Sellun ja sahatavaran hinnannousu nostivat metsäyhtiö UPM:n huipputulokseen – toimitusjohtaja: "Kulujen nousu on voitu kattaa"

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kommentoi Ylelle lyhyesti myös jumiutuneita työehtosopimusneuvotteluita Paperiliiton kanssa. UPM:n näkemys on, että erilaiset liiketoiminta-alueet vaativat kukin oman sopimuksensa.

Metsäjätti UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan kulunut vuosineljännes oli tulokseltaan yhtiön kaikkien aikojen paras. Kuva: Leila Oksa / Yle

Sellun ja sahatavaran hinnannousu siivittivät metsäjätti UPM:n kaikkien aikojen parhaaseen vuosineljännekseen. Suuren osan tuloksesta teki Biorefining-liiketoiminta, joka sisältää sellun, sahatavaran ja biopolttoaineiden tuotannon.

Yhtiön tulos lähes kaksinkertaistui heinä-syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna ja liikevaihto nousi vertailukaudesta neljänneksen, lähes 2 523 miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 424 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 215 miljoonaa euroa.

Energian hintojen nousu hyödytti yhtiön energialiiketoimintaa, mutta näkyi kustannusten nousuna muilla liiketoiminta-alueilla.

Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan hyvään tulokseen vaikutti se, että yhtiö onnistui reagoimaan nousseisiin kustannuksiin.

– Olemme pystyneet huolehtimaan tuotteidemme kannattavuusmarginaaleista. Kun on nähty energian tai raaka-aineiden hinnankorotuksia, markkinoilla on onnistuttu toimimaan niin, että kulujen nousu on voitu kattaa, Pesonen sanoo.

Yhtiön mukaan tuotteiden kysyntä oli hyvää erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja myyntihinnat nousivat kaikissa liiketoiminnoissa.

Toisaalta tuotantoketjujen kansainväliset ongelmat näkyivät myös metsäyhtiössä.

– Konttiliikenteen ja globaalien toimitusketjujen ongelmat ovat aiheuttaneet lisäkuluja. Välillä on jouduttu valitsemaan toissijaisia reittejä tuotteille, mutta yllättävän hyvin logistiikkaorganisaatiomme on pystynyt tämän asian kanssa elämään, Pesonen sanoo.

Lue myös:

Paperiliiketoiminnan tuottavuus ei riittänyt

Painopaperit ovat yhä liikevaihdolla mitattuna UPM:n suurin toiminto.

Kuluneella vuosineljänneksellä graafisten papereiden, kuten sanomalehtipapereiden, tulos oli tappiolla. Paperin kysynnän arvioidaan jatkossakin vähenevän ainakin viisi prosenttia vuodessa.

– Paperiliiketoiminta teki viime kvartaalilla tappiota, eikä tuottavuus ollut riittävä kattamaan kohonneita kustannuksia, Pesonen sanoo.

Vuosi sitten UPM ilmoitti Jämsän Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta. Uhkaako uusia tehtaita sulkeminen?

– Paperiliiketoiminnassa kaikki globaalit tehtaat joutuvat joka päivä sen totuuden eteen, että kilpailukyky ratkaisee niiden tulevaisuuden sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella, Pesonen sanoo.

Yhtiö arvioi koronapandemian aiheuttavan epävarmuutta edelleen tänä vuonna. Esimerkiksi energiamarkkinoiden tiukan tilanteen odotetaan lisäävän kustannuksia vuoden toisella puoliskolla.

Yhtiö arvioi monien tuotteidensa, mukaan lukien graafisten papereiden, myyntihintojen nousevan Euroopassa vuoden toisella puoliskolla verrattuna ensimmäiseen. Myös sellun myyntihinnat nousivat nopeasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja toisella vuosipuoliskolla niiden arvioidaan pysyvän keskimäärin korkeammalla.

Työehtoneuvottelut Paperiliiton kanssa jumissa

UPM:n ja palkansaajia edustavan Paperiliiton pitäisi syksyn aikana neuvotella uudet työehtosopimukset, mutta neuvottelut ovat jumissa ennen kuin ovat edes kunnolla alkaneet. Alan työehdoista sovitaan nyt ensimmäistä kertaa yhtiökohtaisesti sen jälkeen, kun Metsäteollisuus ilmoitti irtautuvansa tes-toiminnasta noin vuosi sitten.

Paperiliitto haluaisi yhden sopimuksen kaikille yhtiön työntekijöille, mutta UPM haluaa neuvotella sopimukset liiketoiminta-alueittain.

– Jokaisella liiketoiminta-alueella on omia kilpailykykyyn, tuottavuuteen, työn järjestelemiseen ja markkinoihin liittyviä erityispiirteitä. Toivotaan, että löydetään ratkaisu, joka ottaa nämä huomioon, Pesonen sanoo.

Pesosen mukaan työehtosopimusneuvotteluissa olennaista on saada aikaan ratkaisu, joka luo mahdollisuuksia työllistää, säilyttää työpaikkoja ja investoida Suomeen.

– Meidän pitää saada työmarkkinasopimus, joka palvelee sitä tarkoitusta, että Suomi kasvaa ja on hyvä liiketoiminta-alue.

Lue myös: