Helsinki rikkoo jo melkein lakia varhaiskasvatuksessa – Natalia Salmelaa pyydettiin hakemaan lapsensa pois päiväkodista, koska sijaista ei saatu

Apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) myöntää, että varhaiskasvatuksessa tilanne on kurjistunut. Hän kuvaa varhaiskasvatuksen tilaa korttitaloksi, joka voi romahtaa jo lähivuosina.

Natalia Salmelalle ilmoitettiin päiväkodista, että lapset pitäisi noutaa hoidosta tavallista aiemmin. Sijaista ei ollut löytynyt. Kuva: Natalia Salmelan kotialbumi
Tekijät

Helsingin varhaiskasvatuksen työntekijäpulasta ja liian pienistä resursseista on käyty viime ajat vilkasta keskustelua.

Helsinkiläisen Natalia Salmelan yksivuotias lapsi aloitti päivähoidossa syyskuun alussa. Lastenhoitajapula on tullut jo nyt ilmeiseksi.

– Henkilöstö on vaihtuvaa. Päiväkodin varajohtaja itse leikkii lattialla lasten kanssa, koska muita työntekijöitä ei ole saatu paikalle, Salmela kertoo.

Lapsen ensimmäinen vasu-keskustelukin jäi Salmelan mukaan henkilöstöpulan takia väliin. Vasu-keskustelu on keskustelu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta. Vasuun kootaan tietoja esimerkiksi lapsen tavoista, opituista asioista ja kehittämiskohteista. Vasulla pyritään parantamaan muun muassa lapsen kehityksen seuraamista.

Viikko sitten päiväkodista tiedotettiin, että lapset pitäisi noutaa hoidosta tavallista aiemmin. Sijaista ei ollut löytynyt. Tilanne on edellyttänyt perheeltä sopeutumista.

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) myöntää avoimesti, että tilanne varhaiskasvatuksessa on kurjistunut.

Helsingin tilanne uhkaa pahentua entisestään, koska varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrän ennustetaan lähivuosina kasvavan.

Razmyar toteaa, että tätä menoa vaarana on, ettei Helsinki kohta selviä edes lakisääteisistä tehtävistä varhaiskasvatuksessa.

– Voidaan puhua jopa korttitaloefektistä, talo voi romahtaa tyystin, Razmyar sanoo.

Hänen mukaansa yksi kaupungin omissa käsissä oleva keino matalapalkka-alojen työvoimapulan helpottamiseksi voisi olla houkuttelevien työsuhdeasuntojen lisääminen. Palkkaus on hänen mukaansa yksi työvoimapulaa aiheuttava tekijä.

Razmyar korostaa, etteivät kaikki avaimet ongelmien ratkaisemiseksi kuitenkaan ole kaupungin käsissä. Hänen mukaansa valtiovallan pitäisi lisätä alan koulutuspaikkojen määrää.

Suomenkielisellä puolella yliopiston aloituspaikkoja on ollut vuosittain 140 ja ruotsinkielisellä linjalla 30. Erillisrahoituksella aloituspaikkoja on enemmän vuosille 2021–2024, mutta Razmyarin mukaan määrää pitää kasvattaa pysyvästi.

– Aloituspaikkoja tarvitaan Helsinkiin, jossa lasten määrä kasvaa, hän sanoo.

Razmyar korostaa, ettei tästä saisi tehdä aluepoliittista kysymystä.

"Jokainen, joka on yrittänyt tehdä duunia hoitaessaan yksivuotiasta, tietää sen olevan mahdottomuus"

Syksyn mittaan Natalia Salmela on viettänyt lukuisia päiviä lapsensa kanssa kotona.

Hän voi määrätä itse omista aikatauluistaan, koska kirjoittaa työkseen Suomen suosituimpiin kuuluvaa White Trash Disease (siirryt toiseen palveluun) -blogia ja pyörittää markkinointiviestinnän yritystä. Viime aikoina hän on tehnyt töitä pääasiassa iltaisin ja öisin.

– Se ei ole unelmatilanne.

Salmelan mukaan työaikojen sopeuttaminen on vaikuttanut negatiivisesti hänen yritystoimintaansa. Yhteydenpito asiakkaiden kanssa kärsii, jos ei ole päiväsaikaan tavoitettavissa.

– Jokainen, joka on kokeillut tehdä duunia hoitaessaan yksivuotiasta, tietää sen olevan sula mahdottomuus. Minun tuottavuuteni ja työnlaatuni on laskenut päivähoidon epävarmuuden takia.

Razmyar muistuttaa, että viime vuosina on kuitenkin myös onnistuttu tekemään paljon. Päiväkotipaikkojen määrä kasvoi 4 000 uudella paikalla vuosina 2017–2020. Vuonna 2021 päiväkoteihin saatiin 800 uutta paikkaa.

Razmyarin mukaan varhaiskasvatuksen tilannetta vaikeuttaa jatkossa myös se, että varhaiskasvatuslaki edellyttää korkeakoulutetun henkilöstön määrän kasvua vuoteen 2030 mennessä.

