Koteihin kertyi ennätysmäärä pakkausjätettä ja se sai monen kierrättämään – metallista on kuitenkin pulaa ja jugurttipurkin kannetkin kelpaisivat

Verkkokauppatilaukset ja noutoruoka ovat lisänneet muovi- ja kartonkipakkauksien määrää. Pakkausjäte päätyy yhä useammin hyötykäyttöön. Tämä näkyy Rinki-ekopisteille tuodun kierrätysjätteen määrän kasvuna.

Tässä esimerkki, miten Haverisen perhe on kierrätyksen järjestänyt kotonaan.
Tässä esimerkki, miten Haverisen perhe on kierrätyksen järjestänyt kotonaan.

Lasse Haverisen perheen suurin sekajätteen tuottaja on parin viikon ikäinen vauva.

Hänellä käytetään kertakäyttövaippoja, jotka päätyvät sekajätteeseen. Melkein kaiken muun jätteen perhe kierrättää.

– Aloitin kierrättämisen jo parikymmentä vuotta sitten, kun muutin omilleni, Lasse Haverinen kertoo.

Perheen kierrättämiseen tuli kuitenkin muutos pari vuotta sitten, kun elämä siirtyi kerrostalosta omakotitaloon. Kerrostalon jätekatoksen useat keräysastiat vaihtuivat omakotitalon pihalla olleeseen sekajäteastiaan.

Biojätteen laittaminen sekajätteen sekaan harmitti, joten he hankkivat oman biojäteastian kesän lopulla.

Samalla he aloittivat myös pakkausmuovin kierrättämisen. Muovi, metalli, paperi, kartonki ja lasi päätyvät autotallissa olevaan välivarastoon ja sieltä kauppareissujen yhteydessä kierrätyspisteille.

Kotitalousjätteiden aktiivisen kierrättämisen he aloittivat korona-aikana. Niin on tehnyt moni muukin.

Lasse Haverinen asuu tyttärensä Nooran, puolisonsa ja vasta syntyneen vauvan kanssa Oulun Hiukkavaaran uudella asuinalueella. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Rinki-ekopisteille kierrätettäväksi tuodun materiaalin määrä on kasvanut koronan ja lisääntyneiden etätöiden myötä huomattavasti, kertoo viestintäpäällikkö Heli Satuli Suomen Pakkauskierrätys Ringistä.

Rinki-ekopisteiltä kerätyn pakkausjätteen määrä kasvoi vuonna 2020 noin 16 prosentilla vuodesta 2019. Viime vuonna sitä kerättiin 57 800 tonnia.

– Määrä täyttäisi lattiasta kattoon yli seitsemän Helsingin Hartwall Areenaa, Satuli sanoo.

Tänä vuonna kerätyn materiaalimäärän kasvu on tasoittunut, mutta kartongin osalta kasvua on edelleen paljon. Sen määrään ennustetaan noin 14 prosentin lisäystä viime vuoteen verrattuna.

Satulin mukaan jätemäärissä näkyy se, että suomalaiset viettivät viime ja tänä vuonna entistä enemmän aikaa kotona ja tilasivat verkkokaupan kautta ostoksia sekä ravintoloista noutoruokaa kotiin.

– Se lisäsi erityisesti kartonkipakkausten määrää ekopisteillä.

Lakimuutos velvoittaa yhä useampaa kierrättämään

Haverisen perheelle kierrättäminen ei ole uutta. Ennen omakotitaloon muuttoa he asuivat pitkään kerrostalossa ja tottuivat kierrättämään. Se oli vaivatonta, sillä kierrätysastiat löytyivät pihasta.

– Omakotitalossa kierrättäminen vaatii suurempaa vaivannäköä, mutta enemmän meitä harmitti kaiken jätteen laittaminen yhteen astiaan, Lasse Haverinen sanoo.

Hän on huomannut, että biojäteastia löytyy naapurustossa yhä useammalta pihalta.

– Vain harvalla on pihalla enää yksi roskapönttö.

Haverisen perheen keittiöstä löytyy monta lokeroa erilaisille jätteille. Kuva: Janne Körkkö / Yle

Uuden, tänä vuonna voimaan tulleen jätelain myötä biojätteen kierrätys tulee tulevina vuosina lisääntymään huomattavasti.

Ensi heinäkuusta lähtien biojätteen kierrätysvelvollisuus koskee kaikkia yli viiden huoneiston taloyhtiöitä. Pakkausjätteen keräys on järjestettävä niissä vuonna 2023.

Taajama-alueiden omakotitaloissa biojäte on lajiteltava viimeistään vuonna 2024.

Lasse Haverinen pitää muutosta hyvänä. Näin polttoon ei päädy sellaista, mistä saadaan parempi hyöty kierrättämällä.

Muovin kierrätys tuottaa päänvaivaa

Heli Satulin mukaan Rinki-ekopisteille tuodusta jätteestä näkee, että suomalaiset osaavat lajitella ja kierrättää pääosin hyvin.

Kierrätyslasin joukossa olevasta materiaalista vain kaksi prosenttia on sellaista, joka ei sinne kuulu.

– Esimerkiksi rikkoutunut juomalasi kuuluu sekajätteeseen, sillä sen sulamislämpötila on eri kuin pakkauslasilla, Satuli muistuttaa.

Eniten opeteltavaa on muovin kierrättämisessä. Pakkausmuovia alettiin kerätä vuonna 2016, eikä kaikille ole vielä selvää, mitä keräykseen voi laittaa.

Muovin joukossa on mitä mielikuvituksellisempia ja myös vaarallisia tuotteita, Satuli sanoo.

– Kierrätysastioihin laitetaan esimerkiksi säilytysastioita, öljykanistereita, pulkkia ja jopa akkuja. Ne voivat aiheuttaa terminaaleissa vaaratilanteita ja tulipaloja.

Myös Lasse Haverinen on huomannut, että toisinaan jätepisteiden edustalta löytyy sellaista, mikä ei sinne kuuluisi. Jätepisteet voiva olla myös täysiä ja silloin moni jättää keräämänsä jätteet astioiden ulkopuolelle.

– Varsinkin joulun jälkeen pahvinkeräyspisteet ovat usein täynnä.

Vaikka suomalaiset ovat tottuneita kierrättäjiä, saisi Satulin mukaan vielä useampi pakkausmateriaali päätyä uusiokäyttöön asti.

Esimerkiksi metallijätteestä on jatkuva pula, joten kaikki metallipakkaukset, kuten jugurttipurkkien kannet, säilyketölkit ja alumiinivuoat olisi hyvä kierrättää.

– Metallin laatu ei heikkene kierrättämisessä ja sitä voidaan lasin tavoin käyttää melkein rajattomasti, Satuli selittää.

Rinki-ekopisteiltä jätteet kerätään terminaaleihin ja sieltä ne menevät uudelleen jatkojalostettavaksi.

Esimerkiksi kierrätetyt metallikannet sulatetaan ja ne saavat uuden elämän lapioina tai polkupyörien osina.

Mitä mieltä olet kierrättämisestä? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 30. lokakuuta kello 23:een asti.