Venäläismatkailijat katosivat, mutta kylpylöiden johtajia hymyilyttää: "Tilanne on parempi kuin voisi odottaa"

Kotimaanmatkailun uskotaan kiinnostavan korona-ajan jälkeenkin, mutta matkailijoiden houkutteleminen vaatii myös markkinointia.

Julius Kotsalainen ja Lisa Ikonen Imatran kylpylässä.
Lappeenrantalainen Julius Kotsalainen tuli perheensä kanssa syysloman viettoon Imatran kylpylään. Parasta on vesiliukumäki.

Kylpylähotellien auloissa riittää vilskettä Lappeenrannassa ja Imatralla.

Koululaiset viettävät syyslomiaan, ja moni perhe on lähtenyt uimaan. Viime viikolla Imatran Kylpylä ja viereinen Holiday Club Saimaa olivat täynnä, ja myös tälle viikolle varauksia on kertynyt mukavasti.

– Olemme melkein lokakuun ennätystasolla, ja asiakkaat ovat pelkästään suomalaisia, toimitusjohtaja Ari Aspia Imatran Kylpylästä sanoo.

Holiday Club Saimaa sijaitsee Lappeenrannassa lähellä Imatran rajaa. Välimatkaa Imatran Kylpylään on reilusti alle kymmenen kilometriä. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Normaalitilanteessa venäläismatkailijat olisivat Etelä-Karjalan kylpylöille tärkeä asiakasryhmä.

Esimerkiksi Imatran Kylpylässä noin 40 prosenttia asiakkaista tuli ennen koronaa Venäjältä. Nyt lomalaisia tulee kotimaasta, esimerkiksi Etelä- ja Keski-Suomesta.

– Olemme kohdentaneet paljon markkinointia suomalaisille ja paketoineet lomiin esimerkiksi ristelyjä ja keilailua, Aspia kertoo korona-aikana tehdyistä muutoksista.

Myös Holiday Club Saimaan hotellinjohtaja Anne Kaarnijärvi katselee lomavilskettä tyytyväisenä.

– Tilanne on parempi kuin voisi odottaa. Koronan jälkeen tuntuu mukavalta, että on hulinaa. Nyt ei ole niin täyttä kuin viime viikolla, joka oli täysin täynnä, mutta tilanne näyttää hyvältä, Kaarnijärvi kertoo.

Hänen mukaansa Holiday Club Saimaan asiakaskunnassa näkyy myös se, että paikalliset tulevat lähilomalle.

Holiday Club Saimaan hotellinjohtaja Anne Kaarnijärvi ja Imatran Kylpylän toimitusjohtaja Ari Aspia kertovat syysloman varaustilanteesta.

Pandemia herätti kotimaanmatkailuun

Kotimaanmatkailu on ollut korona-aikana nosteessa. Esimerkiksi hotelleissa rikottiin kesällä ennätyksiä kotimaanmatkailussa.

Kotimaanmatkailuun perehtynyt projektisuunnittelija Pasi Satokangas Lapin ammattikorkeakoulusta arvioi, ettei kotimaanmatkailu jää vain korona-ajan ilmiöksi.

Hän oli mukana laatimassa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaa selvitystä (siirryt toiseen palveluun)kotimaanmatkailusta ja tulevaisuudesta.

– Kotimaanmatkailu jäänee trendiksi ja lienee suositumpaa verrattuna koronaa edeltävään aikaan, hän kertoo sähköpostitse.

Taustalla vaikuttaa Satokankaan mukaan muun muassa se, että moni nuori aikuinen on korona-aikana löytänyt kotimaanmatkailun uudella tavalla.

Kotimaanmatkailua tukevat hänen mukaansa myös kiinnostus luontomatkailuun ja toisaalta huoli ilmastosta. Lisäksi vilkastunut mökkikauppa sitoo matkailijoita entistä enemmän kotimaahan.

Toisaalta on vielä aikaista sanoa, millaisiin uomiin matkailu pandemian jälkeen lopulta asettuu.

– Ulkomaanmatkailu toki palautuu, kun koronapandemia on siinä määrin ohi, että matkustaminen on kuluttajien mielestä turvallista ja riittävän helppoa, Satokangas sanoo.

Jatko ei tule ilmaiseksi

Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistyksen eli Suoma ry:n toiminnanjohtaja Hannu Komu näkee kotimaanmatkailun tulevaisuuden varsin samalla tavalla kuin Satokangas.

– Uskomme, että matkailupotentiaali on aikaisempaa suurempi, kun ihmiset ovat saaneet kokemusta kotimaanmatkailusta, Komu sanoo.

Hänen mukaansa on mahdollista, että ennen koronapandemiaa lähinnä ulkomaille matkustaneet matkailijat ovat jatkossa kiinnostuneita sekä koti- että ulkomaanmatkoista. Matkailijoiden pitäminen kotimaassa vaatii kuitenkin myös työtä, kun vaihtoehtoja on tarjolla enemmän.

– Täytyy olla näkyvillä, kehittää palveluita ja laatua, Komu summaa.

Lue myös: