Hyppää sisältöön

Yle selvitti: Seksuaalisesta häirinnästä ilmoitetaan pelastusalalla vain harvoin – "Yleensä vastaus on, että en halunnut vaikeuttaa uraani"

Seksuaalinen häirintä näkyy jonkin verran pelastustoimen ja ensihoidon työhyvinvointikyselyissä. Kurinpitotoimiin se ei ole juurikaan johtanut, käy ilmi Ylen selvityksestä.

Pelastusalan seksuaalisesta häirinnästä on elokuusta lähtien jaettu kokemuksia Instagramiin perustetulla Emergencyservicestoo-tilillä. Siellä on toista sataa nimetöntä kertomusta sanallisesta häirinnästä, ahdistelusta, jopa raiskauksista. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Pelastusalalla koettu seksuaalinen häirintä jää piiloon, sillä siitä ei herkästi ilmoiteta työnantajalle.

Ilmoituksia seksuaalisesta häirinnästä on tehty vuosina 2015–2021 parikymmentä koko Suomessa, ilmenee Ylen pelastuslaitoksille tekemästä tietopyynnöstä.

Seitsemän pelastuslaitosta kertoi saaneensa häirinnästä yhteensä 17 virallista ilmoitusta. Näiden lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitoksella on ollut kolme tapausta, joissa seksuaalinen häirintä on johtanut kurinpitotoimiin. Siellä häirintäilmoituksia ei ole erikseen tilastoitu.

Pyysimme tätä juttua varten kaikilta pelastuslaitoksilta tiedot seksuaaliseen häirintään liittyvistä ilmoituksista seitsemän vuoden ajalta. Tietopyyntöömme vastasi 20 kaikkiaan 22:sta pelastuslaitoksesta.

Jos ilmoituksia oli tehty, pelastuslaitokset kertoivat lukumääräksi 1–3. Varsinais-Suomen pelastuslaitos raportoi kahdeksan ilmoitusta. Laitos ei kuitenkaan kyennyt erittelemään, liittyvätkö ilmoitukset juuri työyhteisössä tapahtuneeseen häirintään vai osittain asiakaskohtaamisiin.

Ilmoitusten vähyys ei yllätä Pelastusalan naiset ry:n puheenjohtajaa Mira Leinosta. Kun hän saa yhteydenottoja häirinnän kohteeksi joutuneilta naisilta, selviää usein, ettei ilmoitusta tapahtuneesta ole tehty.

–Yleensä vastaus on, että en halunnut vaikeuttaa uraani. Ilmapiiri on sellainen, ettei uskalleta viedä asiaa eteenpäin. Ei ole myöskään luottamusta siihen, että asiaan puututaan, Leinonen kertoo.

Pelastusylitarkastaja Mira Leinosella on näkemystä pelastusalasta 32 vuoden ajalta. Hänen mukaansa alan henkilöstöä olisi tarve kouluttaa laajemmin muistakin teemoista kuin vain savusukelluksesta tai kaluston ominaisuuksista. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Pelastuslaitoksilla ja ensihoidossa työskentelevät joutuvat kohtaamaan seksuaalista häirintää usein työyhteisön sisällä. Tästä kerrotaan Ylen laajassa artikkelissa, johon on haastateltu 21 alan nykyistä tai entistä työntekijää. He ovat työskennelleet 16:n pelastuslaitoksen alueella eri puolilla Suomea.

Yle halusi selvittää, miten tämä on näkynyt pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyissä, paljonko työntekijät tehneet ilmoituksia ja millaisiin kurinpitotoimiin ne ovat johtaneet.

Häirintää vähätelty, koska ei ole ilmoituksia

Yksitoista pelastuslaitosta totesi, ettei ilmoituksia seksuaalisesta häirinnästä ole kysyttyinä vuosina tullut lainkaan.

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos kieltäytyi luovuttamasta tietoa Ylelle.

