Lasten ja nuorten määrä laskee jopa ennakoitua rajummin – "Tulossa on väestötsunami, joka läpäisee kaikki koulutusasteet", sanoo kokenut aluetutkija

Alle 15-vuotiaiden määrä putoaa rajusti Suomessa. Vuoteen 2035 mennessä monet kunnat menettävät jopa kolmasosan nuoristaan. Taustalla on ennakoitua nopeampi syntyvyyden lasku 2010-luvulla.

Alle 15-vuotiaiden määrä Suomessa putoaa vuoteen 2035 sadalla tuhannella. Kuva: Tanja Heino / Yle

Kokenut aluetutkija, konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro laski alle 35-vuotiaiden määrän kehityksen Tilastokeskuksen syyskuussa julkaisema väestöennusteen pohjalta.

– Tulos yllättää kaikki, Aro sanoo.

Suomen väestön ikääntyminen on ollut toki tiedossa, mutta muutoksen nopeus on edelleen kiihtymässä. Lasten ja työikäisen väestön määrä vähenee, iäkkäiden määrä nousee nopeasti. Lisäksi muuttoliike keskittää väestön muutamiin suurimpiin kaupunkeihin ja niiden ympärille.

– Meillä on neljä palloa ilmassa yhtä aikaa, mikä tuo suuria haasteita, Aro sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Syntyvien lasten määrä kääntyi laskuun 2010-luvun alussa ja on jatkunut koko vuosikymmenen. Syntyvien lasten määrä oli vielä vuosikymmenen alussa 60 000. Uuden vuosikymmenen kynnyksellä lapsi syntyi enää vajaat 47 000.

– Meille on tulossa 20- ja 30-luvuilla väestötsunami, joka läpäisee kaikki palvelurakenteet ja koulutusasteet. Ensin päiväkodeissa, sitten peruskoulussa ja lukiossa ja 30-luvun lopulla korkeakouluissa.

Paljon puhuttu työvoimapula pahenee 2040-luvulla. Ratkaisuja tsunamin patoamiseksi on vähän.

– Syntyvyyden lisääminen on hankalaa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää työ- ja opiskeluperäinen hallittu maahanmuutto.

Aron mielestä väestömuutos on niin raju, että herätyskellojen suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi soida viimeistään nyt.

– Lasten ja nuorten määrä vähenee ensimmäistä kertaa 250-vuotisessa historiassa, jonka tiedämme. Syntyvyys on alhaisempi kuin kertaakaan sitten 1860-luvun nälkävuosien. Kunnissa tähän asti tehdyt palvelu- ja kouluverkkoa koskevat ratkaisut ovat olleet lasten leikkiä siihen verrattuna, mitä on edessä.

Mikkelissä vähenee lähes 100 opetusryhmää

Yksi paljon lapsia ja nuoria menettävistä on reilun 50 000 asukkaan Mikkeli, jossa nuorten määrä vähenee vuoteen 2035 mennessä lähes 1 800:lla. Nyt ikäluokkaan kuuluu reilut 7 100 nuorta ja lasta. Vähenemä vastaa noin sataa keskikokoista päiväkoti- ja opetusryhmää.

–Aika rajua luettavaa, Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Oskari Valtola (kok.) sanoo ennusteesta.

–Samansuuntaisten lukujen kanssa kouluverkkoa on pohdittu. Voi olla, että meillä on jatkossa vain muutama suurkoulu ja luokat 1–6 entisissä kuntakeskuksissa, Valtola aprikoi.

Myös Valtola myöntää, että ratkaisuvaihtoehdot synkän ennusteen korjaamiseen ovat vähissä.

– Hallitun maahanmuuton osalta taidamme olla parikymmentä vuotta myöhässä. Olemme leikkimielisesti tai puolivakavissaan pohtineet, että pitäisikö laittaa lehti-ilmoitus vaikkapa intialaisen päivälehden etusivulle, että meillä on puhdasta ilmaa, lentokenttä ja vapaita tontteja.

Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Mikkeli on tekemässä juuri kouluverkkoa koskevia suuria ratkaisuja. Ensimmäinen on tarkoitus rakentaa Urpolan kaupunginosaan. Lähes 30 miljoonaa euroa maksava opinahjo korvaa useita entisiä kouluja, joista osa on kosteusongelmien takia toiminut parakeissa jo vuosia.

– Myös itäisen alueen suurkoulu on harkinnassa, sillä useita nykyisiä kouluja toimii tehottomasti vajaakäytöllä jo nyt.

Mikkelissä koulujen määrän arvioidaan putoavan reilusta kahdestakymmenestä noin puoleen.

Mikkeliä enemmän alle 15-vuotiaiden määrä vähenee Kotkassa, Jyväskylässä, Salossa, Porissa, Lahdessa, Kouvolassa ja Oulussa. Oulussa lapsia ja nuoria on 15 vuoden päästä yli 3 000 nykyistä vähemmän.

Kuntaliitto: Tarvitaan uusia malleja opetukseen

Myös Kuntaliitossa edessä oleva väestötsunami pohdituttaa. Erityisasiantuntija Mari Sjöström muistuttaa, että opetukseen tulevien lasten määrä vähenee jo vuodesta 2025 alkaen, sillä syntyvyys väheni voimakkaasti 2010-luvun lopussa.

– Kun opetukseen tuleva ikäluokka putoaa 15 000 oppilaalla vuodessa, opetuksen järjestäminen on kansallisen tason asia, ei pelkästään kuntien.

Sjöströmin mielestä on selvää, että keskustelu palvelurakenteista kiihtyy kunnissa, sillä ratkaisut ovat hyvin pitkälti kuntakohtaisia.

– Kuntien kannalta on oleellista, millaiset opetuksen rakenteet ovat. Perusopetuksen pitää olla joustavampaa nykyiseen verrattuna eri puolilla Suomea. Se vaatii sekä lainsäädäntöä että rahoitusta.

Kuntaliiton mukaan jatkossa voitaisiin etenkin pienissä kunnissa hyödyntää etäopetusta, yhteisluokkia ja vuosiluokkiin sitomatonta opetusta.

– Meillä opetus on tähän asti sidottu ikäluokkiin, jotka käyvät sen yhdeksän vuotta peruskoulua. Se kaipaa päivitystä

Koko Suomen osalta alle 15-vuotiaita on nyt 850 000, vuonna 2035 reilut 100 000 vähemmän.

Mikkelin Urpolaan on tarkoitus rakentaa uusi yhtenäiskoulu, johon kootaan kootaan useiden lakkaavien koulujen oppilaita. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Kunnat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Enimmillään alle 15-vuotiaiden määrä vähenee tuhansilla oppilailla ja kymmenillä opetusryhmillä. Toisella äärilaidalla on kuntia, joissa on yksi tai ei ainuttakaan omaa kouluja.

– Paikallisesti palveluverkkokeskustelut lisääntyvät, samoin keskustelut yhteistyöstä naapureiden kanssa. Yläkouluopetusta järjestetään useamman kunnan yhteistyönä jo nyt ja sitä todennäköisesti tarvitaan lisää.

Oppilasennusteet joutuvat tarkkaan syyniin myös siellä, missä uusia kouluja joudutaan rakentamaan entisten huonon kunnon tai esimerkiksi sijaintinsa vuoksi tyhjiksi jäävien tilojen takia.

– Kun viime vuosina on uusittu palveluverkkoa, on uusia koulurakennuksia tehty jo monitoimitiloina, joissa muitakin kunnan palveluita kuten varhaiskasvatusta, kirjasto tai nuorisotiloja, Mari Sjöström sanoo.