Kerrostalossa asuvat liikkuvat enemmän kuin omakotiasujat – myös julkisen liikenteen vaihtovälit ohjaavat meitä liikkumaan enemmän

Aiemmin julkaisemattomat tulokset KunnonKartta 2017 -väestötutkimuksesta julkaistiin Terveysliikuntapäivillä. Tutkimukseen osallistui yli 2 000 iältään 20–69-vuotiasta suomalaista.

Tommi Vasankari pitää luentoa UKK-insituutilla Tampereella.
Kerrostalossa asuvalle kertyy liikuntaa paikasta toiseen kulkemisesta. Video: toimittaja Kai Pohjanen, kuvaus ja leikkaus Antti Eintola / Yle

Suuremmassa kaupungissa ei usein pääse pisteestä A pisteeseen B ilman paria kulkuvälinettä. Alkumatka bussilla ja loput ratikalla, tai kenties välissä vielä metro.

Osin tilanne on käytännön sanelemaa. UKK instituutin johtaja ja lääketieteen tohtori Tommi Vasankari liputtaa vaihtojen puolesta.

– Sellainen vääjäämättä lisää lyhyitä liikkumisen pätkiä. Kun lisäys tulee joka päivä, se on puolestamme tehtyä päätöstä. Piiloliikuntaa, joka on hyväksemme.

Vasankari on puhunut liikennesuunnittelusta vastaavien ihmisten kanssa aiheesta ja ainakin osittain ihmisen oman liikkumisen lisääminen on tietoinen päätös.

Tampereella tavoite lisätä aktiivista liikkumista eli esimerkiksi kävelemistä löytyy Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmasta (pdf) (siirryt toiseen palveluun).

10 minuutin lisäyksellä on valtava merkitys terveydelle

Aiemmin liikuntasuosituksissa käytiin läpi kuinka pitkään vähintään pitää yhtä kestoisesti liikkua. Nyt sellaiset rajat on poistettu ja kaikki liikkuminen lasketaan.

Jos vaihtojen aikana liikkuu kymmenen minuuttia aiempaa enemmän, ei se tunnu paljolta. Jos kymmenen minuuttia taas tulee joka päivä, 356 kertaa vuodessa, kertyy liikuntaa yhteensä yli 60 tuntia.

– Todella pienellä määrällä joka päivä on valtava merkitys terveydellemme.

Entistä suurempi vaikutus onkin arjen liikunnalla suhteessa järjestettyihin höntsävuoroihin tai kuntasalikertoihin.

Suomalaisten liikkumisesta tehdystä väestötutkimuksesta löytyy asioita, jotka joko lisäävät tai laskevat liikunnan määrää. Esimerkiksi asumismuodolla on vaikutusta liikunnan määrään.

Kerrostalossa asuvalle kertyy enemmän liikkumista

Kerrostalossa asuvat liikkuvat yhteensä keskimäärin enemmän kuin omakotiasujat. Omakotitalossa on pakko esimerkiksi haravoida lehtiä ja tehdä muita kotihommia enemmän kuin kerrostalossa. Sen sijaan kerrostalossa asujan on liikuttava, jotta pääsee eri paikkoihin.

– Kokonaisvolyymi kaatuu väestötutkimuksessa kerrostaloasujalle. Kerrostaloasukkaat käyttävät liikkumiseen päivittäin yli 50 minuuttia eli noin viisi minuuttia enemmän aikaa kuin pientaloasukkaat, Vasankari kertoo.

Kun katsotaan keskimääräistä liikkumista, miehet keräävät liikuntaa päivässä kolme minuuttia enemmän kuin naiset. Tosin parisuhde vaikuttaa sukupuolta enemmän. Lesket ja eronneet ovat liikkeessä 52 minuuttia ja avoliitossa elävät 45 minuuttia päivässä.

– Voi olla, että keskiarvolle käy näin, muttei jokaiselle meistä.

Tutkimus paljastaa vain keskiarvon, eli osa ihmisistä liikkuu selvästi sitä enemmän, osa ei juuri lainkaan. Yksilöiden väliset erot ovat hyvin suuret. Tottumukset ja ihmisen omat tavat lopulta määrittelevät miten paljon liikkuu tai on liikkumatta.

Aiemmin julkaisemattomat tulokset KunnonKartta 2017 -väestötutkimuksesta julkaistiin Terveysliikuntapäivillä Tampereella. Tutkimukseen osallistui yli 2 000 iältään 20–69-vuotiasta suomalaista, joiden liikkumista ja sen rasittavuutta, paikallaanoloa ja unta seurattiin liikemittarilla viikon ajan.

Lue lisää: