenbergilta tiedotustilaisuudessa, mitä Nato tekisi, jos Suomi joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Stoltenberg korosti, että Suomi on Natolle läheinen kumppani mutta Suomea ei koske Naton artikla 5, jonka mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata katsotaan hyökkäykseksi kaikkia Nato-maita kohtaan.

– Se kollektiivinen puolustuslauseke ei koske Suomea. Suomi päättää itse ja me kunnioitamme Suomen päätöstä. Jos on Naton jäsen, artikla viisi pätee, jos ei ole jäsen, artikla viisi ei päde. Se on se ero, Stoltenberg sanoi.

Nato-maa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on uhannut karkottaa maasta Suomen ja yhdeksän muun maan suurlähettiläät, joukossa myös monia Nato-maiden suurlähettiläitä. Niinistö ja Stoltenberg sanoivat, että mitään toimenpiteitä ei ole vielä tehty, joten he pitivät liian aikaisena kommentoida asiaa.

Syynä on maiden yhdessä julkaisema kannanotto, jossa vaaditaan tunnetun ihmisoikeusaktivistin Osman Kavalan vapauttamista.

Lehdistötilaisuuden jälkeen presidentti Niinistö keskusteli Naton neuvoston kanssa.

Stoltenberg ja neuvosto tapaavat myös muun muassa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.), puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.), pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja eduskunnan puhemiehen Anu Vehviläisen (kesk.) sekä eduskunnan ulko- ja puolustusvaliokunnan edustajia.

Sauli Niinistö ja Jens Stoltenberg keskustelivat Presidentinlinnassa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Venäjän ja Naton suhteissa puhaltavat kylmät tuulet

Vierailu tapahtuu hetkellä, jolloin Naton ja Venäjän suhteet ovat Stoltenbergin mukaan heikoimmillaan sitten kylmän sodan päättymisen.

Nato karkotti lokakuun alussa kahdeksan venäläistä diplomaattia Venäjän Nato-edustustosta. Naton mukaan nämä olivat tiedustelu-upseereita.

Venäjä vastasi viime viikon alussa ilmoittamalla, että se lakkauttaa Nato-edustustonsa Brysselissä ja viemällä Naton Moskovan-toimistojen väeltä diplomaattisen akkreditoinnin.

Stoltenberg ja Naton neuvosto jatkavat Suomesta Ruotsiin.

Nato-vierailun takia Ruotsin ulkoministeri Ann Linde ei osallistu Barentsin euroarktisen neuvoston kokoukseen yhdessä Norjan, Suomen ja Venäjän ulkoministerien kanssa, The Barents Observer (siirryt toiseen palveluun) kertoo.

Kokous päättää Norjan puheenjohtajakauden, jonka jälkeen neuvoston puheenjohtajuus on kahden vuoden ajan Suomella.

Kokouksen yhteydessä Haavisto keskustelee myös kahdenvälisesti Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa.