Lääkärihelikopterin lentäjä: On vaikea päätös jäädä maahan huonon sään takia, kun apua tarvitaan – lupa lentää nykyistä matalammalla auttaisi

Liikenne- ja viestintäministeriön ohjaama selvitys suosittelee matalalentoverkoston perustamista Suomeen. Ensivaiheessa siitä hyötyisi viranomaisten helikopteriliikenne.

Matalalentoverkosto mahdollistaisi helikopterilentämisen entistä huonommissa sääolosuhteissa
Matalalentoverkosto mahdollistaisi helikopterilentämisen entistä huonommissa sääolosuhteissa

Helikopterilentäjä Jouni Romppasen työvuoro on viimeisiä minuutteja vaille valmis.

Kaksi vuorokautta kestänyt päivystys lääkärihelikopteri FinnHEMS 10 -tukikohdassa Vantaalla päättyy aamuyhdeksältä.

Jouni Romppanen lensi helikopteria ensimmäisen kerran 30 vuotta sitten. Valtaosan urastaan hän on työskennellyt lääkäri- ja ambulanssilennoilla. Kuva: Matti Myller / Yle

– No nyt tuli hälytys, Romppanen toteaa rauhallisesti kuullessaan radiokutsun.

Kello on 8.48, kun lääkärihelikopterin miehistö vetää ylleen vihreät haalarinsa, nappaa kypäränsä hyllyltä ja suuntaa reippain askelin kohti kopteria.

FinnHEMSin Vantaan tukikohta sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteydessä. Kuva: Nina Svahn / Yle

Hetkeä myöhemmin kirkkaankeltainen lääkäriyksikkö katoaa taivaanrantaan kohti Keski-Uuttamaata.

Jäämme odottamaan Romppasta Helsinki-Vantaan kiitotien tuntumaan.

Reiteillä voisi lentää riskittömämmin nykyistä matalammalla

Hätäkeskus kutsuu lääkärihelikopterin paikalle äkillisissä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa, useimmiten kyse on onnettomuuksista ja sydänpysähdyksistä.

FinnHEMSillä on kuusi lääkärihelikopteritukikohtaa, joista käsin pystytään tavoittamaan 70 prosenttia suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksestä.

Jos sää ei salli lentämistä, tukikohdasta lähdetään tarvittaessa liikkeelle autolla.

Huonoissa sääolosuhteissa lentäminen voisi kuitenkin olla mahdollista nykyistä useammin, jos Suomessa olisi käytettävissä alailmatilaan sijoittuva matalalentoverkosto.

Lääkärihelikopterin miehistö valmistautuu lähtöön. Jos sää ei salli lentämistä, voi liikkeelle lähteä tarvittaessa autolla. Kuva: Nina Svahn / Yle

Asiaa on selvittänyt Liikenne- ja viestintäministeriön ohjaama selvitysryhmä. Se päätyi suosittelemaan perustettavaksi asteittain laajenevaa matalalentoverkostoa.

Käytännössä matalalentoverkosto koostuu kahdesta kokonaisuudesta, reittiverkostosta sekä mittarilähestymismenetelmistä, kertoo selvitysryhmän puheenjohtaja, ilmatilayksikön päällikkö Teppo Asanti liikenteenohjausyhtiö Fintrafficista.

Kaupunkien välillä kulkevat reitit mahdollistaisivat lentämisen nykyistä matalammalla korkeudella, ilman riskiä lentoesteistä reitillä.

Mittarilähestyminen puolestaan mahdollistaisi huonossa säässä esimerkiksi lääkärihelikopterin laskeutumisen sairaalan läheisyydessä pilvien alapuolelle ja jatkamisen kohteeseen matalalla suorassa näköyhteydessä.

– Keskeisin hyöty on, että matalalentoverkosto parantaisi valtakunnallista valmiutta ja turvallisuusinfraa. Se mahdollistaisi turvallisen ja joustavan mittarilentämisen matalalla korkeudella, Asanti toteaa.

Selvitysryhmän ehdotuksen mukaan aluksi verkostoa käyttäisivät lääkärihelikopteripalvelun lisäksi puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen helikopterit.

Vantaan tukikohdan lääkärihelikopteri hälytetään apuun keskimäärin seitsemän kertaa vuorokaudessa. Kuva: Nina Svahn / Yle

Kiinnostuksensa ovat osoittaneet myös ilmailun harrastajat.

Matalailmatilan käyttöön vaikuttavat lisäksi tuulivoimaloiden lisääntyvä määrä ja voimakkaasti kasvava miehittämätön ilmailu kuten droonien lennättäjät.

– Näiden yhteensovittaminen edellyttää, että ilmatilankäytön prioriteetit ovat selkeitä. Haasteena tässä on parantaa tiettyjen toimijoiden toimintaedellytyksiä, kuitenkaan rajoittamatta toisten toimintaa, Teppo Asanti sanoo.

Päätöstä matalalentoverkoston perustamisesta ei vielä ole. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan seuraavaksi jatkoselvitetään verkoston rahoitusvaihtoehtoja.

Pohjoisessa lääkärihelikopteri voi kohdata kolmeakin eri säätä

Aamu on jo pitkällä, kun helikopterilentäjä Jouni Romppanen laskeutuu takaisin Vantaan tukikohtaan.

Kahden vuorokauden työvuorossa kertyi kaikkiaan 17 hälytystehtävää.

– Ensimmäinen vuorokausi oli hyvin yöpainotteinen, eilinen puolestaan oli sellainen, että päivällä oli paljon töitä.

Koko Uuttamaata palveleva Vantaan tukikohdan lääkärihelikopteri hälytetään apuun keskimäärin seitsemän kertaa vuorokaudessa.

– Lähtökohtaisesti lennon keskipituus on noin 8–10 minuuttia, ja ensisijaisesti tehtävämme on viedä kriittisen ensihoidon tiimi paikalle.

Helikopterilentäjä Jouni Romppaselle kertyi kahden vuorokauden työvuorossa kaikkiaan 17 hälytystehtävää. Kuva: Matti Myller / Yle

30 vuotta helikopteria lentänyt Romppanen on valtaosan työurastaan työskennellyt lääkäri- ja ambulanssilennoilla Ahvenanmaalla, Turussa, Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla.

Hän on nähnyt, kuinka haastavissa olosuhteissa potilaita on tavoitettu välillä soutuveneellä ja joskus kävellenkin, jotta on päästy sinne, missä apua tarvitaan.

Myös Romppanen oli mukana selvitysryhmässä. Hän on varma, että kopterilla voisi lentää enemmän esimerkiksi syksy- ja yöolosuhteissa, jos käytössä olisi matalalentoverkosto.

– Käytössä olevalla kopterikalustolla ei voi esimerkiksi lentää jäätävissä olosuhteissa, joten lentämällä alempana jäätävä ilmamassa olisi riittävän etäällä.

Romppanen muistuttaa, että Pohjois-Suomessa etäisyydet ovat valtavan pitkiä Rovaniemen, Ivalon, Kittilän ja Enontekiön alueella – ja potilas lennätetään usein Ouluun asti.

– Siihen mahtuu kahta, ellei kolmeakin säätä.

Lentäjä näkee vaaditut minimilentokorkeudet karttasovelluksesta. Kuva: Matti Myller / Yle

Hän toivoo, että tilanteessa, jossa keli on kiikun kaakun, helikopteri olisi mahdollista valita turvallisesti auton sijaan.

Jouni Romppasen mukaan erityisen vaikealta on tuntunut tehdä päätös pitää kopteri maassa huonon sään vuoksi silloin, kun kiireellistä apua tarvitaan esimerkiksi saaristossa tai etäällä tukikohdasta.

– Se on juuri niitä vaikeimpia päätöksiä, kun apua tarvitaan paikoissa, jonne avun saaminen kestää kauan.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 4.11. kello 23:een asti.

Lue myös: