Ellen Kaario jäi kastamatta vauvana – rippileirillä hän halusi tehdä sen järvessä: "Mulla oli valkoinen paita, uimapuku ja papin uimashortsit"

Sadat nuoret kastetaan vuosittain rippikoulun yhteydessä. Nuorten perusteena kasteelle ja rippikoulun käymiselle ovat usein oikeudet, jotka niiden mukana tulevat.

Ellen Kaario seisoo kirkon urkuparvella ja nojaa kaiteiseen. Katsoo kohti alhaalla olevaan kameraan
Ellen Kaario kastettiin viime kesänä Tiilikkajärven kansallispuistossa järveen upottamalla. Kaario ajatteli upotuskasteen olevan mielenkiintoinen kokemus, mutta taustalla olivat myös uskonnolliset syyt.

– Seisoin, minut kaadettiin veden alle ja nostettiin ylös. Se oli jännää. Vesi oli vähän viileää.

Näin kertoo kotkalainen Ellen Kaario, joka oli viime kesänä Suomen Raamattuopiston järjestämällä rippileirillä. Siellä hän sai upotuskasteen järvessä. Muut rippikoululaiset olivat mukana seuraamassa kastetilaisuutta.

Noin 850 henkilöä kastetaan vuosittain rippikoulun yhteydessä eri puolilla Suomea. Heistä valtaosa on rippikouluikäisiä nuoria, loput aikuisrippikoululaisia.

Rippikoululaisten määrään suhteutettuna eniten kasteita tehdään pääkaupunkiseudulla.

Seurakuntapastori Heidi Arponen on kastanut useita rippikouluikäisiä nuoria. 12–17-vuotiaiden lasten kirkkoon liittyminen edellyttää lapsen ja huoltajien yksimielisyyttä. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Osallistuakseen rippikouluun ja saadakseen kasteen nuori tarvitsee vanhempien suostumuksen.

– Valtaosin vanhempien suhtautuminen on myönteistä ja kannustavaa. Aika usein vanhemmat ovat tehneet päätöksen, että nuori saa itse päättää myöhemmin, kuinka hän haluaa toimia, Kirkkohallituksesta asiantuntija Jari Pulkkinen kertoo.

Ellen Kaarion mukaan myös hänen vanhempansa halusivat, että lapset saavat itse päättää kasteesta.

– Vanhempani ovat myös uskovia. He juttelivat kanssani, mitä kaste tarkoittaisi. Minulle on ollut selkeää jo aiemmin, että haluan tulla kastetuksi.

Nuoret haluavat osaksi yhteisöä

Haminalainen Aleksi Rongas alkoi miettiä rippikoulun käymistä, kun hänen kaverinsa saivat kutsun rippikouluun. Vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, joten Rongasta ei kastettu vauvana. Sen sijaan hän sai kasteen rippileirillä.

– Kasteen halusin, koska haluan kuulua kirkkoon, Rongas perustelee.

Nuorten perusteena kasteelle ja rippikoulun käymiselle ovat usein oikeudet, jotka niiden mukana tulevat.

Rippikoulun käynyt ja kirkkoon kuuluva voi saada kirkollisen avioliittoon vihkimisen. Konfirmoitu voi myös toimia kummina, käydä itsenäisesti ehtoollisella, olla ehdokkaana ja käydä äänestämässä kirkollisissa vaaleissa.

Aleksi Rongas istuu kirkon penkissä ja katsoo kameraan
Aleksi Rongas valitsi itselleen pienimuotoisen kasteen. Riparilla järjestetyssä tilaisuudessa oli paikalla muutama henkilö. Ennen kastetta oli tehtävä useampi valinta siitä, millainen kastetilaisuus järjestetään.

– Omalla kohdallani on ollut useampi sellainen nuori, joka on rippikoulun aikana löytänyt uskosta tärkeän ja merkityksellisen asian elämäänsä. Kaikille varmaan on yhteistä, että on tärkeää kuulua johonkin yhteisöön, Kuusankosken seurakunnan seurakuntapastori Heidi Arponen sanoo.

Rippikoulun voi käydä ilman, että kuuluu kirkkoon. Konfirmaatio edellyttää kirkon jäsenyyttä.

Kirkkoon kuulumattomalle nuorelle yleinen syy osallistua rippikouluun on Arposen mukaan uteliaisuus ja sukupolvikokemuksen saaminen.

– Ainakin minun kohtaamistani nuorista suurin osa on ollut sellaisia, että he ovat halunneet käydä ensin rippikoulun ja tehneet vasta sen jälkeen päätöksen, miten haluavat toimia kasteen suhteen, Arponen kertoo.

Kaste nuoren ehdoilla

Kouvolalainen Linnea De Lucia oli aivan pieni, kun hän vanhempiensa kanssa muutti Espanjasta Suomeen. De Lucia kertoo, että kaste vain jäi pienenä tekemättä. De Lucialle onkin ollut selvää, että hänet kastetaan vanhempana.

– Olen käynyt jouluaattona kirkossa. Isäni on aika uskonnollinen. Hänen kanssaan olen rukoillut. Itsekseni en mitenkään paljon harjoita uskontoa, De Lucia kertoo.

Alle 15-vuotias nuori voidaan kastaa ennen rippikoulun käymistä. Mikäli nuori on täyttänyt 15-vuotta, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana.

Linnea De Lucia kastettiin viime kesänä rippileirillä rannalla veden äärellä. Muut rippikoululaiset olivat mukana kastetilaisuudessa, joka oli De Lucialle ainutlaatuinen kokemus.

Kirkkohallituksesta asiantuntija Jari Pulkkinen kertoo, että usein kaste tapahtuu rippikoulun loppuvaiheessa. Hiljalleen ollaan Pulkkisen mukaan kuitenkin siirtymässä siihen, että kaste voi tapahtua jo rippikoulun aikana erikseen sovitussa vaiheessa rippikoulua.

Pulkkisen mukaan kastetilaisuus järjestetään pitkälti nuoren ja tämän perheen ehdoilla.

Nuoren kaste eroaa vauvan kasteesta eniten siinä, että nuori on itse aktiivisena toimijana.

– Nuorelta itseltään kysytään, tahdotko ottaa tämän kristillisen kasteen ja hän vastaa siihen tahdon. Hän myös itse lausuu uskontunnuksen, seurakuntapastori Heidi Arponen selittää.

Linnea De Lucia kastettiin rippileirillä viime kesänä. Yksi ystävistä ja yksi leirin isosista siunasivat De Lucian papin kanssa. Sen jälkeen pappi kastoi De Lucian.

– Oli kiva kun sain itse päättää mitä haluan tehdä, mitä lauluja haluan laulettavaksi ja missä haluan että kastetilaisuus järjestetään, De Lucia sanoo.

Voit keskustella aiheesta 27.10. klo 23:een saakka.