Asuntolainat uhkaavat kallistua ja yritysten rahoituksen saanti vaikeutua – EU esitteli pankkisäännöt, jotka iskevät kovaa pohjoismaisiin pankkeihin

Tulevaisuudessa pankkien pitää kerätä puskureita myös sellaisten asiakkaiden varalle, joiden vakuudet ovat kunnossa. Kun pääomaa pitää olla varalla aiempaa enemmän, pankit hakevat sille tuottoa todennäköisesti korkeammilla asiakasmaksuilla ja marginaaleilla.

Rahamarkkinoista ja niiden vakaudesta vastaava komissaari, irlantilainen Mairead McGuinness, esitteli pankkien uusia pelisääntöjä keskiviikkona. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Kuluttajien ja yritysten asiointi pankeissa uhkaa kallistua, kun EU:n uudet säännöt pankkien pääomista astuvat voimaan muutaman vuoden kuluttua.

Komissio esitteli keskiviikkona suunnitelmat siitä, miten pankkien pitää arvioida riskejään jatkossa niin kutsuttujen Basel III -sääntöjen pohjalta. Muutosten tavoitteena on vahvistaa pankkijärjestelmän vakavaraisuutta tulevissa kriiseissä ja laskusuhdanteissa.

Liikepankit, keskuspankit ja pankkialan valvojat ovat odottaneet – ja myös lobanneet – esitystä pitkään, koska muutoksesta tulee rahajärjestelmälle kuluja.

Komissio on kuullut toimialaa, sillä keskiviikkona esitelty paketti on alkuperäisistä suunnitelmista liudennettu versio. Esimerkiksi pääomavaatimuksia on kevennetty pankkien vaikutustyön tuloksena ja siirtymäaikoja tulee lisää.

Puskurit "hyvillekin" lainoille

Vuodesta 2025 eteenpäin sovellettavat säännöt aiheuttavat lisää kustannuksia etenkin pohjoismaalaisille pankeille. Pankkeja edustava Finanssiala ry (FA) on pettynyt komission esitykseen.

– On valitettavaa, että komissio ei ole kuunnellut pankkien ja monien muiden tahojen esille nostamia huolia. Uudistus uhkaa nostaa suomalaispankkienkin pääomavaatimuksia. Tälle ei ole perusteita, sillä suomalaisten pankkien vakavaraisuus on vahva, FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo tiedotteessa.

Siinä missä Suomessa lasketaan kulujen nousevan runsaat kymmenen prosenttia, EU:ssa keskimäärin pääomavaatimukset kasvavat noin kahdeksan prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Toimiala itse olisi halunnut rajata kustannusten kasvun viiteen prosenttiin.

Vaikutus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on muita maita kovempi, koska uudistus lisää muun muassa asuntolainojen riskipainoa pankin lainasalkussa.

– Uudistus vaikuttaa enemmän pohjoismaisiin pankkeihin, koska täällä vakuudellisten ja vähäriskisten asuntolainojen osuus pankkien luottosalkuista on suuri, apulaisjohtaja Jyri Helenius Finanssivalvonnasta sanoo.

Lue jutun lopusta tarkemmin, mistä uudistuksessa on kyse.

Mikä muuttuu asiakkaalle?

Kun sääntöjä kiristetään ja pankkien kustannukset kasvavat, se voi lisätä pankkiasioinnin hintaa.

– Pankkien pääomavaatimukset heijastuvat helposti lainojen hintoihin erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, mutta myös kotitalouksien tavallisiin asuntolainoihin saakka, EK:n Brysselin-toimiston vetäjä Kaisa Soro-Pesonen sanoo.

– Tämä vaikuttaa pidemmällä aikavälillä siihen, millä hinnalla ja korolla asuntoluotto on saatavissa, OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio arvioi.

Lainan hinta ei kuitenkaan kiristy samassa suhteessa kuin pääomavaatimukset. Pankit haluavat lisäpääomalle tuottoa, mutta se ei mene sellaisenaan läpi asiakashinnoitteluun.

– Hinnoitteluun vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten kilpailu, tuotteisiin liittyvät kustannukset ja asiakkaan tilanne, Finanssivalvonnan Helenius sanoo.

Kiristyvä sääntely voi vaikeuttaa yritysten lainansaantia, kun pankit joutuvat arvioimaan saamisiinsa sisältyviä riskejä aiempaa tarkemmin ja pitämään varoja taseissaan, poissa lainamarkkinoilta.

– Pienten ja keskisuurten yritysten osalta se tarkoittaa jossain määrin kiristyvää rahoituksen saatavuutta pankeista, Ritakallio sanoo.

Pariisissa pääkonttoriaan pitävä BNP Paribas on yksi EU:n suurimpia pankkeja. Sille koituu tiukentuvista puskurisäännöistä todennäköisesti miljardien eurojen lisäpääoman tarpeet. Kuva: AOP

Mitä seuraavaksi?

Pallo on tämän jälkeen jäsenmailla ja EU-parlamentilla. Pankit ja elinkeinoelämä toivovat, että Suomen hallitus pyrkii vielä vaikuttamaan asiaan.

– Pankkien pääomitus koskee valitettavasti myös yrityksiä, kotitalouksia ja kansalaisia. Toivommekin, että hallitus olisi tässä aktiivinen, jotta pääomavaatimukset saataisiin realistiselle tasolle, EK:n Soro-Pesonen sanoo.

– Pankkisääntelyä on tullut kymmenen vuoden aikana tosi paljon lisää ja pääomavaateet ovat kasvaneet paljon. Näen, että nyt olisi korkea aika Suomen ja Euroopan tasolla tarkastella, mitkä kaikki näistä vaateista ovat edelleen perusteltuja, Ritakallio sanoo.

Liika säätely on hänen mielestään uhka sekä Euroopan että Suomen talouskasvulle.

Mistä on kyse?

Uusilla säännöillä määritellään, miten paljon pankilla täytyy olla taseessa omia varoja suojana mahdollisia luottotappioita vastaan.

Ehdotukseen sisältyy tiukka raja sille, missä määrin pankit saavat itse arvioida omaa riskiään. Tämä on komission mielestä välttämätöntä, koska jotkut lainanantajat ovat vähätelleet riskejä.

Uudistuksen tarkoituksena on paitsi korjata nykysääntelyn puutteita, myös lisätä eri maiden pankkien vertailukelpoisuutta.

Mikä muuttuu Suomen pankeissa?

Pohjoiseurooppalaisissa pankeissa käytetään yleisesti sisäisiä malleja riskinarvioinnissa. Yleensä näitä malleja käyttävät isot pankit, mutta Suomessa suurten eli Nordean ja OP:n lisäksi myös Aktia ja Ålandsbanken.

Jatkossa pankkien oma harkintavalta pääomavaatimusten asettamisessa vähenee.

Pankkien vakavaraisuuslaskennassa ei voisi käyttää jatkossa enää pankkien sisäisiä riskimalleja, vaikka esimerkiksi Nordean laskentatapoja vahtii Finanssivalvonta. Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP

Pankkien saamisten riskit määritellään aiempaa tiukemmin tulevaisuudessa. Vaikka lainoille olisi hyvät vakuudet – kuten Suomessa esimerkiksi asuntolainoille yleensä on – pankilla pitää tulevaisuudessa olla niitä vastaan aiempaa isommat puskurit.

Suomen Finanssialan mielestä tämä on turhaa, koska pankkien sisäiset mallit ovat jo nyt pankkivalvojien hyväksymiä ja tarkkailemia.

Aiheesta lisää: