Niinistö ilmoitti Venäjän-vierailustaan vasta Nato-tapaamisen jälkeen – Asiantuntija: “Kiinnostavinta on, mitä Suomi halusi tänään viestiä”

Presidentin kansliasta kerrottiin vierailusta Venäjälle Naton pääsihteerin kanssa pidetyn tiedotustilaisuuden jälkeen. Ulkopolitiikan asiantuntija Kristi Raik uskoo ilmoituksen ajoituksen viestivän Suomen suhteista sekä Natoon että Venäjään.

Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik A-studiossa.
– Suomi ja Ruotsi ovat tulleet Natoa niin lähelle kuin voi tulla – olematta jäseniä, arvioi Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik kommentoi maanantain A-studiossa presidentin kanslian ilmoituksen ajoitusta mielenkiintoiseksi.

– Näen tässä kiinnostavimpana sen, mitä Suomi halusi tänään viestiä omasta turvallisuuspolitiikastaan.

Raikin mukaan ilmoituksella viestittiin yhtä aikaa sekä Suomen turvallisuuspolitiikan muutoksesta että jatkumosta.

– Muutosta on se, että Suomen suhteet Natoon ovat läheisemmät kuin koskaan aiemmin. Mutta samaan hengenvetoon haluttiin korostaa, että Suomi pitää edelleen yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa.

Keskusteluyhteyden ylläpitoa Raik pitää kuitenkin lähinnä jännitteiden hillitsemisenä, eikä hän usko odotusten olevan korkealla.

Venäjän ja Naton hyiset välit

Naton ja Venäjän välit ovat viileät ja niitä on kuvailtu heikoimmiksi sitten kylmän sodan. Venäjä on lakkauttanut Nato-edustustonsa Brysselissä ja sulkee Naton toimistot Moskovassa. Raikin mukaan sulkemiset tehtiin näyttävästi, alleviivaten sitä, ettei Venäjä odota positiivista käännettä suhteiltaan länteen.

– Venäjä on nyt järjestelmällisesti viestinyt jo pidemmän aikaa, ettei se ole oikeastaan kiinnostunut suhteiden parantamisesta länteen. Ja Nato sopii varsin hyvin viholliseksi.

Venäjä on tehnyt selväksi, ettei suhteiden paranemiselle ole edellytyksiä ennen kuin päästään yli perustavanlaatuisista vastakkainasetteluista. Lännen ja Venäjän välit kokivat käänteen vuonna 2014 Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan. Venäjän intressien vastaisesti Ukraina on viime vuosina vain lähentynyt lännen kanssa ja solminut tiiviimpiä suhteita sekä EU:hun että Natoon.

– Venäjä pitää kiinni siitä kannastaan, että lännen pitäisi tunnustaa Venäjän oikeus omaan etupiiriin entisen Neuvostoliiton alueella, Raik avaa tilannetta.

Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet yhteistyötä

Krimin niemimaan miehitys vaikutti myös Itämeren alueen turvallisuustilanteen heikkenemiseen ja johti Suomen ja Ruotsin lähentymiseen Naton kanssa. Raikin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat nyt tiiviimmin kytköksissä Natoon kuin koskaan aiemmin.

– Nyt ollaan tultu niin lähelle kuin voi tulla olematta jäseniä. Ollaan valmiimpia toimimaan jäseninä kuin itse asiassa jotkut Naton jäsenmaista.

Suhteet Venäjään ovatkin nousseet jälleen Naton päivitetyn strategisen konseptin keskiöön. Kymmenen vuotta sitten Naton strategian päivityksessä haettiin sotilasliitolle uutta tehtävää, mutta uudessa strategisessa konseptissa pöydälle on nostettu tutut teemat.

– Jos verrataan Naton strategista keskustelua tänään verrattuna kymmenen vuoden takaiseen, niin tässä on selvästi nähtävissä paluu juurille. Nyt strategian keskiössä on Venäjän uhka, puolustautuminen sitä vastaan ja alueellinen puolustus.

Katso koko lähetys täältä.

Lisää aiheesta: