Unen ja ruokailurytmin yhteisvaikutuksia tutkitaan Turussa – hyvinvoinnin palapeliä kootaan kuvaamalla ruoka-annokset kännykkäsovellukseen

Tutkimuksessa on tavoitteena auttaa suomalaisia pysyvään elämäntapamuutokseen. Siihen osallistuvat sitoutuvat kirjaamaan ja kuvaamaan ruokansa kännykkäsovellukseen. Lisäksi heidän untaan seurataan.

Nyt tutkitaan, milloin syödä ja miten mikrobisto toimii unen aikana?
Nyt tutkitaan, milloin syödä ja miten mikrobisto toimii unen aikana?

TURKU Professori Tarja Saaresranta ja väitöskirjaa tekevä, keuhkosairauksiin ja allergologiaan erikoistuva lääkäri Petri Ojala katselevat kännykkäsovellusta TYKSin uni- ja hengityskeskuksessa.

Oikeastaan kyseessä on digitaalisessa muodossa oleva ruokapäiväkirja. Tutkimushenkilöitä neuvotaan tallentamaan siihen tiedot syömistään ruuista sekä ruokailun ajankohta.

Osa 120 tutkimushenkilöstä on jo saatu rekrytoitua. Normaalipainoisten naisten ryhmä on täynnä, mutta miehiä, ylipainoisia ja CPAP-laitetta käyttäviä uniapneapotilaita tarvitaan yhä mukaan. Tutkimukseen voi osallistua Turun yliopiston sivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Uniapnea on yleistynyt viime vuosina, mutta Tarja Saaresranta huomauttaa, että nyt käynnistyvässä tutkimuksessa selvitetään laajempaa kokonaisuutta.

– Tavoite on johdattaa suomalaisia pysyviin elämäntapamuutoksiin. Tutkimuksen aikana tutkittavilta otetaan myös muun muassa verikokeita ja heidän verenpainettaan mitataan. Tutkimuksen tuottama tieto saattaa auttaa selvittämään, vaikuttaako ruokailun ajoittaminen painoon ja unen laatuun, elämänlaatuun ja yleiseen vointiin, kertoo Saaresranta.

Tietotekniikan laitos on tehnyt Turun yliopistolle kännykkäsovelluksen, jonka avulla ruokailut voi tallentaa muistiin. Tiedot siirtyvät kännykästä pilvipalveluun ja ovat tutkijoiden käytössä. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Monet tietävät omastakin kokemuksesta, että painonhallinta on vaikeaa, ja uusia keinoja tarvitaan.

– Viime aikoina on tullut tietoa, että suoliston mikrobistolla, verenpaineella, sokeritasapainolla ja unella on yhteyksiä, mutta miten? Haluamme selvittää myös, onko naisten ja miesten välillä eroa, ja onko eroja esimerkiksi ylipainoisella uniapneapotilaalla ja muuten lihavan välillä.

Väitöskirjaansa tutkimuksesta tekevä Petri Ojala pohtii, että selvityksellä on kansanterveydellistä vaikutusta.

– Uniapneaa sairastaa Suomessa arviolta 350 000 ihmistä. Monet käyttävät CPAP-laitetta. Heille tästä tiedosta on hyötyä. Jos kännykkäsovellus osoittautuu toimivaksi, sitä voitaisiin käyttää hyödyksi vaikka kuntien terveyskeskuksissa selvittämään potilaiden ruokailutottumuksia, kertoo Ojala.

Ei saisi syödä kellon ympäri

Professori Tarja Saaresranta on vielä tutkimuksen alussa varovainen antamaan ohjeita oikeaan syömiseen. Selvää kuitenkin on, että syömisen pitäisi olla säännöllistä ja tapahtua samaan kellonaikaan.

– Vanha neuvo pätee, eli ei illalla kovin raskasta ruokailua. Ei ole myöskään järkevää aloittaa syömistä vaikka sunnuntaisin vasta kello 12 ja syödä muina päivinä säännöllisesti. Ruokailu pitäisi tapahtua aina samaan kellonaikaan, eikä ainakaan saisi syödä koko ajan eli kellon ympäri. Silloin altistuu varmasti ylipainolle ja sen tuomille sairauksille, neuvoo Saaresranta.

Uniapneassa painonhallinta korostuu, vaikka muillakin kuin uniapneapotilailla uni on häiriintynyt muun muassa stressin vuoksi.

– Kaksi kolmasosaa uniapneapotilaista on ylipainoisia. Kolmasosa on kuitenkin normaalipainoisia. Uniapneaan liittyy aina rakenteellinen ahtaus ylähengitysteissä. Toisaalta hengityksen säätely voi olla poikkeavan herkkää tai havahdumme tavallista herkemmin, kertoo Saaresranta.

Professori Tarja Saaresranta esittelee sairaanhoitajaopiskelija Marja Rouhiaiselle, miten CPAP-laitetta käytetään. Rouhiainen kokeili laitetta ensimmäistä kertaa, ja oli tyytyväinen siihen, miten helppoa hengittäminen sen avulla oli. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Uniapneasta on kyse, jos katkoksia on vähintään viisi tunnin aikana. Silloin pitää olla myös selvästi oireita, jotta sitä hoidetaan.

– Tärkeintä on ehkäisy. Jos huomaat kuorsaavasi tai joku kertoo, että sinulla on katkoksia, elintaparemontti olisi ensisijainen juttu. Toivottavasti se riittää, ettei tarvita lääkäriä tai hammaslääkäriä.

Olli Lindholmin kuolema näkyy yhä uniapnea-diagnoosien määrässä

Muusikko Olli Lindholmin kuolema ja sen liittyminen hänen sairastamaansa uniapneaan näkyy yhä terveydenhoitoyksiköissä eri puolilla maata. Pelkästään Varsinais-Suomessa on lähes 16 000 CPAP-laitteen ja yli 2 000 uniapneakiskon käyttäjää.

Uniapneaa kutsutaan jo kansantaudiksi, sillä lieviä oireita on noin 1,5 miljoonalla suomalaisella.

Professori Tarja Saaresrantaa miesten vyöry hoitoihin ei yllättänyt. Hän tietää tutkimusten perusteella, että maailmanlaajuisesti suurin osa uniapneapotilaista on diagnosoimatta.

Koska väestön paino nousee, uniapneapotilaita riittää jo siitä syystä. Lähetteiden määrä on viimeisen vuoden aikana jonkin verran tasaantunut.

– Uniapnean oireita on väsymys, joka haittaa selvästi elämää. Kannattaa muistaa, että uniapnea ei ole tavallisin väsymyksen syy. Ennen unirekisteröintiä pitää selvittää, onko diabetesta, kilparauhasen vajaatoimintaa, stressiä, masennusta tai anemiaa. Nämä ovat tavallisimpia syitä väsymykseen.

Markkinoilla on paljon laitteita, joilla voi itse seurata untaan. Tarja Saaresranta kannustaa kriittisyyteen laitteita kohtaan.

– Kollega kertoi käyttäneensä erästä laitetta lukiessaan täysin virkeänä romaania. Laite väitti, että hän on unessa. Kyllä jokainen tietää, onko aamulla virkeä, onko nukkunut riittävästi, onko uni ollut hyvänlaatuista. Jollekin saattaa tulla lisää stressiä unen seuraamisesta laitteella.

Korona siirtänyt aikoja keuhkosairauksien osastolla

Uuden tutkimuksen aloittaminen on yliopistosairaalassa osa arkea, mutta korona vaikeuttaa toimintaa TYKSin keuhkosairauksien osastolla.

Professori Tarja Saaresranta kertoo, että keuhkosairauksien osastolla on usein tarvittu kolmasosa vuodepaikoista koronapotilaiden hoitoon, ja muiden potilaiden aikoja on jouduttu perumaan.

Saaresranta muistuttaa, että Suomessa ja maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan uniapneapotilailla on riski sairastua koronaan.

– Kovasti kannustan kaikkia rokottautumaan. Rokottamattomat voivat tartuttaa riskipotilaita, ja muut sairaat potilaat joutuvat kärsimään. He eivät pääse ajoissa hoitoon, koska hoidamme koronapotilaita. Teho-osastolla ja myös keuhkosairauksien sekä infektiosairauksien osastoilla paikat eivät tahdo millään riittää, kertoo Tarja Saaresranta.

Nyt käynnistyvän tutkimuksen toteuttavat TYKS/Medisiininen toimialue, Keuhkosairauksien vastuualue yhteistyössä Turun yliopiston Unitutkimuskeskuksen, Tietotekniikan laitoksen ja Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian sekä Helsingin yliopiston Ihmisen mikrobiomit –tutkimusohjelman kanssa.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 28.10. kello 23.

Lue lisää: