Pelillisyys on nyt osa myös tehtaiden suunnittelua – Innomostin pilottilaitoksessa Kokkolassa hyödynnetään virtuaalista todellisuutta

Suunnitteluprosessista tulee nopeampi, kun käyttäjät pääsevät kommentoimaan suunnitelmia varhaisessa vaiheessa ja siten ymmärtävät niitä paremmin. Näin tehtaastakin tulee parempi.

Meriuksen toimitusjohtaja Hannu Sarja (kuvassa vasemmalla) ja Innomostin toimitusjohtaja Sami Selkälä ovat allekirjoittaneet sopimuksen Innomsotin pilottilaitoksen rakentamisesta Kokkolan suurteollisuusalueelle. Kuva: Janette Pyörre / Merius Oy

Virtualisointi ja pelillisyys ovat tulleet avuksi myös tehtaiden suunnitteluun. Kokkolalainen suunnittelutoimisto Merius ja start up -yritys Innomost ovat solmineet sopimuksen Innomostin pilottitehtaan rakentamisesta Kokkolaan ja suunnittelussa hyödynnetään muun muassa virtualisointia.

Innomost tuottaa koivun kuoresta raaka-aineita, joilla voi korvata muovia ja palmuöljyä kosmetiikassa. Se sai kesällä viiden miljoonan euron rahoituksen pilottilaitoksen rakentamiseksi. Suurin rahoittaja on Metsä Group.

Uuden tehtaan tuotantolinjojen asemoinnissa hyödynnetään pelillisiä menetelmiä ja 3D-suunnittelua. Noin 900 neliömetrin pilottilaitos valmistuu ensi vuoden lopulla, siellä voidaan tuottaa 20 tonnia erilaisia Innomostin tuotteita.

Merius on vienyt 3D-suunnittelun uudelle tasolle, siinä käytetään pelillisiä menetelmiä, tutkittaessa esimerkiksi miten tuotantolinjoja asemoidaan ja miten ihmiset siellä toimivat.

Pelillisyyden ansiosta sidosryhmäläiset pääsevät hyvin varhaisissa vaiheissa virtuaalisiin maailmoihin projektia, ja tilaaja ymmärtää paremmin suunnittelijan visioita, kertoo Meriuksen toimitusjohtaja Hannu Sarja.

– Näin käyttäjäkunnalta saadaan hyviä ideoita. Suunnittelija ei koskaan ole itse paras prosessin asiantuntija, silloin tilaaja pääsee sanomaan omat arvionsa hyvin varhaisessa vaiheessa ja päästään kerralla maaliin nopeammin. Tästä seuraa parempia ratkaisuja niin teknisesti, tilojen käytön kuin prosessin näkökulmasta.

Prosessi alkaa rakennetusta ympäristöstä tuotettavasta digitaalisesta 3D-mallista, joka tapahtuu laserkeilauksen ja drone-kartoituksen avulla. Näitä yhdistetään uuden laitoksen suunnitteluun ”virtuaaliseksi todellisuudeksi”.

Sarjan mukaan suunnittelu vie alkuvaiheessa hieman enemmän aikaa kuin normaalisti, mutta lopulta suunnittelu on tavanomaista nopeampaa ja sitä myötä halvempaa.

– Myös laitoksen elinkaarikustannukset ovat pienemmät kun laitoksen ratkaisuista on syntynyt parempia. Kokonaisuutena tämä varhaisen integraation malliksi kutsutun tavan hyödyntäminen on halvempaa. Teknologia ja toimintatapa mahdollistavat kustannushyödyt sanoo Hannu Sarja.