Ammattikoulun käyneet ovat kaikista tutkinnon suorittaneista kotiseuturakkaimpia, kertoo tuore raportti

Uusimaa on maakuntien selvä voittaja nuorten koulutettujen haalimisessa: suurin osa siellä opiskelleista jää alueelle, ja lisäksi muualta muutetaan maakuntaan töihin.

Suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin keskittynyt muuttoliike haastaa kaikkia Suomen eri alueita tulevina vuosikymmeninä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Alueelliset koulutuserot ovat Suomessa edelleen suuria, selviää Sitran ja aluekehittämistoimisto MDI:n tekemästä selvityksestä. Karkeasti jaon voi tehdä korkeammin koulutettuihin Länsi- ja Etelä-Suomeen ja matalamman koulutustason Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Yliopistokaupungeissa ja ylipäätään korkeakoulutusta tarjoavissa kaupungeissa asukkaiden koulutustaso on korkeampi kuin kaukana korkeakouluista sijaitsevissa pienemmissä kunnissa.

Yksi syy siihen on se, että korkeakoulutetut muuttavat hanakammin muiden korkeakoulutettujen luo opiskelijakaupunkeihin, ja matalammin koulutetut jäävät pieniin kuntiin.

Toisen asteen ammatillista tutkintoa käyvät ovat useammin myös vanhempia kuin peruskoulunsa päättäneitä, ja heillä on jo elämä asettunut uomiinsa, Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:n edunvalvonta-asiantuntija Matti Tujula pohtii. Ammatillista tutkintoa suorittavista reilu 60 prosenttia on Tujulan mukaan yli 20-vuotiaita aikuisia, jotka kouluttautuvat uudelle alalle tai hankkivat lisäosaamista.

– He ovat lukiolaisiin verrattuna useammin juurtuneet jo sosiaalisin syin tai työelämän takia sinne paikkakunnalle missä asuvat, eivätkä ymmärrettävistä syistä ole niin valmiita muuttamaan.

– Nuoremmat opiskelijat ovat voineet valita ammatillisen koulutuksen sen takia, että se on mahdollista suorittaa omalla kotiseudulla ja sen jälkeen alueelle voi myös helposti työllistyä, hän jatkaa.

Lähes kaikissa maakunnissa suuntaus on sama: usein ammatillisen tutkinnon suorittaneet ihmiset jäävät asumaan samoille seuduille, missä koulut on käyty. Jos muutto tehdään, useimmiten se suuntautuu viereiseen maakuntaan, MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro selvittää.

– Otan nyt esimerkiksi vaikka Kanta-Hämeen: sieltä on helppo liikkua sekä Pirkanmaan, Uudenmaan että Varsinais-Suomen suuntaan työn perässä, koska se on pieni maakunta vetovoimaisempien maakuntien välissä.

Työpaikat eivät jakaudu tasaisesti ympäri maan eri koulutusasteiden kesken

Ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneet työllistyvät helpommin lähelle omaa koulutuspaikkakuntaa verrattuna korkeakoulutettuihin, Aro summaa.

– Kun hankitaan työkokemusta ja ollaan lähellä valmistumista, ne työharjoittelupaikat ja monesti myös oikeat työpaikat ovat ihan lähialueella. Kun töitä on lähellä, valmistumisen jälkeen kynnys lähteä jonnekin muualle nousee aika korkeaksi, hän sanoo.

Korkeakoulutetuilla tilanne on erilainen. Heillä töitä on tarjolla eniten korkeakoulukaupungeissa, ja pienemmille paikkakunnille voi olla vaikeaa palata opintojen jälkeen, jos omaa koulutusta vastaavaa työtä ei yksinkertaisesti ole.

Se johtaa koulutettujen kasautumiseen samoille alueille. Voittajana on esimerkiksi Uusimaa, jossa väestö on Suomen koulutetuimpaa.

– Uudellamaalla opiskelleet jäävät sinne, ja lisäksi moni muualla Suomessa opiskellut ja vastavalmistunut muuttaa sinne töiden perässä, Aro sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan 23.10. klo 23:een asti.