Sami Antinniemi luottaa koronarokotteen sijasta vanhaan loislääkkeeseen – miljoonat käyttävät ivermektiiniä, jonka teho on kyseenalainen

Koronapandemia on moninkertaistanut ivermektiinin kysynnän. Vaikka vakuuttavaa näyttöä lääkkeen tehosta koronavirusta vastaan ei ole, lääkettä on käytetty useissa valtioissa.

"Jos ivermektiiniä ei olisi, todennäköisesti ottaisiin rokotteen", sanoo ivermektiinin tehoon luottava Sami Antinniemi. Kuva: Sasha Silvala / YLE

Sami Antinniemi ei missään nimessä pidä itseään rokotevastaisena.

– Nimenomaan uskon tieteeseen.

COVID-rokotetta hän ei kuitenkaan ole ottanut. Eikä toistaiseksi aio ottaa.

Antinniemi kaivaa rasiasta rokottamattomuutensa syyn: Se on pieni, valkoinen pilleri.

Ivermektiiniä.

Sadat miljoonat ihmiset ympäri maailman uskovat ivermektiinin ehkäisevän koronavirustaudin tarttumista ja vähentävän dramaattisesti sairastamisen oireita. Ivermektiini on yksi monista syistä, miksi ihmiset eivät ota koronarokotetta.

– Jos ivermektiiniä ei olisi, niin todennäköisesti ottaisiin rokotteen, Antinniemi sanoo.

Ivermektiinin käyttö on moninkertaistunut maailmanlaajuisesti pandemian aikana. Myös Suomessa sen kysyntä on selvästi kasvanut.

Vakuuttavaa näyttöä lääkkeen koronavirukselta suojaavista vaikutuksista ei kuitenkaan vieläkään ole.

Podcastin kautta kaninkoloon

Pandemian alkuvaiheessa Antinniemi oli omien sanojensa mukaan kuin kuka tahansa THL:n suosituksia noudattava suomalainen: pesi käsiään, vältti muita ihmisiä, odotti lisäohjeita.

– Olin enemmistön puolella näissä asioissa.

Ennen kaikkea Antinniemi odotti vastauksia. Mistä pandemia sai alkunsa? Milloin se loppuisi? Miten taudilta suojaudutaan?

Koronapandemian alkuaikoina Antinniemi luotti THL:n kaltaiseen lääketieteen auktoriteettiin. Sittemmin mieli on muuttunut. Kuva: Sasha Silvala / YLE

Samoihin aikoihin kun tuli Antinniemen vuoro ensimmäiselle koronapiikille, hän törmäsi vastaukseen. Se tuli DarkHorse-podcastin kautta (siirryt toiseen palveluun). DarkHorse on biologi Brett Weinsteinin podcast ihmisille, joita "epäsuositut mielipiteet eivät pelota".

Ohjelman vieraana oli Pierre Kory. Kory on yhdysvaltalainen teho-osastolääkäri, ja erilaisten vaihtoehtoisten koronahoitojen äänekkäimpiä puolestapuhujia.

Aktiivisesti kampanjoivasta Korysta on tullut koronaepidemian myötä kuuluisa. Syy on ivermektiinissä. Koryn mukaan ivermektiini on “ihmelääke” (siirryt toiseen palveluun), joka vähentää ratkaisevasti koronataudin sairastamisaikaa ja kuolleisuutta.

Liian hyvää ollakseen totta, tuumasi podcastia kuunteleva Antinniemi.

– Suhtauduin siihen kriittisesti. Jos tosiaan tällainen lääke olisi löytynyt, miksi se ei olisi jo kaikkialla käytössä?

Antinniemi alkoi etsiä netistä lisätietoa.

Hän kuvailee kokemusta kaninkoloon putoamisena. Niin hätkähdyttävää tietoa ivermektiinistä löytyi.

Viruksentappaja koeputkessa

Ivermektiini on ollut käytössä 1980-luvulta saakka. Sillä häädetään ihmisestä ja eläimistä loisia, kuten päätäitä ja syyhypunkkeja.

Kiinnostus ivermektiinin mahdollisista koronavirukselta suojaavista ominaisuuksista virisi huhtikuussa 2020. Silloin australialaiset tutkijat julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan ivermektiini estää SARS-CoV-2-viruksen monistumisen petrimaljassa (siirryt toiseen palveluun).

Lasiastiassa saatu tulos ei tarkoita, että ivermektiini estäisi viruksen monistumista ihmiskehossa. Tämän selvittämiseen tarvittaisiin laajoja ihmiskokeita.

Maailma ei kuitenkaan jäänyt odottamaan tyhjentävää vastausta. Koronaviruksen vastaisella taistelulla oli kiire.

Uutinen lupaavasta koetuloksesta levisi nopeasti. Jo toukokuussa 2020 Peru otti ivermektiinin osaksi maan virallista hoito-ohjetta. Perässä seurasivat Bolivia, Guatemala, Paraguay, Honduras ja Brasilia.

Etelä-Amerikan terveysviranomaiset tiesivät, että ivermektiinin teho koronan hoidossa perustui ohuen näytön varaan.

"Kyseessä on tuote, jonka käyttökelpoisuutta koronan hoidossa ei ole tieteellisesti vahvistettu."

Bolivian terveysministeri Marcelo Navajas 12.5.2020.

Maissa kuitenkin tiedettiin myös, että rokotteiden saapumiseen menisi aikaa, ja että ensimmäiset erät menisivät rikkaammille maille. Tuttu, turvallinen ja ennen kaikkea halpa ivermektiini oli houkutteleva mahdollisuus.

Mitä hävittävää mailla olisi?

Ivermektiinin suosio ei rajoittunut Etelä-Amerikkaan. Esimerkiksi Intia, Bulgaria, Slovakia, Tšekki, Zimbabwe ja Egypti ovat ottaneet lääkkeen osaksi koronan hoito-ohjelmaa, tai hyväksyneet lääkkeen off label -käytön, eli lääkereseptien kirjoittamisen muuhun kuin loisten häätämiseen.

Filippiineillä paikalliset klinikat ovat jakaneet ivermektiiniä ilmaiseksi, vaikka ainetta ei ole virallisesti suositeltu. Kuvassa ivermektiiniä puolustava filippiiniläinen poliitikko Mike Defensor. Kuva: Rolex Dela Pena / EPA

Seurauksena ivermektiini on loppunut apteekeista ympäri maailman.

Kysyntä on noussut myös maissa, joissa ivermektiinin käyttöä koronaa vastaan ei ole missään vaiheessa suositeltu.

Kuten Suomessa.

Suomessa kysyntä kasvoi, Yhdysvalloissa räjähti

Suomen apteekeissa on vuosien ajan myyty yhtä ivermektiinivalmistetta: Lääkeyhtiö MSD:n Stromectolia.

Suomen suurimman apteekkiketjun Yliopiston Apteekin mukaan Stromectolin menekki kasvoi 30 prosenttia syksyllä 2020 ja oli normaalia korkeammalla tasolla noin puoli vuotta. Yliopiston apteekit vastaavat 10 prosentista koko maan lääkemyynnistä. Myös Apteekkariliiton elokuisen kyselyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) ivermektiinin kysyntä on kasvanut.

Yliopiston apteekin mukaan ivermektiinin menekki on myydyissä pakkausmäärissä mitattuna pientä. Emme kuitenkaan voi tietää aineen todellisia käyttömääriä, sillä ivermektiiniä tilataan myös laittomasti EU:n ulkopuolelta.

Tullin takavarikoiman ivermektiinin määrä on noussut hieman. Kun vuonna 2020 Tulli takavarikoi kolme ivermektiinierää, kuluvan vuoden elokuuhun mennessä takavarikointeja oli tehty kahdeksan. Erien koko vaihtelee kymmenestä satoihin tabletteihin.

Ulkomailta tilattu "koronan hoitokitti", johon sisältyy myös ivermektiiniä. Kuva: Sasha Silvala / YLE

Suomen kysynnän kasvua voidaan pitää maltillisena.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ivermektiinin käyttö on monikymmenkertaistunut.

Ivermektiini on ohjeen mukaisesti annosteltuna turvallinen lääke. Aineen äkillinen suosio on kuitenkin tuonut mukanaan myös ongelmia.

Yhdysvaltojen myrkytyskeskukset ovat saaneet kuluneen vuoden aikana saada yhteydenottoja ihmisiltä, jotka oirehtivat ivermektiinin yliannostuksesta (siirryt toiseen palveluun). Epätoivoisimmat ovat lääkinneet itseään eläimille tarkoitetulla ivermetiinivalmisteella.

“Et ole hevonen”, valisti Yhdysvaltojen lääkevirasto FDA.

Sami Antinniemi huomasi, että ivermektiinistä kerrotaan kahta vastakkaista tarinaa.

Toisessa tarinassa hömelöt kansalaiset yrittävät turhaan suojautua koronalta hevosten loislääkkeellä. Ivermektiiniä suosittelevat levittävät vaarallista disinformaatiota, joka on sensuroitava internetistä.

Tätä tarinaa välittää etenkin länsimainen valtamedia.

– Ivermektiinistä puhuvat ja sitä käyttävät halutaan tehdä naurunalaisiksi. Jos lääke toimii, niin sehän on hyvä asia. Miksi me ei silloin tutkittaisi tätä, Antinniemi kysyy.

Brasilian presidentti Jair Bolsonaron kaltaiset oikeistopopulistit ovat kampanjoineet hydroksiklorokiinin ja ivermektiinin kaltaisten vaihtoehtolääkitysten puolesta. Poliitikkojen tuki lääkeaineille on politisoinut myös aineita koskevaa keskustelua.  Kuva: Getty Images

Toisen näkemyksen mukaan ivermektiini on kipeästi kaivattu koronalääke, jonka tehoa läntinen maailma ei suostu näkemään.

Antinniemi päätti antaa jälkimmäiselle tarinalle mahdollisuuden.

– Tuntui hirveän vaikealta ajatella, että kaikki nämä ivermektiiniä suosittelevat lääkärit, tai miljoonat intialaiset olisivat tehneet virheen.

Antinniemi tilasi ivermektiiniä verkossa olevasta lääkekaupasta.

Rokoteaika tuli ja meni. Antinniemen piikki jäi hyllylle.

Voivatko sadat miljoonat ihmiset olla väärässä?

Antinniemi listaa monta syytä päätöksensä perusteeksi.

Ensinnäkin on tutkimustieto. Antinniemi viittaa lukuisiin tutkimustuloksiin, joiden perusteella ivermektiinin käyttö vähentää koronapotilaiden sairastamisaikaa ja kuolemia.

Myös ivermektiiniä käyttävien valtioiden esimerkki rohkaisi.

Esimerkiksi Perussa koronaan liittyvät kuolintapaukset alkoivat laskea muutama kuukausi sen jälkeen kun ivermektiinistä tuli osa maan virallista hoito-ohjelmaa.

Ja lopulta vielä tämä: ivermektiiniin perustuvia koronalääkkeitä kehitetään parhaillaan, vieläpä Suomessa. Turkulaisen Therapeutica Borealisin koronaviruslääkkeelle myönnettiin patentti keväällä.

Tuskinpa aine kiinnostaisi lääkefirmoja, jos sillä ei olisi aitoa potentiaalia?

Perun koronakatastrofi

Antinniemen olennaisia tiedonlähteitä on FLCCC (Front Line COVID-19 Critical Care Alliance).

FLCCC on yksi monista koronapandemian aikana pystytetyistä järjestöistä, jotka kampanjoivat vaihtoehtoisten koronahoitojen puolesta, ja keräävät rahoitusta tukijoiltaan lahjoituksina. FLCCC:n perustajiin kuuluu jutun alussa mainittu DarkHorse-podcastissa puhunut Pierre Kory.

Järjestön sivuja tutkimalla ivermektiinin hyöty vaikuttaa päivänselvältä.

Mutta kerooko FLCCC kaikkea? Katsotaan uudestaan Perun esimerkkiä.

FLCCC päättelee, että Perun kuolintapausten lasku ja nousu vuonna 2020 on seurausta nimenomaan ivermektiiniä koskevasta suosituksesta ja suosituksen poistosta.

Tällaisessa syy-seuraussuhteiden päättelyssä on ongelmia.

Viranomaisten hoitosuositukset eivät kerro mitään aineiden todellisesta kulutuksesta. Lääkkeiden laiton kauppa hankaloittaa arviointia entisestään.

Vaikka lääkkeen kulutus tiedettäisiin täsmälleen, lääkkeen tehoa ei voi päätellä yksinkertaisesti seuraamalla kuolintilastojen kehitystä.

Perussa on ivermektiinin laajasta käytöstä huolimatta väkilukuun suhteutettuna enemmän koronaan kuolleita kuin missään muualla maailmassa. Siihen on lukuisia enemmän tai vähemmän varmoja syitä.

Parempi tapa päätellä ivermektiinin tehoa on lääkettä koskeva täsmätutkimus.

Ongelmana on, että tutkimustietoa on liikaa. Se on myös keskenään ristiriitaista.

Koronadatan hyökyaalto

Marraskuussa 2020 Egyptin Benhan yliopiston tutkijat julkaisivat hätkähdyttävän tuloksen (siirryt toiseen palveluun): sadoilla koehenkilöillä tehty koe osoitti, että ivermektiini vähensi koronakuolemia yli 90 prosentilla, sekä ehkäisi taudin tarttumista.

Kuukausia julkaisun jälkeen artikkelissa huomattiin ongelmia. Brittilehti Guardianin selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) osia artikkelista oli plagioitu muista tutkimuksista, ja koehenkilöiden tietoja oli vääristelty.

Artikkeli oli julkaistu niin sanottu preprint-versiona, eli sitä ei oltu vertaisarvioitu. Paperi vedettiin pois julkaisualustalta epäilysten vuoksi. Sitä ennen sitä oli ehditty siteerata kymmenissä muissa julkaisuissa.

Kyseenalainen tulos on pisara tutkimustiedon meressä. Pelkästään vuoden 2020 aikana julkaistiin yli 100 000 koronaa koskevaa tieteellistä artikkelia.

Massan seassa on lukuisia ivermektiinin käyttöä vastustavia tai sitä puoltavia tutkimustuloksia. FLCCC:n kaltaiset järjestöt keskittyvät esittelemään jälkimmäisiä (siirryt toiseen palveluun). Silloinkin, kun artikkelit on havaittujen ongelmien vuoksi oikaistu.

Yle esitti FLCCC:lle haastattelupyynnön, mutta ei saanut vastausta tämän jutun julkaisuun mennessä.

Miten maallikko osaa arvioida ristiriitaisten tulosten uskottavuutta?

– Yksi tapa olisi odottaa perinpohjaisempien tutkimusten valmistumista, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Olli Vapalahti on zoonoosivirologiaan erikoistunut professori Helsingin yliopistossa. Zoonoosivirologia keskittyy ihmisistä eläimiin tai eläimistä ihmisiin siirtyvien virusten tutkimiseen.

Ideaalitilanteessa lääkeaineen tehoa mitataan suurille ihmisjoukoille tehdyissä kokeissa. Ensin koehenkilöt jaetaan satunnaistetusti kahteen ryhmään, ja heille annetaan tutkittavaa lääkettä tai lumelääkettä. Tutkimuksen uskottavuus punnitaan arvovaltaisissa tieteellisissä julkaisuissa ennen tulosten julkaisua.

Prosessi on hidas, mutta pandemian päättymistä odottava maailma on kärsimätön.

Seurauksena valtaisaa huomiota annetaan vertaisarvioimattomalle ja pahimmassa tapauksessa huonolaatuiselle tutkimukselle.

– Järjestelmä on tällä hetkellä rikki. On yksinkertaisesti liikaa tietoa, jota ei ole laatusertifioitu. Normaali tieteellinen prosessi tulee myöhässä, Vapalahti sanoo.

Mikä toimii koeputkessa, ei välttämättä toimi ihmisen kehossa

Vapalahti on itsekin tutkinut ivermektiinin mahdollista hyötyä. Helsingin yliopiston tutkijat ovat seuloneet toista tuhatta jo olemassa ollutta lääkeainetta (siirryt toiseen palveluun) ja testanneet niiden vaikutuksia koronavirukseen.

Tulos on ollut pettymys.

– Ydinongelma on se, että (ivermektiinin) hyödyllinen efekti saadaan niin isoilla lääkeaineen pitoisuuksilla, että niitä ei voi antaa potilaille, Vapalahti sanoo.

Ivermektiini estää koronaviruksen monistumista petrimaljassa. Saman vaikutuksen aikaansaaminen ihmiskehossa mahdollisesti edellyttäisi vaarallisen suuren lääkemäärän syömistä.

"Suosittelisin rokotteiden ottoa."

Koronalääkitystä kehittävän Therapeutica Borealis -lääkeyhtiön professori Kalervo Väänänen.

Entä suomalainen lääkekehitys? Miksi turkulainen lääkeyhtiö Therapeutica Borealis kehittää ivermektiiniin perustuvaa koronalääkettä, jos aineen teho olisi epävarmaa?

Therapeutica Borealisin perustajiin kuuluva professori Kalervo Väänänen kertoo, että olennainen ero on kehitteillä olevan lääkkeen vaikutusmekanismi: kyseessä on nenäsumute.

– Hypoteesimme lähtee siitä, että sumute muodostaa nenän limakalvolle suojan, joka estää virusta monistumasta. Näin viruskuormaa voitaisiin vähentää niin paljon, että kaikki tartunnan saavat eivät sairastuisi.

Markkinoilla jo olevien ivermektiinitablettien koronalta suojaavaan vaikutukseen Väänänen ei usko.

– Käsitykseni on, että meillä ei ole mitään näyttöä suun kautta annettavan ivermektiinihoidon hyvistä vaikutuksista. Suosittelisin rokotteiden ottoa, Väänänen sanoo.

On siis mahdollista, että tulevaisuudessa koronapotilaita lääkitään uusilla lääkkeillä, joissa ivermektiini on vaikuttavana ainesosana.

Toistaiseksi ei kuitenkaan ole riittävää näyttöä siitä, että markkinoilla oleva ivermektiini auttaisi taistelussa koronaa vastaan. Tämä on tiedeyhteisön arvostetuimpien portinvartijoiden, kuten Naturen, Sciencen ja Lancetin kaltaisten tiedejulkaisujen näkemys.

Maailman terveysjärjestö WHO tai Euroopan lääkevirasto EMA eivät suosittele ivermektiinin käyttöä muuten kuin tutkimusta varten tehdyissä koetilanteissa. Moni ivermektiiniä kokeillut valtio on poistanut aineen hoitosuosituksistaan.

Sami Antinniemen päätä tämä ei käännä. Hän on menettänyt luottonsa WHO:hon.

– Kyllä WHO tietää, että ivermektiini on toimiva lääke.

"WHO on lääkeyhtiöiden hallussa"

Antinniemi on täysin vakuuttunut ivermektiinin hyödystä koronan hoidossa.

Tästä syystä Antinniemi päättelee, että WHO peittelee ivermektiinin tehoa tarkoituksellisesti.

– Tässä maailmassa on hirveän vaikea päästä selville siitä mikä on totta ja mikä ei. Mutta tältä se vaikuttaa, en oikein keksi muuta selitystä.

Ivermektiinihoitoa kannattavien kyltti koronapassia vastustavassa mielenosoituksessa 8.9.2021. Kuva: AOP

Antinniemi uskoo, että terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen kaltaiset länsimaiset terveysviranomaiset, tutkijat ja lääkärit noudattavat sokeasti WHO:n ohjeita, tai eivät uskalla puhua organisaation vastaisesti.

Entä miksi WHO yrittäisi pimittää maailmalta halvan lääkkeen, joka voisi pelastaa lukemattomia ihmishenkiä?

Antinniemen mukaan kaiken taustalla on suurten lääkeyhtiöiden mahti.

– WHO on lääkeyhtiöiden hallussa. En vain usko, vaan tiedän.

Sami Antinniemi uskoo lääkeyhtiöiden peittelevän ivermektiinin hyötyä, jotta ne saisivat kalliit rokotteensa kaupaksi. Tällaisia uskomuksia kutsutaan Big Pharma -salaliittoteorioiksi. Antinniemi karsastaa termiä. "Heti kun joku mainitsee sanan salaliitto, kaikki järkevä ajattelu katkeaa". Kuva: Sasha Silvala / YLE

Tässä on samalla osasyy Antinniemen rokottamattomuuteen: Hän on menettänyt luottonsa niihin, jotka koronarokotteita tarjoavat.

Lisäksi tarjolla olevat rokotteet eivät ole hänen mielestään riittävän tehokkaita.

– Ne eivät toimi niin kuin minä haluaisin rokotteen toimivan.

Tämänhetkiset koronarokotteet antavat hyvän suojan tautia vastaan. Ne ehkäisevät myös taudin tarttumista ihmisestä toiseen. Rokotteiden suoja kuitenkin heikkenee nopeasti (siirryt toiseen palveluun), jos niitä verrataan esimerkiksi eliniäksi suojaa antaviin tuhkarokkorokotteisiin. Etenkin koronarokotteiden kyky ehkäistä uuden delta-variantin tarttuvuutta on huono (siirryt toiseen palveluun).

Toistaalta mikään rokote ei anna täydellistä suojaa. Puutteistaan huolimatta koronarokotteiden hyöty on kiistaton.

Rokottamattomuuden hinta sen sijaan on kova.

Antinniemen usko ivermektiiniin on kuitenkin niin vahva, ettei hän pidä rokottamattomuuttaan riskinä.

– Tiedän lukemistani tutkimuksista ivermektiinin ennaltaehkäisevän käytön tekevän minusta yhtä turvallisen kuin rokotetunkin ihmisen.

Ymmärrät varmaan, että moni suomalainen on vihainen ihmisille, jotka eivät hanki rokotetta?

– Kyllä, ja se on ikävää. Mielestäni on kuitenkin ihmisoikeus päättää olla ottamatta jotain tuotetta. Sitäkin on kunnioitettava.

Antinniemi toivoo, että ivermektiiniä koskeva kysymys tutkittaisiin perinpohjaisesti, jotta ainetta koskeva riitely saadaan päätökseen.

Näin vääjäämättä käy. Esimerkiksi Oxfordin yliopisto tekee parhaillaan tutkimusta, jossa ivermektiinin tehoa mitataan tuhansilla koronatartunnan saaneilla.

Antinniemi odottaa tuloksia mielenkiinnolla.

– Voinhan mä olla väärässäkin.

Korjaus 1.11.2021 klo 10:36: Ivermektiinin Suomen menekistä kertovaa kohtaa täsmennetty. Jutussa luki: "Stromectolin menekki on kasvanut vuoden sisällä 30 prosenttia". Kohta muokattu muotoon "Stromectolin menekki kasvoi 30 prosenttia syksyllä 2020 ja oli normaalia korkeammalla tasolla noin puoli vuotta".