Kaksi pelastuslaitosta, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Jokilaaksojen pelastuslaitos ilmoittivat, että ne eivät ehdi vastata tietopyyntöön julkisuuslain edellyttämässä määräajassa, kahdessa viikossa.

Häirintää on pelastusalalla Leinosen mukaan vähätelty juuri sillä, ettei tapauksista ole tehty virallisia ilmoituksia. Vastuu asian viemisestä eteenpäin on täysin uhrin harteilla.

Häirintätapauksista ilmoittamiset ja eteenpäinviemiset ovat olleet hänelle itselleenkin uran vaikeimpia paikkoja ja vaatineet rohkeutta.

Leinosen mielestä olisi syytä tarkistaa, ovatko pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt kunnossa ja kaikkien tiedossa. Tärkeää on myös, että ilmoitukset otetaan napakasti käsittelyyn, prosessi etenee ja se viedään loppuun niin, että molemmat osapuolet saavat siitä tiedon.

Työnantaja syrjii, jos ei puutu häirintään

Yhdeksän pelastuslaitosta ilmoitti, että yhtään kurinpitomenettelyä ei ole ollut liittyen seksuaaliseen häirintään vuosina 2015–2021.

Kaikki pelastuslaitokset eivät kuitenkaan tilastoi kurinpitotoimien syitä tai halua eritellä niitä vastauksessaan tietopyyntöön.

Pelastuslaitoksilla on mahdollisuus antaa työntekijöille huomautuksia ja suullisia tai kirjallisia varoituksia, ääritapauksessa irtisanoa henkilö. Näistä voidaan käyttää nykyisin myös termiä työnjohdollinen toimenpide.

Viisi pelastuslaitosta vastasi puuttuneensa seksuaaliseen häirintään kurinpitotoimin. Mainittuja tilanteita oli ollut kymmenkunta, mutta tarkkaa lukua ei ole saatavissa.

Työkaverin seksuaalisesta häirinnästä oli vastausten mukaan käyty vakavaa keskustelua, annettu huomautus, suullinen tai kirjallinen varoitus tapauksesta riippuen.

Leinonen muistuttaa, että työnantajalla on velvollisuus puuttua kaikkeen tietoon tulleeseen häirintään, vaikka siitä ei olisi tehty virallista ilmoitusta. Muutoin työnantaja syyllistyy syrjintään ja osoittaa samalla, että vallitseva kulttuuri hyväksytään.

Haitalliseen kulttuuriin tulisi työpaikoilla puuttua varhain ennen kuin se johtaa johonkin todella vakavaan.

– Jäävuoren huippuihin pitää puuttua ja myös pinnan alla sen jokaiseen osaan. On se sitten sopimatonta käytöstä tai väheksyvää puhetta, joka olisi kitkettävä pois, Leinonen sanoo.

Häirintä näkyy usein kyselyissä, jos siitä kysytään

Yle pyysi pelastuslaitoksilta tietoja myös työhyvinvointikyselyistä samalta ajanjaksolta.

Saamiemme tietojen mukaan seksuaalista häirintää kertoi viime vuosina kokeneensa enimmillään 14 prosenttia työhyvinvointikyselyjen vastaajista, vähimmillään ei yksikään.

Eri laitosten kyselyt poikkesivat paljon toisistaan ja niiden vertaaminen oli hankalaa. Mahdollista seksuaalista häirintää ei ole kaikissa paikoissa edes kysytty tai on kysytty vasta viime vuosina.

Lapin pelastuslaitos ilmoitti, ettei vuosina 2015–2021 ole tehty yhtään työhyvinvointikyselyä.

Yhdeksän pelastuslaitosta vastasi, että työhyvinvointikyselyt eivät ole julkisia, eivätkä ne luovuta niitä Ylelle. Yhtä laitosta lukuunottamatta ne antoivat kuitenkin joitakin taustatietoja.

Pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyissä mahdollisesta seksuaalisesta häirinnästä on kysytty säännöllisemmin vasta viime vuosina. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Kyselytuloksissa ei ollut aina eritelty, missä seksuaalista häirintää on koettu. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella 14 prosenttia työntekijöistä oli vuonna 2018 kokenut seksuaalista häirintää ja kaksi vuotta myöhemmin 9 prosenttia. Tietoa ei ollut siitä, oliko häirintää tapahtunut työyhteisössä vai asiakkaiden kohtaamisissa.

Vastauksista vahvistui käsitys siitä, että kokemuksista ilmoitetaan vain harvoin työnantajalle tai työsuojeluun.

Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa seksuaalista häirintää oli vuonna 2020 kokenut 13 prosenttia joko työyhteisössä tai asiakkaiden taholta. Tästä joukosta vain 14,9 prosenttia oli ilmoittanut asiasta työnantajalle.

Samoin Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuoden 2018 työhyvinvointikyselyssä 10,8 prosenttia vastasi kokeneensa seksuaalista häirintää, mutta heistä vain 10 prosenttia oli tehnyt siitä ilmoituksen.

Kun Pirkanmaalla selvitettiin asiaa tarkemmin vuonna 2019, ilmeni että suurin osa seksuaalisesta häirinnästä oli vastaajien mukaan tapahtunut työpaikalla, kasvotusten työkaverin kanssa.

Työntekijöistä suuri osa ei ollut kuitenkaan ilmoittanut häirinnästä eteenpäin, koska ei halunnut tuoda asiaa esille, ajatteli tapauksen olevan yksittäinen tai koki asian kuuluvan työyhteisön kulttuuriin.

Häirintä on verrattavissa tapaturmaan

Seksuaalinen häirintä ei ole täysin uusi asia alalla, ja sitä on tutkittu myös tuoreissa opinnäytetöissä vuosina 2019 ja 2018. Niissä todettiin, että työntekijät ovat kokeneet häirintää enemmän kuin mitä pelastuslaitosten työhyvinvointikyselyistä nyt käy ilmi.

Keski-Suomen ensihoitoa tutkineessa opinnäytteessä (siirryt toiseen palveluun) 33 prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää. Suurimmassa osassa tapauksia häiritsijä oli potilas tai asiakas, mutta 57 prosenttia kertoi, että häirintää ilmeni työkaverin taholta. Vastaajien mukaan häirinnälle altistaa työyhteisön asenne ja ronski huumori sekä naissukupuoli miesvaltaisella työpaikalla.

Vastaavasti 28 prosenttia vastaajista Pelastusopiston opinnäytetyössä (siirryt toiseen palveluun) oli kokenut häirintää työyhteisössään. Vastaajia oli sekä ensihoidosta että pelastustoimesta.

Mira Leinonen toivoo häirintäkeskustelun johtavan siihen, että työhyvinvointiin ryhdytään pelastusalalla kiinnittämään enemmän huomiota.

– Toivon että nähdään mahdollisuus muuttaa alaa. Nyt keskitytään tekniseen suorittamiseen ja käännetään katse pois työntekijästä, Leinonen sanoo. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Tietoa häirinnästä pitäisi Leinosen mielestä kerätä pelastusalan työpaikoilla samalla tavalla kuin tapaturmien tutkinnassa. Eli mietittäisiin, mitkä ovat sen juurisyyt ja mitä toimia vaaditaan, että tällaisia tilanteita ehkäistään ennalta.

–Jos häirinnästä ilmoitetaan, analysoidaan asia pidemmälle kuin että Pekka avasi Marin rintaliivit, soo-soo.

Pelastustoimen ja ensihoidon häirintä on aiheena myös keskiviikon 27.10. Ylen A-studiossa, TV1 klo 21.05. Lähetyksen voi katsoa sen jälkeen Yle Areenassa.

Juttuun oikaistu tieto Keski-Suomen ensihoitoa tutkineen opinnäytetyön tuloksesta. Seksuaalista häirintää oli kokenut 33 prosenttia vastaajista, eikä 57 prosenttia, kuten aiemmin kerrottiin.

Lue myös:

.
.