Helsinkiläisissä varhaiskasvatusyksiköissä työskentelevistä kahdella kolmasosalla pitää tulevaisuudessa olla joko varhaiskasvatuksen opettajan tai -sosionomin koulutus.

Helsingissä on nykyisellään töissä 2 500 varhaiskasvatuksen opettajaa. Lain edellyttämä määrä vaatisi vuoteen 2030 mennessä saman verran lisää.

– Opettajia pitäisi olla tuplasti.

Razmyar sanoo, että laadukkaan varhaiskasvatuksen tekevät myös lastenhoitajat, joita on siis Helsingin päiväkotien nykyisestä henkilöstä hieman yli puolet.

Razmyar pitää hyvänä ajatusta lastenhoitajien muuntokoulutuksesta varhaiskasvatuksen opettajiksi.

– Tähän mittavaan henkilöstön uudelleenkouluttamiseen työn ohessa tarvitaan kuitenkin myös rahoitus vähintään vuoteen 2030 asti.

Razmyar toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta ei ole tietoa tällä hetkellä vuodesta 2023 eteenpäin.

Helsinki pyrkii nostamaan varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää

Helsinki pyrkii kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Strategian taustalla on ajatus esimerkiksi maahanmuuttajien nykyistä sujuvammasta integroitumisesta yhteiskuntaan ja työelämään.

Razmyarin mukaan 1–3-vuotiaiden osalta osallistumisaste on yhä muihin pohjoismaihin verrattuna alhainen.

Ennakkotiedon mukaan elokuussa 2021 kaupungin päiväkodeissa oli 37 prosenttia kaupungin yksivuotiaista. Vuotta aiemmin elokuussa 2020 luku oli 34 prosenttia.

Razmyarin mukaan suunta on ollut sama aiempina vuosina.

Natalia Salmelan mielestä kuntien pitäisi nähdä päivähoito investointina eikä kuluna.

Natalia Salmelan mielestä kuntien pitäisi nähdä päivähoito investointina eikä kuluna. Kuva: Natalia Salmelan kotialbumi

Loppusyksyn ajaksi hänen puolisonsa ottaa vetovastuun lastenhoidosta, ja ratkaisulla on hintansa. Kun mies jää pois markkinointijohtajan työstään päivähoidon epävarmuuden takia, perhe menettää hänen kahden kuukauden ansionsa ja yhteiskunta vastaavat veroeurot.

– Olemme vasta aloittaneet päiväkotitaipaleen. En uskalla edes ajatella, kuinka paljon seuraavien vuosien aikana töitä jää tekemättä ja projekteja aloittamatta, Salmela sanoo tuskastuneena.

Professori: Äidit voivat jäädä pidemmäksi aikaa kotiin kuin olivat suunnitelleet

Valtion taloudellisen tutkimuskeskusen (VATT) tutkimusprofessori Tuomas Kosonen arvioi, että varhaiskasvatuksen henkilöstöpula saattaa näkyä laajemminkin siinä, että erityisesti äidit voivat jäädä pidemmäksi aikaa kotiin kuin olivat suunnitelleet.

Kososen mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan vaikutusta naisten kotiinjäämiseen ei ole tutkittu, mutta hän pitää yhteyttä mahdollisena, koska muutkin yhteiskunnan tuet ja rakenteet vaikuttavat voimakkaasti erityisesti äitien poissaoloon työelämästä.

Kososen mukaan esimerkiksi pitkä kotihoidontuki pitää erityisesti äitejä pois työelämästä. Kotihoidontuki loppuu kun lapsi täyttää kolme.

– Äitien osallistuminen työelämään nousee aika hitaasti siihen asti, kunnes lapsi on 3-vuotias. Tutkimusten mukaan äidit ovat pitkiä jaksoja kotona.

Kososen mukaan nyt käynnissä olevassa keskustelussa varhaiskasvatuksesta on kysymys julkisen palvelun peruskysymyksistä.

– Kysymys on julkisen sektorin tasapainosta. Varhaiskasvatus on yksi julkinen palvelu, jota tuetaan julkisin varoin, vaikka se ei olekaan kaikille ilmaista. Ongelma on siinä, että varhaiskasvatuksen palkat ovat jääneet alhaisiksi ja on vaikea palkata henkilöstöä.

Tutkimusprofessori Kosonen sanoo, että jos kunnilla ei ole tuloja, pitää miettiä, voiko varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkaamista varten leikata jostain muista menoista tai nostaa veroprosenttia.

Juttua korjattu 28.10. klo 9:07: Jutusta poistettiin osuus, jossa kerrottiin virheellisesti Norjassa ja Tanskassa kotihoidon tuen loppuvan, kun lapsi täyttää yksi. Norjassa tukea voi saada, kun lapsi on 1–2-vuotias. Tanskassa mahdollisuus tukeen alkaa lapsen ollessa 24 viikon ikäinen ja päättyy lapsen mennessä kouluun.

Juttua korjattu 2.11.2021 kello 10: Muokattu tekstin alusta virheellinen termi kehityskeskustelu termiksi vasu-keskustelu ja avattu mitä se tarkoittaa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 28.10.2021 kello 23:een asti.

Lue myös: