Itänaapurin salamapäätökset nostivat esiin Suomen Venäjä-riippuvuuden – suuri vaikutus kuljetuksiin sekä energia- ja raaka-ainetoimituksiin

Noin neljäsosa Suomen energiahakkeesta on tuontitavaraa, ja suurin osa tulee Venäjältä. Venäjä haluaa lopettaa raakapun tuonnin Saimaan kanavan kautta

Venäjä sulkee Saimaan kanavan raakapuun vienniltä Venäjältä Suomeen marraskuun alusta. Kuva: Jari Tanskanen / Yle

Venäjä ilmoitti yllättäen runsas kuukausi sitten lopettavansa marraskuun alusta lähtien raakapuun vientikuljetukset Venäjältä Suomeen Saimaan kanavan kautta. Ilmoitus tuli Suomelle täytenä yllätyksenä.

Asiaa on sen jälkeen pohdittu Venäjän ja Suomen virkamiesten sekä poliitikkojen yhteisissä tapaamisissa. Viimeksi asia nousi esille Suomen ja Venäjän ulkoministereiden Pekka Haaviston ja Sergei Lavrovin tapaamisessa Norjassa.

Suomea tyydyttävää ratkaisua asiaan ei kuitenkaan ole saatu.

Suomen ja Venjän ulkoministerit Pekka Haavisto ja Sergei Lavrov eivät päässeet Norjassa yhteisymmärrykseen Saimaan kanavan kuljetuksista. Kuva: Venäjän Ulkoministeriö / AOP

Seuraavaksi asiaa saattaa nousta esille Suomen ja Venäjän presidenttien perjantain tapaamisessa Moskovassa.

Venäjä on jo aikaisemmin ilmoittanut lopettavansa havuraakapuun viennin Suomeen tammikuun alussa.

Itänaapurin yllätyksenä ja osin nopealla aikataululla tulleet päätökset nostavat esille erityisesti Itä-Suomen riippuvuuden Venäjän puu-, ja energiatoimituksista sekä kulkuväylistä.

Ei vielä suurta merkitystä

Sinällään rajoitukset eivät vielä aiheuta suuria ongelmia Suomen metsäteollisuudelle tai kuljetuksille. Tämä johtuu siitä, että noin 75 prosenttia Suomen raakapuun tuonnista Venäjältä on koivukuitupuuta ja haketta, joiden tuonti siis jatkuu Venäjältä.

Saimaan kanavan tuontikuljetusten loppuminen kuitenkin siirtää suuria määriä puuta rautateille ja kumipyörille, mikä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi jo nyt ruuhkaisilla ratapihoilla.

43 kilometriä pitkä Saimaan kanava yhdistää Itämeren ja Saimaan. Kuva: Yle

Tämän lisäksi havuraakapuuta on etsittävä kotimaisista metsistä ja muualta maailmasta, vaikka Baltiasta.

Haketuonti uhka energiahuollolle

Venäjän yllättävien päätösten uhka koskee erityisesti energiahaketta, jonka käytöstä Suomessa jo noin neljäsosa on tuontitavaraa. Suurin osa energiahakkeesta tulee Venäjältä.

Jo neljännes Suomen energiahakkeesta on tuontitavaraa ja suurin osa siitä tulee Venäjältä. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Metsäteollisuus ry:n mukaan Venäjällä on jo käyty keskustelua hakkeen vientirajoituksista.

– Asian ovat nostaneet esille eräät Venäjän lastulevyteollisuuden yritykset. Meillä ei kuitenkaan ole tiedossa, että Venäjällä olisi tällä hetkellä suunnitelmia rajoittaa hakkeen vientiä, Metsäteollisuus ry:n Venäjän asioiden päällikkö Juha Palokangas sanoo.

Palokangas uskoo, että venäläiset lastulevyteollisuuden yritykset haluavat rajoittaa hakeraaka-aineensa hinnannousua Venäjällä ehdottamalla vientirajoituksia. Venäläisen hakkeen kysyntä Suomesta on ollut kovassa kasvussa sen jälkeen, kun Suomessa alettiin ajamaan alas turpeen energiakäyttöä.

Tästä kertoo se, että energiahakkeen tuonti Suomeen on nelinkertaistunut vuodesta 2015. Nykyään jo noin neljännes Suomen polttamasta hakkeesta on tuontihaketta ja suurin osa siitä tulee Venäjältä.

– Olisi pitänyt nähdä näitä vaikutuksia energiaomavaraisuuteen, kun Suomessa linjattiin turvetuotannon alasajosta. Olemme nyt enemmän tai vähemmän tuontiriippuvaisia hakkeesta, Metsäteollisuus ry:n Venäjän asioiden päällikkö Juha Palokangas sanoo.

Lahti Energia: Ei vaikutusta

Tuontihaketta käytetään Suomessa merkittäviä määriä suurienkin kaupunkien energiahuollossa. Esimerkiksi Lahti Energia korvasi vuonna 2019 kivihiilivoimalaitoksensa biovoimalaitoksella. Se polttaa haketta, josta 10–15 prosenttia tulee Venäjältä.

Yritys vakuuttaa, että Venäjältä tuleva hake ei ole ongelma, vaikka tuonti lakkaisikin.

– Voimme tarpeen tullen korvata sen käyttämällä enemmän kierrätyspolttoainetta eli jätteenpoltolla, sanoo Lahden Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen.

Suurempana ongelmana hän näkee hakkeen hinnannousun, jos kotimainen kysyntä jatkaa edelleen kasvuaan. Tästä onkin jo ollut merkkejä.

Saimaan kanavan investoinnit uuteen valoon

Venäjän raakapuun vientirajoituksella on suuri merkitys kanavan toimintaan, koska raakapuun tuonti Venäjältä on käsittänyt noin 30 prosenttia kanavan kuljetuksista.

Suomi on lähivuosina investoimassa noin 90 miljoonaa euroa kanavan sulkujen laajentamiseen. Tarkoituksena on, että kanavassa pystyisi kulkemaan suurempia aluksia.

Venäjän päätös on nyt herättänyt kysymyksen investoinnin järkevyydestä, jos 30 prosenttia kanavan liikennemäärästä putoaa pois.

Etelä-Karjalassa kanavainvestoinnin järkevyyteen uskotaan yhä.

– Ilman muuta kannattaa edelleen investoida. Missään tapauksessa Saimaan kanavan toimintaedellytykset eivät riipu siitä, millä tavalla puuta Venäjältä tulee Suomeen, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen vakuuttaa.

Merkitystä jopa EU:n huoltovarmuudelle

Venäjän asettama Saimaan kanavan vientirajoitus on kuitenkin ikävä yllätys erityisesti Itä-Suomelle. Se on tehnyt selväksi, että keskeinen osa alueen kuljetuksista on riippuvainen Venäjästä.

Saimaan kanavan kautta kuljetettiin vuonna 2019 noin miljoona tonnia tavaraa.

Saimaan kanavan kautta kulkee myös EU:n ainoan fosfaattikaivoksen Yaran Siilinjärven kaivoksen lannoitteita. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Venäjä on osoittanut, että se voi rajoittaa tai jopa estää kuljetuksia Saimaan kanavalla. Asialla on merkitystä myös Euroopan unionille, koska Saimaan kanavan kautta kulkee myös EU:n huoltovarmuuden kannalta tärkeitä kuljetuksia.

Tällaisia ovat esimerkiksi lannoitteet. Siilinjärvellä sijaitsee norjalaisen Yaran omistama Euroopan unionin ainoa fosfaattikaivos. Siellä tehtävät fosforilannoitteet ovat tärkeitä Euroopan lannoiteomavaraisuudelle.

Yaran mukaan nämäkin kuljetukset voidaan tarvittaessa siirtää rautateille.