Ilmastonmuutos ja maaseudun tyhjeneminen uhkaavat pieniä hiihtokeskuksia – rinnekeskuksen vetäjä: “Säiden armoillahan tässä ollaan”

Pienten hiihtokeskusten väheneminen on viime vuosina pysähtynyt. Alan kattojärjestössä uskotaan kuitenkin uuteen pudostuspeliin. Syinä ovat ilmastonmuutos ja maaseudun hiljeneminen.

Pienet hiihtokeskukset sinnittelevät muuttuvassa ympäristössä. Katso videolta, miltä Pääskyvuoressa näyttää.
Pienet hiihtokeskukset sinnittelevät muuttuvassa ympäristössä. Katso videolta, miltä Pääskyvuoressa näyttää.

Mitä saadaan, kun yhdistetään stadilainen ravintoloitsija ja karjalainen mäki? Se nähdään pian Heinävedellä.

Perinteikäs Pääskyvuoren hiihtokeskus siirtyi lokakuun alussa Sebastian Katterin aikaan. Varsinais-Suomessa kasvisruokaravintoloita pyörittänyt Katter muutti Heinävedelle ja jätti entisen taakseen “intohimosyistä”.

– Olen ollut rinteissä pienen ikäni. Pyhällä olin aikoinaan hiihdonopettajana, ja tein sitä hommaa Keski-Euroopassakin. Kyllä ihmisen pitää työskennellä sen parissa, mistä aidosti pitää, lumilaudan päällä viihtyvä Katter maalailee.

Sebastian Katter visioi Heinäveden Pääskyvuoresta ympärivuotista rinnekeskusta. Ensin keskitytään kuitenkin tulevaan talveen. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Katterin tavoitteena on tehdä Pääskyvuoresta vakaasti toimiva hiihtokeskus. Tehtävä ei ole helppo. Pohjois-Karjalan lounaisreunalla sijaitsevalla Heinävedellä asuu vajaat 3200 ihmistä, mikä ei yksin riitä elättämään lasketteluyritystä. Kannattavuuden rajoilla pitkään keikkunut Pääskyvuori oli 2010-luvun alussa suljettuna useita talvia, kun kukaan ei rohjennut ottaa rinteitä hoidettavakseen.

Viime talvena Pääskyvuorella kävi noin 5 000 maksavaa asiakasta, mistä on Katterin mukaan kiittäminen hyviä säitä. Tulevaisuudessa lukua pitäisi saada hilattua ylemmäs, vaikka talvi olisi huonompikin.

– Säiden armoillahan tässä ollaan. Mutta keskusta vähän kehittämällä tässä on potentiaalia vaikka mihin, Katter uskoo.

Talvet lyhentyneet, kulut säilyneet

Pääskyvuoren kaltaisia, muutaman rinteen laskettelukeskuksia on Suomessa noin 50. Määrä laski 1990- ja 2000-luvuilla voimakkaasti, mutta on nyt ollut pitkään vakaa.

Heinäveden Pääskyvuorella on neljä rinnettä ja temppuiluun soveltuva parkki. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors uskoo seesteisen tilanteen jatkuvan vielä muutaman vuoden. Sitten on uuden pudotuspelin aika.

– Pitkällä aikavälillä hiihtokeskusten määrä tullee laskemaan. Iso syy on maan sisäinen muuttoliike, Lindfors kertoo.

– Meillä on hiihtokeskuksia useissa kunnissa, jotka kärsivät muuttotappiosta. Näissä paine ja haasteet varmasti kasvavat, mutta on mahdoton sanoa, mitkä keskukset jatkavat ja mitkä eivät.

Useimmat hiihtokeskukset tekevät vuoden tärkeimmän tilinsä joulun ja vapun välisenä aikana. Ilmastonmuutoksen myötä laskettelusesongit ovat lyhentyneet etenkin eteläisessä Suomessa.

Se, että hiihtokeskus vaatii pyöriäkseen paljon pääomaa, ei ole kuitenkaan muuttunut.

– Hissien ja lumetuskaluston pitää olla kunnossa ja niitä täytyy huoltaa. Yhtälö on siis vaikea, jos toimintaa ei ole valmis kehittämään, Lindfors sanoo.

Ratkaisuna ympärivuotisuus?

Yhä useampi hiihtokeskus pyrkii toiminnassaan ympärivuotisuuteen. Tähän tähtää myös Pääskyvuori, joskin keinot ovat vielä hämärän peitossa.

Pääskyvuoren rinteillä on aloittanut uransa muun muassa entinen alppihiihtomaajoukkueen laskija Jukka Leino. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Sebastian Katter kertoo miettivänsä esimerkiksi alamäkipyöräilyyn satsaamista. Kovassa nosteessa olevaa lajia tarjoaa asiakkailleen jo parisen kymmentä hiihtokeskusta.

– Viime vuosina muutama keskus on jopa sammuttanut hissit talveksi ja panostaa enää kesäkauteen. Alalla eletään innovaatioiden aikaa, Harri Lindfors kuvailee.

Ensisijaisesti Katterin katse on tulevassa talvessa. Se on aikaa, joka hänen mielestään edelleen määrittää Pääskyvuoren menestyksen. Laskettelun ja lumilautailun suosio kun on yhä suurempaa kuin alamäkipyöräilyn.

– Parkkilasku on suosittua, ja sen puitteiden parantamiseen kannattaa satsata, näin uskon. Heinävedeltä on tunnin ajomatkan säteellä yli 300 000 ihmistä, joten potentiaalia pitäisi riittää.

Laskettelu kiinnostaa yhä

Tuoreen tutkimuksen mukaan laskettelua harrastaa hieman alle miljoona suomalaista. Harri Lindforsin mukaan luku ei ole laskenut pariinkymmeneen vuoteen.

Nykyistä, runsaan 70 hiihtokeskuksen verkostoa hän pitää jopa kansainvälisesti laajana.

– Suomessa on mistä tahansa noin tunnin ajomatka hiihtokeskukseen, ehkä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vastaavaan tiheyteen päästään Ruotsissa ja Norjassa, mutta tuskin muualla.

Juttua muokattu 26.10. klo 8.53: Oikaistu rinneyrittäjän taustaa.

Aiheesta voi keskustella 26.10.2021 kello 23:een saakka.

Lue myös: