Pelastusalan ylin johto ja järjestöt tuomitsevat alalla ilmenneet seksuaaliset häirintätapaukset – pelastusylijohtaja: Asia on erittäin vakava

Tähän saakka keinot häirintään puuttumiselle ovat olleet vähäisiä. Jatkossa järjestöt aikovat lisätä pelastusalalla koulutusta sekä nimetä palokuntiin turvahenkilöitä, joille häirinnästä voi ilmoittaa.

Pelastusalalla koettu seksuaalinen häirintä jää piiloon, sillä siitä ei herkästi ilmoiteta työnantajalle. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Sisäministeriön pelastusosasto, Suomen pelastusalan keskusliitto (SPEK) ja Suomen palopäällystöliitto (SPPL) tuomitsevat jyrkästi pelastusalalla ilmenneet seksuaaliseen häirintään liittyvät tapaukset.

Ylen tekemässä selvityksessä pelastusalan työntekijät kertovat työkulttuurista, johon liittyy vahvasti seksuaalinen häirintä, naisten vähättely ja jopa avoin naisviha.

Myös sosiaalisen median palvelu Instagramiin elokuussa perustetulla Emergencyservicestoo-tilillä on toista sataa nimetöntä kertomusta muun muassa pelastustoimessa tapahtuneesta sanallisesta häirinnästä, ahdistelusta ja jopa raiskauksista. Sen sijaan ilmoituksia seksuaalisesta häirinnästä on tehty työnantajalle vain harvoin, ilmenee Ylen tekemästä tietopyynnöstä pelastuslaitoksille.

– Asia on erittäin vakava ja olen erittäin pahoillani siitä, että tällaista on ylipäätään meillä esiintynyt, toteaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

Asia otetaan vakavasti myös pelastusalan keskusliitossa ja palopäällystöliitossa. SPEK:n kehittämispäällikkö Niko Ara ja SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen ovat Kohvakan kanssa yhtä mieltä siitä, että kaikenlainen häirintä on ehdottomasti kitkettävä alalta pois.

Kohvakan, Aran ja Keijosen mukaan sen eteen on koko pelastusalalla kuitenkin tehtävä valtavasti töitä. Ongelma koetaan koko alan yhteiseksi.

Häirintätapauksia ilmennyt alan selvityksissä – keinot kitkemiseen puuttuneet

Pelastusalalla on alettu selvittää työntekijöiden kokemaa häirintää vasta viime vuosina. Sisäministeriön pelastusosaston, SPEK:n ja SPPL:n mukaan työntekijöille suunnatuissa kyselyissä on käynyt ilmi, että häirintää on esiintynyt jonkin verran.

Suomen palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keljonen kertoo, että suunnitelmia häirintätapausten varalle ei pelastustoimessa kuitenkaan ole ollut aikasemmin. Työkalut häirinnän havaitsemiseen ja poistamiseen ovat Keljosen mukaan puuttuneet.

– Valitettavasti on todettava, että mikään toimialamme osa ei ole pystynyt häirintää kattavasti ehkäisemään.

Palopäällystöliitto täydennyskouluttaa pelastustoimen alipäällystöä ja päällystöä. Keljosen mukaan koulutuksessa on jatkossa kiinnitettävä huomiota yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon käsittelyyn. Myös esihenkilön vastuuta puuttua häirintään on terävöitettävä jatkossa.

Sisäministeriön pelastusosaston, SPEK:n ja SPPL:n mukaan häirinnän laajuus ja vakavuus ovat nousseet keskusteluun toden teolla vasta Emergencyservicestoo-tilin myötä.

Pelastustoimi ja ensihoito ovat olleet perinteisesti miehisiä aloja. Naisten osuus työpaikoilla on kasvanut pikkuhiljaa 2000-luvulta lähtien, mutta silti pelastustoimessa naisia on vain 12 prosenttia. Yhteensä pelastustoimessa työskentelee noin 5 700 henkilöä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Pelastusylijohtaja Kohvakan mukaan ilmi tulleet häirintätapaukset kertovat siitä, että tähän astiset toimet häirinnän kitkemiseen ovat selkeästi olleet riittämättömiä.

Niin ikään SPEK:n kehittämispäällikkö Niko Ara myöntää, että pelastusalalla häirintään liittyviä asioita ei ole käsitelty tarpeeksi hyvin ja sillä vakavuudella kuin olisi pitänyt käsitellä.

Sisäministeriön pelastusosastolla valmistellaan parhaillaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmaa. Ohjelman tarkoitus on muun muassa terävöittää kaikille pelastusalan työntekijöille, vapaaehtoisille ja harrastajille, miten häirintätilanteissa tulee toimia ja keneen asiassa voi tukeutua.

Pelastusalan työkulttuuriin tarvitaan muutos

Ylen haastattelemat pelastusalan työntekijät ovat kertoneet, että esimerkiksi seksuaalissävytteinen vihjailu on ajoittain verhoiltu “palokuntahuumoriksi”, jota työyhteisön jäsenen kuuluu kestää.

Sisäministeriössä ja pelastusalan järjestöissä tällaisesta puhekulttuurista ollaan tietoisia ja nyt asiaan halutaan muutos. SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen korostaa, että muutoksessa jokaisella alan työntekijällä on peiliin katsomisen paikka. Samoilla linjoilla on SPEK:n kehittämispäällikkö Niko Ara.

– On sitten ammattihenkilöstöä tai harrastaja, niin peiliin on katsottava, että miltä se oma käytös saattaa toisesta henkilöstä tuntua.

Ara lisää, että SPEK aikoo muun muassa lisätä pelastusalalle koulutusta, jonka avulla kulttuuria voitaisiin muuttaa. Aran mukaan palokunnissa pyritään jatkossa siihen, että niissä olisi nimettyjä turvahenkilöitä, joille mahdollisista häirintätapauksista voisi puhua.

Pelastusalan työntekijät kertoivat Ylen haastatteluissa, että häirintätapauksia ei välttämättä ole uskallettu nostaa työyhteisöissä esille. Aran mukaan nyt on selvitettävä, miksi näin on, jotta nimetyille turvahenkilöille uskallettaisiin jatkossa puhua.

Pelastustoimen ja ensihoidon häirintää käsitellään keskiviikon A-studiossa Yle Areenassa ja TV1:llä kello 21.05. Keskustelemassa aiheesta ovat pelastustoimen tasa-arvo- ja yhdenmukaisuustyöryhmän koordinaattori, Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mira Leinonen ja Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.

Lue myös: