Kun uudet hyvinvointialueet aloittavat, myös sosiaalipalvelut tarjotaan yhdeltä luukulta – Itä-Suomen maakunnissa lähtötilanteissa hurja ero

Pohjois-Karjalassa on jo nyt yksi toimija, Siun sote. Pohjois-Savossa sen sijaan on hiottava yhteen 18 eri toimijaa. Uudet hyvinvointialueet aloittavat reilun vuoden kuluttua.

Joensuulainen Juha Ratilainen pitää tärkeänä nuorten lisääntyneiden mielenterveysongelmien hoitamista. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Uudet hyvinvointialueet (siirryt toiseen palveluun) aloittavat reilun vuoden kuluttua ja niiden hoidettavaksi siirtyvät myös sosiaalipalvelut. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyö, kotipalvelu ja kotihoito sekä kasvatus- ja perheneuvonta.

Kaikki nämä palvelut halutaan uudistuksessa tarjolle yhden luukun kautta ja matalalla kynnyksellä.

Varhaisen tuen merkitys korostuu jatkossa nykyistä selvästi enemmän, jotta ongelmat eivät ehtisi kasvaa liian suuriksi. Tätä ainakin tavoitellaan.

– Sosiaalipalveluissa oleellinen asia on siinä, että niitä käyttävät ihmiset tarvitsevat usein monenlaisia palveluita samanaikaisesti ja siksi tuen täytyy olla riittävä, korosti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen hyvinvointialueen ministerikierroksella Kuopiossa keskiviikkona.

Pohjois-Savossa sosiaalipuolen uudistuksen valmistelusta vastaava Mari Antikainen korostaa saavutettavuutta. Esimerkiksi hän nostaa lapsiperheiden kotipalvelun.

– Palvelut toteutetaan koko alueella samoin periaattein ja alueen jokaisella asukkaalla on mahdollisuus saada palveluita samalla tavalla olipa se sitten omaa tuotantoa, palvelusetelituotantoa tai ostopalveluja, toteaa Antikainen.

Varhaisen avun ajatellaan laskevan tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluja, kun ongelmat eivät pääse muodostumaan liian suuriksi – ja kalliiksi.

Uusien hyvinvointialueiden päättäjät valitaan aluevaaleissa (siirryt toiseen palveluun), jotka järjestetään 23.1.2022.

.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen uskoo, että varhainen, yhdeltä luukulta annettava apu pienentää kustannuksia. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Ikääntyvä väestö tuo vanhuspalvelut tärkeään rooliin

Lähtökohdat uudistukselle ovat maakunnissa erilaiset. Itä-Suomessa eroja on esimerkiksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan välillä. Jälkimmäisessä sosiaali- ja terveyspalveluja on jo nyt tuotettu yhden toimijan kautta, kun koko maakunnassa on jo pitkään toiminut Siun sote.

Pohjois-Savossa työtä riittää jo toimijoiden yhtenäistämisessä, sillä järjestäjiä on 18. Haasteen myöntävät sekä sotetyöryhmässä mukana oleva Mikkonen että Kuopion kaupungilla perusturvajohtajana työskentelevä Mari Antikainen.

Sosiaalipalvelujen osalta haasteena molemmissa maakunnissa on ikääntyvä väestö, jonka myötä vanhuspalvelut ovat myös uusilla hyvinvointialueilla tärkeässä roolissa.

Kuopion kaupungin perusturvapäällikkö Mari Antikainen on uudistuksen sosiaalipuolen vastuuvalmistelija Pohjois-Savossa. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Lisäksi esiin nousee Pohjois-Savon heikot mielenterveyspalvelut, jotka ovat huolestuttaneet laajasti. Hiljattain esimerkiksi Kuopion kaupunki sai Itä-Suomen aluehallintovirastolta tiukan määräyksen saattaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut lainmukaisiksi.

Mikkonen uskoo, että hyvinvointialueen idea yhdestä toimijasta ratkaisee ongelman.

– Jatkossa ei voi tulla sellaista tilannetta, että avun tarvitsija sysätään jonkun toisen harteille. Katkosta ja muuria ei tule siihen, puhutaanko perus- vai erikoispalveluista tai siitä, kuka palvelun tarjoaa.

Pohjois-Karjalassa jo nyt toimineen Siun soten osalta Mikkonen nostaa esiin rahoituksen turvaamisen.

– Rahoitus kasvaa maakunnassa uudistuksen myötä ja silloin voidaan varmistaa, että palveluketjut ovat sujuvia.

Joensuulaiset huolissaan työvoiman saatavuudesta

Kyselykierros Joensuun Rantakylässä paljastaa, että palveluiden toimivuutta pidetään tärkeänä. Sinikka Puustinen miettii, mahtaako aluehallinnon uudistus lopulta näkyä ruohonjuuritasolla mitenkään.

– Otetaan esimerkiksi asumispalvelut. Jo nyt on hoitajista puutetta. Millä taikasanalla heitä aletaan saada lisää, Puustinen kysyy.

Joensuulainen Sinikka Puustinen ihmettelee, millä taikasanalla työvoimaa saadaan esimerkiksi asumispalveluihin lisää. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Teemu Kaikkonen ja Juha Ratilainen nostavat esille nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat ja korostivat niiden hoitamisen tärkeyttä.

– En tiedä, tuovatko hyvinvointialueet siihenkään mitään muutosta. Terveisinä päättäjille sanoisin, että hoitakaa homma – mutta onhan se tietysti rahastakin kiinni, Ratilainen pohtii.

Ministeri Krista Mikkonen ja uudistuksen sosiaalipalvelujen vastuuvalmistelija Mari Antikainen tunnistavat huolen työvoimapulasta. Antikainen myöntää, että henkilöstön saatavuus on kriisiytynyt nopeammin kuin osattiin odottaa.

Hän uskoo, että tilanteeseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi hyvällä työnantajakuvalla ja työhyvinvointiin panostamisella.

Lue lisää: