Kokoomuksen mielestä hallituksen EU-kannat taloudesta aivan levällään – Ministeri Tuppurainen: "Suomi ei ole seurailija tai sivustakatsoja"

Kokoomuksen mukaan hallituksella ei ole yhteistä kantaa tärkeisiin EU-asioihin, joten ennakkovaikuttaminen niihin jää heikoksi. Perussuomalaiset taas ajaisi Suomen etua EU:ssa nykyistä voimakkaammin.

Kokoomus arvostelee hallituksen epäselvää EU-talouspolitiikan linjaa
Kokoomus arvostelee hallituksen epäselvää EU-talouspolitiikan linjaa

Hallitus ja oppositio iskivät keskiviikkona yhteen Suomen EU-politiikasta eduskunnassa.

Hallituksen EU-selonteon pohjalta käytävässä keskustelussa oppositiopuolueiden näkemykset Suomen linjasta hajosivat.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä vaati, että Suomen tulee torjua Euroopan unionin integraation syventäminen ja pyrkiä purkamaan vanhaa.

– Yksimielisyysvaatimus tulee säilyttää kaikessa ja käyttää sitä kansallisen edun ajamiseen. Määräenemmistöpäätösten laajentamiseen ei tule suostua. EU:n tulisi kehittyä kohti alkuperäistä yhteismarkkina-aluetta. Liittovaltion kaltaisia rakenteita tulee purkaa ja siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa, Mäkelä korosti.

Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo sanoi, että Suomen on oltava jatkuvasti hereillä, koska päätöksenteko sitten kestävän kasvun ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta tai ehdotuksia talous- ja rahaliiton kehittämisestä.

– Nyt näin ei tapahdu. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on kehityksestä ja hallituksen linjasta huolissaan. Suomen käytännöksi aiempina vuosina muodostunut vahva ja laaja ennakkovaikuttaminen ei ole toimivaa, jos omat kannat meille kriittisen tärkeissä kysymyksissä ovat levällään, Wallinheimo moitti.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä pitäisi EU:n itsenäisten kansallisvaltioiden kauppaliittona. Muu integraatio sekä vallan- ja tulonsiirrot on perussuomalaisten mielestä torjuttava. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Kristillisdemokraattien Peter Östman kertoi, että kristillisdemokraatit pitää lisääntyvää taloudellista yhteisvastuuta ja jäsenmaiden voimakasta velkaantuneisuutta kestämättömänä kehityksenä.

– Suomen tulisi EU-politiikassaan voimakkaammin painottaa jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan. Hallituksen hyväksymä elpymisväline etäännyttää jäsenmaita terveestä taloudenpidosta ja markkinakurista sekä vie yhä kauemmaksi EU:n perussopimuksia kunnioittavasta linjasta.

Östmanin mukaan elpymisväline sitoo veronmaksajat vuosikymmeniä kestävään yhteiseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Hän epäili, että sen myötä avataan myös ovi EU-tason verotukselle.

  • Koko keskustelun voi katsoa tästä Yle Areenassa. Seurasimme juttuun EU-selonteosta käytävän keskustelun annin.

Tuppurainen: Olemme päätöksiin vaikuttaja, emme seurailija

Eduskuntaryhmien puheenvuorojen jälkeen Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) puolusti hallituksen linjauksia.

Tuppurainen sanoi, että EU-jäsenyys on nostanut Suomen äänen painoarvoa.

– Suomen hallituksen Eurooppa-politiikassa pidetään Suomen edun edistämistä EU:ssa tärkeänä. Suomi ei ole unionissa kuitenkaan mikään seurailija ja sivustakatsoja vaan päätöksiin vaikuttaja, Tuppurainen totesi.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) puolusti hallituksen EU-linjaa, kun eduskunta käsitteli valtioneuvoston EU-selontekoa. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Hallituspuolueet korostivat EU:n yhteistyötä

Pääministeripuolue SDP:n ryhmäpuheen esittänyt kansanedustaja KImmo Kiljunen korosti, että eurooppalainen yhteistyö antaa pienen Suomen äänelle maan kokoa suuremman painoarvon.

Kiljusen mukaan hyvinvointi rakentuu reilulle ja kestävälle talouspohjalle ja sitä tulee laajentaa uusilla työkaluilla.

– Omien varojen kasvattaminen hiilitullien ja rahamarkkinaveron kaltaisilla instrumenteilla on perusteltua. Ne ovat välineitä, jotka on kansallisesti vaikea toteuttaa, mutta ne vahvistavat yhteiskuntien toimivuutta ja lisäävät oikeudenmukaisuutta, Kiljunen linjasi.

Kiljusen mielestä myös veroparatiisien kitkemiseen tarvitaan yhteistä eurooppalaista päätöksentekoa.

Keskustan Eeva Kalli katsoi, että Euroopan unionin vahvistaminen turvallisuus- ja puolustusyhteisönä on Suomen etu.

– Eurooppalaista kokonaisturvallisuutta kehittämällä pystymme vastaamaan monenlaisiin maanosaamme kohdistuviin haasteisiin, kuten kyber-, informaatio- ja hybridiuhkiin.

Kallin mielestä Euroopan kriisinkestävyyden ja globaalin aseman vahvistaminen taloudessa, teknologiassa ja turvallisuudessa on jäsenmaiden ja unionin yhteinen tehtävä.

– Keskusta tukee ja kannustaa hallitusta aktiiviseen, yhtenäiseen ja rakentavaan EU-vaikuttamiseen, jonka myötä kansallinen etumme ja yhteinen eurooppalainen etu lyövät kättä, Kalli sanoi.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) poistuu esittelypuheenvuoronsa jälkeen puhujapöntöstä. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen odottaa vuoroaan ministeriaitiossa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vihreiden Bella Forsgrén nosti esiin EU:n tärkeyttä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen turvaavajana.

- Erityisesti oikeusvaltioperiaatteesta on pidettävä kiinni kaikkialla EU:ssa. Suomi ei voi ummistaa silmiään Puolan oikeusvaltion heikkenemiseltä. Kyse on viime kädessä ihmisoikeuksien toteutumisesta, emmekä voi EU:n kansalaisina hyväksyä, että muiden EU-kansalaisten oikeudet taantuvat, Forsgrén huomautti.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen piti selvänä, että myös talouden pelisääntöjä pitää remontoida ja veroparatiisit on saatava kuriin.

Kyllösen mielestä ei pidä unohtaa eurokriisin opetusta yhteisen leikkauspolitiikan tiestä, jossa kaikki joutuivat ongelmiin.

– Verotuksen narut on syytä pitää omissa käsissä, mutta on myös kyettävä neuvottelemaan mahdollisuuksista kehittää kansainvälisten digijättien verotusta ja hiilitulleja, joista on meille selkeää hyötyä, kun EU:n ulkopuoliset saastuttajatkin saadaan päästöjen maksajiksi ja nekin maksamaan veronsa, jotka tähän asti ovat päässeet kuin koira veräjästä velvoitteidensa kanssa, Kyllönen sanoi.

Lue lisää: