Moottoripyöräkerho Cannonballissa toimii aseistettu erikoisryhmä, joka hoitaa konfliktit – tällainen on lakkautettavaksi haettu liivijengi

Cannonball MC:n säännöt määrittelevät moottoripyöräjengille tyypillisen tarkasti jäsenistön käyttäytymistä. Ryhmällä on sotilaallinen hierarkia, ja poliisin mukaan rikoksista saaduista tuotoista luovutetaan osa jengille.

Cannonball on Suomessa perustettu moottoripyöräjengi. Kuvassa täysjäsenen liivit. Kuva: Poliisi

Syyttäjät jättivät viime viikolla Päijät-Hämeen käräjäoikeuteen kanteen moottoripyöräkerho Cannonball MC:n lakkauttamiseksi. Kanteen liitemateriaali paljastaa lukuisia yksityiskohtia ryhmän organisaatiosta ja toimintatavoista.

Vuonna 1991 perustettu Cannonball MC eroaa esimerkiksi Bandidosista ja Helvetin enkeleistä siinä, että se on Suomessa perustettu moottoripyöräjengi. Sen ensimmäinen osasto toimi Helsingissä.

Nykyään sillä ja sen alaosastolla Squad 32:lla on osastot Helsingissä, Turussa, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Ulvilassa, Seinäjoella, Heinolassa, Kausalassa, Kuopiossa, Tallinnassa ja Thaimaassa.

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgren kertoo A-studion haastattelussa, mitä poliisi ja syyttäjät tavoittelevat sillä, että liivijengejä yritetään kieltää.

Niin ikään lakkautettavaksi vaadittu Squad 32 on Cannonballin alaosasto, jonka jäsenet ovat arvoasteikossa varsinaisen kerhon jäsenien alapuolella. Sen jäseniä Cannonball käyttää tyypillisesti vähäarvoisempien tehtävien suorittajina. He toimivat pääryhmän kanssa samoissa kerhotiloissa.

Jengi on muiden moottoripyöräjengien tapaan hierarkkinen ja sotilaallisesti organisoitu. Jäsenyystasoja ovat hangaround (jäseneksi pyrkivä), prospect (kokelas) ja täysjäsen. Täysjäsenillä on lisäksi "upseereja", jotka ovat jengin johtajistoa. Jäseneksi pääsevät vain miehet.

Alemman arvoinen jäsen on ylempien määräysvallassa. Erityisesti kokelasjäsenet joutuvat tyypillisesti tekemään niin sanottuja likaisia töitä ylempien puolesta.

Jengillä on myös kunniajäseniä. Poliisin tiedustelutiedon mukaan kunniajäsenet ovat yleensä ammattimiehiä tai yrittäjiä, joiden edustamasta alasta on jengille hyötyä.

Cannonballin jäsenillä on ryhmän sääntöjen mukaan oltava moottoripyörä käytössään, mutta sen ei välttämättä tarvitse olla oma. Onkin tyypillistä, että moottoripyöräjengin jäsenten moottoripyörät ovat jonkun lähipiiriin kuuluvan omistuksessa, jotta niitä ei voi takavarikoida tai ulosmitata.

Cannonballilla on yksi johtaja, jota ryhmä kutsuu muiden moottoripyöräjengien tapaan presidentiksi. Hän on KRP:n rikostiedustelun mukaan Esko Olavi Eklund. Vuonna 1976 syntynyt Eklund on ollut mukana jengissä keskeytyksettä vuodesta 2013 alkaen. Lokakuussa 2021 hän oli "presidentti" sekä Heinolan osaston johtaja. Lakkauttamiskanteessa hänet on merkitty vastaajaksi.

Jengin alaosastoilla on omat johtajansa, jotka Cannonballissa ovat poliisin tiedustelutiedon mukaan yleensä asekersantteja (sergeant at arms). Asekersantin määritelmä vaihtelee jonkin verran eri jengeissä, ja myös Cannonballissa on erilaisia asekersantteja.

Jäseniä Cannonballissa on noin 190. Elokuussa 2017 jengistä erosi tai erotettiin jäseniä sisäisten ristiriitojen takia.

Heinolan kerhotilan baari. Kuva: Poliisi

Kanteen mukaan organisaatio saa tuloja muun muassa jäsenmaksuista, kannatustuotteidensa myynnistä sekä salakapakkatoiminnasta.

KRP:n tiedustelutiedon perusteella Cannonballin jäsenet luovuttavat veroluontoisesti osan rikoksilla hankitusta tuotostaan jengin käyttöön.

Turvaryhmä hoitaa hankalat tilanteet

Lakkauttamiskanteen liitemateriaalista ilmenee, että poliisi ei ole koskaan onnistunut takavarikoimaan minkäänlaista kirjanpitoa yhdenkään Cannonball-osaston rahavaroista. Poliisin mukaan tämä johtuu siitä, että organisaation varoista vastaavat osastojen rahastonhoitajat, jotka säilyttävät käteisrahan itsellään käteisenä, eivätkä pidä siitä kirjallisia tositteita.

Lukuisien esitutkintojen aikana poliisi on takavarikoinut jengin jäseniltä laajan valikoiman ampuma-aseita. Jengillä on ollut hallussaan niin käsiaseita, metsästysaseita kuin konetuliaseitakin. He myös harjoittelevat niiden käyttöä.

KRP:n tiedustelutiedon mukaan Cannonballin organisaatiossa on toiminut tai toimii eräänlainen valmiusryhmä, jota jäsenet kutsuvat turvaryhmäksi. Ryhmän jäsenet käyttävät liiveissään tunnusta NCC.

Ryhmä on ympärivuorokautisessa valmiudessa, ja sen jäsenet ovat tarvittaessa aseistautuneita. Ryhmän tehtävä on hoitaa konfliktitilanteita sekä toimia erilaisissa turvaamis-, erityis- ja järjestelytehtävissä.

Käytössääntöjä someen ja haastatteluihin

Liiteaineisto paljastaa myös yksityiskohtia Cannonball MC:n säännöistä, jotka sääntelevät jäsenten elämää ja toimintaa monin tavoin. Säännöt huomauttavat, että jokainen jäsen on ryhmän "käyntikortti", joten jäsenen on harkittava, miten käyttäytyy julkisuudessa.

Jengiliivejä jäsenen täytyy kantaa ylpeydellä ja pitää ne puhtaana. "Väijyssä" (vartiovuoro) täytyy käyttää liivejä.

Tapaamisissa tulee olla selvin päin ja turhaa "paskanjauhamista" tulee välttää. Jäsenten täytyy olla tavoitettavissa, ja tehtävät pitää hoitaa tehokkaasti.

Ryhmän jäsenien pitää sietää kritiikkiä, eikä siitä saa loukkaantua. Rikkeestä voi seurata rangaistus.

Ryhmä on ajoittain ollut melko aktiivinenkin sosiaalisessa mediassa, mutta jäsenten omaa somen käyttöä säännöt rajoittavat. Facebookissa ei saa sääntöjen mukaan julkaista jengin tunnuksia tai jäsenten nimiä.

Myöskään muista liivijengeistä ei saa julkaista kommentteja. Tämä johtuu siitä, että Cannonball ei halua rikkoa välejä muihin kerhoihin yksittäisten jäsenten takia. Cannonballin välit muihin liivijengeihin ovat pääasiassa neutraalit. KRP:n mukaan välejä Bandidosiin voi luonnehtia lämpimiksi.

Turun kerhotilat. Kuva: Poliisi

Mahdollisista haastattelupyynnöistäkin kerholla on oma linjauksensa:

"Jos joku toimittaja tai vastaava ottaa yhteyttä ja haluaisi tehdä kerhosta jutun, niin älkää luvatko tai sanoko et painuu vittuun vaan ottakaa yhteystiedot."

Säännöt kieltävät jäseniä antamasta minkäänlaisia lausuntoja omin päin.

Jengin juhlista säännöt määräävät, että upseereille on varattava sellaiset pysäköintipaikat, joista he pääsevät tarvittaessa nopeasti poistumaan. Säännöt määrittelevät myös juhlinnalle erilaisia turvajärjestelyitä kuten sen, että jäsenillä täytyy olla omat varmistajansa (back up), jotka varmistavat toiminnan häiriötilanteissa.

Täysjäseneltä säännöt vaativat, että tämä ei saa "omia" itselleen "hängää". Tämä tarkoittaa sitä, että hangaround-jäseniä ei saa alistaa omaan henkilökohtaiseen käyttöön, vaan he ovat jengin käytössä.

Sääntöjen mukaan jäsen "puolustaa veljeä tarvittaessa loppuun asti".

Päivitys 26.10.2021 klo 12.27: Lisätty juttuun tieto, että asekersantin määritelmä vaihtelee eri liivijengeissä.

Korjaus 26.10.2021 klo 15.55: Korjattu Kanta-Hämeen käräjäoikeus Päijät-Hämeen käräjäoikeudeksi.

Lue lisää: