Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Ylen haastattelussa: Suomen ja Ruotsin yhteistyö Naton pohjoismaisten jäsenten kanssa on tervetullutta

Jens Stoltenberg uskoo, että kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeys tunnustetaan myös Naton uudessa strategiassa, josta sovitaan Madridissa ensi kesäkuussa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Ylen haastattelussa: Jännitteet tässä osassa Eurooppaa kasvavat
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Ylen haastattelussa: Jännitteet tässä osassa Eurooppaa kasvavat

Suomessa vierailulla oleva sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pitää tervetulleena Ruotsin ja Suomen läheistä yhteistyötä Nato-maiden Norjan ja Tanskan sekä Islannin kanssa.

– Se tuo Pohjoismaat lähemmäksi toisiaan. Me jaamme samat arvot ja samat haasteet, ja se tuo Natoon kuulumattomia Suomea ja Ruotsia lähemmäksi Natoa, Stoltenberg sanoi Ylelle Helsingissä.

Stoltenberg sanoi koko Naton pitävän alueellista yhteistyötä tervetulleena. Se, mitä tapahtuu pohjoisessa, vaikuttaa kaikkiin Nato-liittolaisiin, myös etelässä, Stoltenberg sanoi.

– Näemme, että jännitteet tässä osassa Eurooppaa kasvavat. Olemme nähneet Venäjän sotilaallisen voiman merkittävän kasvattamisen. Olemme myös nähneet Venäjän rikkovan tärkeitä aserajoitussopimuksia kuten sopimusta, joka kielsi kaikki keskimatkan ydinaseet, Stoltenberg sanoi.

Stotenberg viittasi keskimatkan ydinohjukset kieltävään INF-sopimukseen, josta Yhdysvallat vetäytyi vuonna 2019 syyttäen Venäjää sopimusrikkomuksista. Venäjä seurasi Yhdysvaltain esimerkkiä ja irrottautui myös sopimuksesta.

– Siksi Nato on kasvattanut läsnäoloaan Itämeren alueella ja korkealla pohjoisessa, mukaan lukien taisteluryhmillä Baltian maissa ja ilmatilan valvonnassa. Me työskentelemme läheisesti myös Suomen kanssa, joka on hyvin arvostettu Naton kumppani.

Stoltenberg: Kumppanimaiden arvo pysyy myös uudessa strategiassa

Stoltenberg uskoo, että Naton uudessa strategisessa konseptissa tunnustetaan kumppaneiden kanssa tehtävän läheisen yhteistyön merkitys.

Nato-maiden valtionpäiden on määrä sopia uudesta konseptista Madridin huippukokouksessa ensi vuoden kesäkuussa.

Suomesta Stoltenberg ja Naton ylin päättävä elin, jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuva Pohjois-Atlantin neuvosto, jatkavat Ruotsiin.

Norjalaisen Stoltenbergin kahdeksan vuoden virkakausi Naton johdossa lähenee loppuaan. Naton pääsihteerinä Stoltenberg aloitti lokakuussa 2014. Hänen kautensa Naton johdossa päättyy syyskuussa ensi vuonna.

Norjan työväenpuolueen riveistä tuleva Stoltenberg toimi Norjan pääministerinä vuosina 2000–2001 ja 2005–2013.

Jens Stoltenberg sanoi koko Naton pitävän alueellista yhteistyötä tervetulleena. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Naton ja EU:n yhteistyö on kasvanut

Stoltenberg sanoi, että Naton turvallisuusyhteistyö EU:n kanssa on noussut ennennäkemättömälle tasolle.

– Me toimimme nyt läheisemmin yhdessä kuin koskaan ennen. Jaamme esimerkiksi reaaliaikaisia tietoja kyberhyökkäyksistä, toimimme yhdessä Aigeianmerellä, jossa on Naton merellinen läsnäolo Turkin kanssa tehdyn pakolaissopimuksen toteuttamiseksi, Stoltenberg luetteli

Hän mainitsi myös esimerkkinä Naton ja EU:n toiminnan yhdessä Kosovossa läntisen Balkanin vakauden takaamiseksi.

Samaan aikaan Stoltenberg korosti, että Nato-maille sotilasliitto on puolustuksen ja turvallisuuden kulmakivi.

– 80 prosenttia Naton puolustuskulutuksesta tulee EU:hun kuulumattomilta Nato-jäseniltä. Euroopan puolustus on täysin riippuvainen Natosta, Stoltenberg sanoi.

Katse kääntyy Kiinaan

Stoltenberg toisti vierailullaan useaan otteeseen, että globaali voimatasapaino muuttuu ja painopiste siirtyy kohti Aasiaa, kohti Kiinaa.

Stoltenberg sanoi, että tämä ei tarkoita joidenkin muiden alueiden laiminlyömistä Natossa asialistalla.

– Natolla ei ole ylellisyyttä valita. Meidän pitää kyetä vastaamaan kaikenlaisiin uhkiin niin idästä kuin etelästäkin, kyberavaruuden ja terrorismin uhkiin ja monenlaisiin uhkiin samaan aikaan.

Stoltenberg sanoi, että Kiinan nousulla on merkitystä Nato-maiden turvallisuudelle.

– Se ei tarkoita, että Natosta on tulossa globaali liitto, Nato pysyy edelleen Pohjois-Amerikan ja Euroopan liittona, Stoltenberg painotti.

Kiinan nousu vaikuttaa Nato-maihin ja Naton ympäristöön.

– Kiina lähestyy Nato-maita kyberavaruuden kautta, Kiina pyrkii kontrolloimaan kriittisen tärkeää infrastruktuuria kuten 5G-verkkoja, ja Kiina investoi raskaasti ja sen läsnäolo kasvaa arktisella alueella ja Afrikassa.

Stoltenberg: Nato haluaa vuoropuhelua Venäjän kanssa

Samaan aikaan Naton Venäjä-suhteet ovat erittäin viileät, Stoltenbergin mukaan matalimmalla tasolla sitten kylmän sodan päättymisen.

– Näemme paljon aggressiivisimpia toimia Venäjältä, ei pelkästään Ukrainaa vastaan vaan muita maita vastaan, näemme yrityksiä sekaantua sisäpoliittisiin prosesseihimme, kyberhyökkäyksiä, Stoltenberg luetteli.

Vastauksena kahdeksan diplomaattinsa karkottamiseen Brysselin Nato-edustustosta Venäjä lakkautti koko edustuston ja myös Naton toimistot Moskovasta.

Stoltenberg vakuutti, että Nato pyrkii edelleen vuoropuheluun: uutta kylmää sotaa ei haluta. Hän sanoo, että kontaktien vähentäminen on Venäjän päätös ja Nato pahoittelee sitä.

– Meillä on diplomaattiset kanavat mutta ei Nato-Venäjä-neuvostoa, joka oli instituutio Venäjän ja Naton säännölliselle yhteydenpidolle ja vuoropuhelulle. Tietysti meillä on keinot ottaa yhteyttä Venäjään ja tapasin äskettäin ulkoministeri Lavrovin kanssa, Stoltenberg sanoi.

Stoltenberg toisti, että Suomen pragmaattinen vuoropuhelu Venäjän kanssa on tärkeää Suomelle mutta myös Natolle.

Stoltenberg tapasi eilen maanantaina tasavallan presidentti Sauli Niinistön, joka perjantaina tapaa Moskovassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

– Nato jatkaa pyrkimyksiä vuoropuheluun Venäjän kanssa, Stoltenberg sanoi.

– Meidän lähestymistapamme Venäjään on kaksiraiteinen: Meidän pitää olla vahvoja, lujia ja ennustettavia, mutta samaan aikaan istua alas keskustelemaan, koska emme halua uutta kylmää sotaa.

Stoltenbergin mukaan on keskusteltava muun muassa tehokkaasta ja toimivasta aserajoitusjärjestelmästä, jotta ydinkärkien määrää voidaan vähentää ja samalla lievittää Venäjän ja Nato-maiden jännitteitä.

Aiheesta aiemmin: