"Vaihdoin lennosta lääkäriä", napauttaa sairaan Aukku-kissan omistaja, kun eläinlääkäri ehdotti eutanasiaa – lemmikkien hoidosta maksetaan jo miljoonia

Diagnoosi eläimen kroonisesta sairaudesta voi olla järkytys, mutta omistajat myös avaavat kukkaronsa lemmikin hoidolle ja palveluille. Viime vuonna tähän käytettiin 362 miljoonaa euroa.

Aukku-kissa saa insuliinipistoksen
Aukku-kissa saa insuliinipistoksen

Kello on kuusi. Kymmenvuotias kuortanelainen maatiaiskissa Aukusti, lempinimeltään Aukku, on jo mennyt Aila Rantamäen eteen odottamaan aamun insuliiniannostaan. Toinen piikki tulee illalla.

Rantamäki on vuorenvarma, että Aukku tajuaa yhdistää pistämisen ja hyvän olon. Diabeteksen hoito on ollut heillä arkea jo kohta vuoden.

Päivi Peltokangas laskeskelee, että Manun sairaus maksaa vuosittain noin 200 euroa. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Noin 150 kilometrin päässä Kokkolassa lapinkoira Manu heräilee myös pikku hiljaa uuteen päivään. Päivi Peltoniemi tarjoilee 10-vuotiaalle epileptikolle tabletinpuolikkaan raksujen seassa. Toinen puolikas on napattava vielä illalla, että oireet pysyvät kurissa.

Kerran vuodessa on kontrolli eläinlääkärille ja verikokeeseen, koska epilepsialääkitys saattaa nostaa maksa-arvoja.

Aukku-kissalle puolestaan saatiin lääkitys kohdalleen muutaman lääkärikäynnin jälkeen.

Diabeetikon hoitoon kuuluu myös verensokeriarvojen mittaaminen. Näin se tapahtuu:

Aukusti kissan korvanlehdestä otetaan verinäyte verensokerimittaria varten.
Aukku-kissalta mitataan verensokeri.

Aluksi Aukku laihtui, joi paljon ja vaikutti apaattiselta. Oireet olivat kuin oppikirjasta. Verikoe varmisti pielessä olevat sokeriarvot.

– Kun eläinlääkäri totesi, että eutanasia on hyvä vaihtoehto, vaihdoin lennosta lääkäriä. Seuraava sanoi, että tämä on ihan hoidettavissa oleva juttu, Rantamäki kertoo.

Kissojen sokeritauti muistuttaa ihmisen kakkostyypin diabetesta. Haima tuottaa vielä insuliinia, mutta liian vähän tai sen teho on riittämätön. Kissan kohdalla tosin voi käydä joskus jopa niin, että oma insuliinintuotanto elpyy ja lääkehoito voidaan lopettaa.

– Diabeteksen hoidossa tärkeintä on säännöllisyys. Hoito on tarkkaa, koska insuliinin yliannos on hengenvaarallista, toteaa eläinlääkäri Leena Sandström vaasalaisesta Eläinklinikka Saaresta.

Manun kohtaus on nykimistä ja poissaoloa

Lapinkoira Manun epilepsia todettiin muutama vuosi sitten vasta kahden kohtauksen jälkeen.

Päivi Peltoniemi kertoo, miksi helle ja meri hämäsivät ensin:

Manu elää lääkityksestään huolimatta aktiivista elämää.

Epilepsia on yksi yleisimmistä kroonisista sairauksista koirilla. Satunnaisesti aivoista lähtevät hermoimpulssit saavat pahimmillaan aikaan suuria kramppeja, jotka voivat johtaa tajunnan menetykseen.

Manun kohtaukset ovat lievää nykimistä ja hetkellistä poissaoloa. Niitä on myös ollut niin harvoin, ettei lääkityksen aloittaminen olisi ollut välttämätöntä. Peltoniemi kuitenkin halusi, koska ei halua koiralle ikävää oloa.

– Näkee, että Manu säikähtää silloin ja menee selvästi ihan hämilleen, että mitä oikein tapahtuu.

Mieluummin hoito kuin viimeinen piikki

Lemmikkien yleisimpiä sairauksia ovat nivelrikko, allergia, atopia ja muut iho- ja korvatulehdukset. Moni kärsii myös hampaiden kiinnekudoksen tulehduksesta.

– Koirilla tavallisin sydänsairaus on vasemman eteis-kammioläppien rappeutumasairaus eli krooninen ”läppävika” ja kissoilla sydänlihasta paksuntava hypertrofinen kardiomyopatia, kertoo Sandström.

Hän perehtyy parhaillaan työn ohessa kissojen ja koirien sydänsairauksiin eurooppalaisen ESAVS:in eli European School For Advanced Veterinary Studies -koulutusohjelmassa.

Manu ja Aukusti elävät lääkityksen ansiosta hyvää kissan- ja koiranelämää. Tulevaisuudesta ei tiedä ja perussairaan lemmikin kohdalla on varauduttava myös sairauden pahenemiseen. Tärkeimmät mittarit ovat elämänlaatu ja kyky toimia normaalisti ja lajinomaisesti. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Diagnoosi kroonisesta sairaudesta voi olla järkytys, mutta myös helpotus, kun oudot oireet saavat syyn.

– Yhä enemmän pohditaan hoitovaihtoehtoja ja ennustetta, eikä suoraan haluta eutanasiaa. Ihmiset ovat sitoutuneita ja huolellisia ja haluavat hoitaa lemmikkejään, Sandström sanoo.

Lemmikin omistajat ovat myös valmiita laittamaan yhä enemmän rahaa lemmikkiensä hyvinvoinnin eteen.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 eläinlääkintäpalveluihin ja muihin lemmikkieläinpalveluihin kulutettiin Suomessa 362 miljoonaa euroa. Se on 44 miljoonaa euroa enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2017, jolloin summa oli 318 miljoonaa.

– Jos lääkkeet tuovat toiselle apua, ei siinä tule mietittyä hintaa, kiteyttää Aila Rantamäki.

Aukun verensokerimittari on maksanut 130 euroa, mutta se on kertahankinta. Viiden kynän insuliinipakkaus riittää noin vuoden ajan ja maksoi 58 euroa. Verensokerin mittaukseen tarkoitettu piikkipakkaus ja mittaliuskat kustansivat noin 30 euroa. Tähän päälle on kertynyt vielä muutama lääkärikäynti, koska alkuvaiheessa niitä tarvittiin oikean hoitotasapainon löytymiseksi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voitosallistua keskusteluun sunnuntaihin 31.10. kello 23 saakka.