Oona Orell aloitti huumeiden käytön 14-vuotiaana, jotta mieli rauhoittuisi – lapsesta asti vaivanneet oireet saivat selityksen, kun hänelle diagnosoitiin ADHD

Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt, kuten esimerkiksi ADHD, altistavat päihderiippuvuuksille. Hoitoon hakeutuneista päihderiippuvaisista noin joka viidennellä on ADHD.

Kun päihderiippuvuudesta kärsivä aikuinen hakee apua, kiinnittyy huomio helposti pelkkään päihdeongelmaan ja taustalla oleva kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö jää huomaamatta. Kuvituskuva. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Oona Orell oli lapsi, jonka oli vaikea muistaa asioita. Läksyt jäivät usein tekemättä, tavarat katosivat ja opettajan kotiin lähettämät laput unohtuivat repun pohjalle.

Orell oli myös vilkas. Paikallaan istuminen tuntui useimmiten tuskalliselta – niin myös keskittyminen esimerkiksi lukemiseen tai koulutunneilla kuuntelemiseen.

Oli kuitenkin poikkeuksia. Niihin asioihin, joista Orell oli kiinnostunut, hän saattoi uppoutua tuntikausiksi. Sellaisia olivat esimerkiksi maalaaminen ja piirtäminen.

Vuodet kuluivat ja Orellin koulunkäynti kärsi. Niin myös hän itse.

– Mietin, mikä minussa on vikana, kun en osannut asioita ja monet jutut tuntuivat haastavilta. Mikään ei toiminut niin kuin halusin.

Se, että ADHD:n yhteyttä päihdeongelmiin ei olla tunnistettu ja hoidettu, on aiheuttanut suurta kärsimystä monelle.

Pekka Rapeli

Kun Orell oli 14-vuotias, hän löysi vihdoin helpotuksen oloonsa. Sen toivat hänelle päihteet. Ensin erilaiset lääkkeet ja sitten amfetamiini.

– Heti ensimmäinen käyttökerta toi mieleeni rauhan ja yhtäkkiä oli helpompi olla. Rakastuin aineeseen täysin.

Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, 24-vuotias Oona Orell on päihdekuntoutuksessa. Hän toivoo pystyvänsä jättämään päihteiden täyttämän elämän taakseen.

Orell haluaa kertoa, mikä toi hänet siihen pisteeseen, missä hän on nyt. Siksi täytyy palata muutama vuosi taaksepäin kesään 2019.

Silloin Orellille diagnosoitiin tarkkaavaisuushäiriö ADHD. Vihdoin hän sai selityksen lapsuudesta asti vaivanneille ongelmilleen.

– Oli ihanaa kuulla, että minussa ei ole mitään vikaa. Sain moneen asiaan selityksen.

Kaikista eniten Orell iloitsi kuitenkin siitä, että hän saisi ADHD-lääkkeet. Nyt, jälkikäteen ajateltuna, se oli virhe.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lokakuun puolivälissä vietettiin ADHD-teemaviikkoa. Toimittaja Noora Haapaniemi haastatteli kokemusasiantuntija Klaus Karkiaa ja esitti tälle 5 myyttiä ADHD:sta.

Hoitamaton ADHD altistaa päihdeongelmille

Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt, kuten esimerkiksi ADHD, altistavat päihderiippuvuuksille, kertoo HUSin riippuvuuspsykiatrian neuropsykologi Pekka Rapeli.

Lapsilla ADHD:n yleisyys on noin viiden prosentin luokkaa, aikuisilla hieman vähäisempi. Päihteiden vuoksi hoitoa hakevilla henkilöillä ADHD:n yleisyys on Rapelin mukaan noin 20–25 prosenttia, eli moninkertainen muuhun väestöön nähden. Osuus voi olla erikoissairaanhoidossa ja joissakin laitoksissa vieläkin korkeampi.

ADHD kohottaa päihdeongelman riskiä Rapelin mukaan kahdella tavalla: joko perinnöllisyyden tai perinnöllisyyden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.

– Se, että ADHD:n yhteyttä päihdeongelmiin ei olla tunnistettu ja hoidettu, on aiheuttanut suurta kärsimystä monelle. Siihen on nyt viimeisten parin vuosikymmenen aikana herätty.

En enää tunnistanut kuka peilistä katsoo.

Oona Orell

Kun päihderiippuvuudesta kärsivä aikuinen hakee apua, kiinnittyy huomio Rapelin mukaan helposti pelkkään päihdeongelmaan ja taustalla oleva kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö jää huomaamatta. Varsinkin silloin, jos sitä ei ole diagnosoitu lapsuudessa.

Päihdeongelmien ennaltaehkäisyn kannalta neuropsykiatristen häiriöiden, kuten ADHD:n, tunnistaminen varhain olisi tärkeää.

– Kun lapselta tai nuorelta hoidetaan ADHD asianmukaisesti lapsuudessa, se vähentää myöhempiä päihdeongelmia ja muita mielenterveyden häiriöitä.

Pohjakosketus

Hoitamaton ADHD ja sen aiheuttamat monenkirjavat oireet olivat Oona Orellin mielestä laukaiseva tekijä hänen päihdeongelman synnylle.

Huumeilla hän sai turrutettua kaikki ne turhautumisen ja huonommuuden tunteet, joita ADHD aiheutti – sekä hiljennettyä mielessä alati juoksevat ajatukset. Amfetamiinia käyttämällä hän pystyi vihdoin rauhoittumaan ja keskittymään.

Orellin päihderiippuvuus muuttui vakavammaksi nopeasti, kun hän oli 16-vuotias.

Silloin hänen äitinsä kuoli yllättäen syöpään. Vain pari vuotta myöhemmin samaan sairauteen menehtyi hänen tätinsä, joka oli ottanut eräänlaisen varaäidin roolin Orellin elämässä.

– Päihteillä aloin myös työntämään pois näiden isojen menetysten aiheuttamaa tuskaa.

Olen omin silmin nähnyt, kuinka inhimillinen kärsimys lievittyy suuresti ja kaikki voittavat.

Pekka Rapeli

Teini-iän viimeiset ja aikuisuuden ensimmäiset vuodet Orell vietti syvällä päihdemaailmassa.

Elämän syklin määritteli seuraava huumeannos. Mikään muu ei ollut pysyvää. Vuosien saatossa hän menetti opiskelupaikkoja, asuntoja, ihmissuhteita.

– Ja ennen kaikkea itseni. Hukkasin itseni ihan kokonaan. En enää tunnistanut kuka peilistä katsoo.

Ahdistus ja paha olo olivat Orellin elämässä pysyvät vieraat. Eivätkä helpotusta tuoneet lopulta enää edes huumeet.

Viimein Orellin fyysinen kunto romahti.

Huumeiden käytön lisäksi viimeisten parin vuoden aikana hän myös väärinkäytti ADHD-lääkkeitään suonensisäisesti. Se johti siihen, että Orell joutui sairaalaan. Hän oli vakavasti aneeminen, hemoglobiini oli vain 40.

Orell vietti osastolla yhteensä viisi viikkoa.

– Oma pohjakosketus tapahtui sairaalassa. Siellä aloin miettiä, että elämässäni ei ole mitään järkeä. En halua enää elää näin.

ADHD:tä pitäisi seuloa nykyistä ahkerammin

Koska päihderiippuvuuksilla ja kehityksellisillä neuropsykiatrisilla häiriöillä on niin vahva yhteys, olisi HUSin Pekka Rapelin mielestä nykyistä ahkerampi ADHD:n tutkiminen hyvä asia.

– Uskon, että vähitellen päättäjätkin ovat valmiita antamaan laajemmin resursseja tähän. Potilaiden huolellinen diagnosointi maksaa itsensä pitkässä juoksussa takaisin.

HUSin riippuvuuspsykiatrian kaikilta potilailta seulotaan nykyisin ADHD:n mahdollisuus. Rapeli kertoo, että myös vankiloissa ADHD:tä seulotaan ja siihen aloitetaan hoitoja nykyään varsin hyvin.

– Suurella osalla vangeista on päihdeongelma ja sen taustalla neuropsykiatrinen häiriö, joten seulonta on perusteltua.

Myös taloudellisessa mielessä neuropsykiatristen häiriöiden havaitseminen varhain olisi tärkeää.

Vaikea päihdeongelma jatkuu tyypillisesti vuosia. Jos ihminen jää sen vuoksi pois työelämästä ja on sen lisäksi toistuvasti akuuttiosastoilla tai laitoshoidossa, hän aiheuttaa yhteiskunnalle suuret kustannukset.

Rapelin mukaan puhutaan vuosien aikana kertyvistä satojen tuhansien tai jopa miljoonien eurojen kustannuksista.

Neuropsykiatrisen häiriönä tunnistamisella ja asianmukaisilla hoidolla voidaan Rapelin mukaan saada yllättävän moni päihteiden vuoksi syrjäytynyt ihminen palautumaan jopa niin, että hän pystyy kouluttautumaan ja kiinnittymään työelämään

– Olen omin silmin nähnyt, kuinka inhimillinen kärsimys lievittyy suuresti ja kaikki voittavat. Myös taloudellisesti.

Ei enää lääkkeitä, vaan uusia toimintamalleja

Päihderiippuvuutensa lisäksi Oona Orell saa tällä hetkellä hoitoa myös ADHD:seen. Lääkkeitä hän ei enää syö. Hoito on tällä hetkellä muun muassa erilaisten tehtävien tekemistä, kuten tunnetaitojen ja uusien käyttäytymismallien harjoittelua.

– Harjoittelemme esimerkiksi listaamaan asioita, joita pitää muistaa tehdä. En monesti muista tehdä asioita, jos ne eivät ole ylhäällä jossain, Orell kertoo.

Aiemmin Orell käsitteli pettymyksen tunteitaan ja muita ikäviksi kokemiaan tunteita käyttämällä päihteitä. Päihdekuntoutuksessa hän on oppinut toisenlaisia käsittelytapoja ja ajatusmalleja.

– Kuten esimerkiksi sen, että ajatukset ovat vain ajatuksia, niitä ei tarvitse lähteä toteuttamaan.

Orellilla ei ole ammattipätevyyttä. Koulunkäynti jäi, kun päihteet veivät mukanaan. Nyt hän on alkanut miettiä, miltä elämä voisi tulevaisuudessa näyttää ilman päihteitä.

Hän haaveilee joskus perustavansa oman kakkupuodin tai kahvilan. Orell kertoo rakastavansa leipomista.

– Ne ovat sellaisia pitkän tähtäimen suunnitelmia. Mutta hyvä niitäkin on olla.

Siitä Orell on varma, että päihderiippuvuudesta eroon pääseminen on helpompaa nyt, kun myös ADHD on hoidossa.

Lue lisää:

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.