Hyppää sisältöön

Yhä useampi haluaa jäädä lapsettomaksi, silti Carl Marttila, 17, unelmoi perheestä – mutta ei vielä: "Jos on alle kolmekymppinen, on köyhä"

Yhä useampi pari-kolmekymppinen ilmoittaa, että ei tahdo lapsia. Pinja Ekholm ja Carl Marttila haluavat perheen. Linda Niemi epäröi, mutta hänkään ei ole sulkenut ovea ajatukselta omista lapsista.

Linda Niemi (vas.) empii vielä, mutta Pinja Ekholm ja Carl Marttila haluavat ehdottomasti jossain vaiheessa lapsia. Mieluiten ydinperheeseen. Kuva: Heidi Kononen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yhä harvempi haaveilee omasta perheestä. Tutkimusjohtaja Venla Berg Väestöliitosta sanoo, että kynnys lapsiin on noussut ehkä liikaakin. Toimittaja Heidi Kononen tapasi 17- vuotiaan Carl Marttilan, 18- vuotiaan Linda Niemen ja 19- vuotiaan Pinja Ekholmin.

Pinja Ekholm, 19, haluaa lapsia. Hän kertoo tienneensä sen jo kauan. Riihimäellä Hyriassa opiskeleva Ekholm yrittäisi ensimmäistä lasta mieluiten alle kolmekymppisenä.

– Haluaisin lapsia mieluiten aika pian. Aikaisintaan viiden vuoden kuluttua. Heti kun ei ole vaaraa, että ei olekaan rahaa elättää heitä.

Nyt kosmetologiksi kouluttautuva Ekholm aikoo valmistumisen jälkeen jatkaa opintoja toisella alalla. Tähtäimessä on opiskella oikeustieteellisessä tai poliisikoulussa. Unelmana on työskennellä rikostutkijana.

Sen jälkeen toiveissa on yhdestä kolmeen lasta.

– Mielellään poikia, vaikka eihän se haittaa, jos tyttöjäkin tulisi, Ekholm naurahtaa.

Vapaaehtoisesti lapsettomaksi jäävien määrä kasvaa voimakkaasti. Aikaisemmin noin viisi prosenttia Väestöliiton Perhebarometriin haastatelluista kertoi, että ei halua lapsia. Viimeisimmässä tutkimuksessa vuonna 2018 noin 20 prosenttia parikymppisistä lapsettomista ilmoitti, ettei tahdo lapsia lainkaan.

Alle kolmekymppinen on liian köyhä

Myös Carl Marttila, 17, haluaa perheen ja omia lapsia. Hänelle oikea aika olisi reilusti yli kolmekymppisenä. Yksinhuoltajaäidin kanssa kasvanut Marttila haluaa taloudellista vakautta omalle perheelleen, koska hänen lapsuudessaan perheellä oli usein aika vähän rahaa. Siksi hän aikoo odottaa, kunnes on saanut hyvän ammatin.

– Jos on alle kolmekymppinen, on köyhä. Olisi mukavaa, jos olisi kunnon työpaikka, eikä tarvitsisi olla huolissaan rahasta.

Tämän vuoksi hän pohtii, että oikea aika yrittää lapsia olisi ehkä vasta 35–40-vuotiaana. Sitä ennen media-assistentiksi opiskelevan Marttilan haavelistalla on elokuvaohjaajan tai tuottajan työ.

– Haluan joko ohjata elokuvan tai tehdä oman sarjakuvasarjan ennen perheen perustamista.

Perhebarometriin haastateltujen lapsettomien nuorten aikuisten mielestä sopiva aika saada lapsia on juuri kolmenkympin kieppeillä. Tutkimusjohtaja Venla Berg Väestöliitosta kertoo, että usein halutaan pitää kiinni omasta, nykyisestä elämäntyylistä.

Monella oli myös melko kielteinen kuva perhe-elämästä, useimmiten tämä on peräisin mediasta. Vain harva on nähnyt perhepiirissä tai ystävien parissa läheltä lapsiperheen arkea, ja median luomat mielikuvat ovat usein kärjistyneitä.

– Kerrotaan uupumuksesta ja siitä, että ei ole yhtään omaa aikaa. Käydään kerran viikossa automarketissa ja asutaan jollain tylsällä omakotialueella.

Oma elämä näyttäytyy vapaana tähän verrattuna.

– Vaihtoehdot ovat avoinna. Voi lähteä reppureissaamaan Aasiaan ja tehdä kaikkea muuta kiinnostavaa, summaa Berg.

Myös urasuunnitelmat halutaan toteuttaa ennen lasten syntymistä.

– On mielikuva siitä, että ensin ollaan pitkään pätkätöissä ja joskus yli 35-vuotiaana saattaa saada vakiduunin, jos on onnekas.

Lapsiperheen hulina-arki saa epäröimään

Ajatus omista lapsista ei ole mahdoton myöskään Linda Niemelle, 18. Hän pitää lapsista, mutta ei ole vielä aivan varma, haluaako hän joskus tulla äidiksi. Juuri nyt ajatus tuntuu kaukaiselta.

– Jos joskus tahdon lapsia, niin ehkä kolmekymppisenä. Nelikymppisenä tuntuisi jo liian vanhalta tulla äidiksi. Enkä välttämättä halua lapsia ollenkaan, mutta ei sitä koskaan tiedä, tuleva parturi-kampaaja miettii.

Perheen perustamiseen vaikuttaa myös tulevan kumppanin mielipide. Yksi syy epäröintiin on, että lapsiperheen elämä on tuttua Niemelle. Hänen äidillään on kuusi lasta, joista nuorin on nelivuotias. Esikoinen Linda Niemi asuu isänsä luona, mutta käy usein äidillään ja näkee, millaista hulinaa lapsiarki on.

– Arki on välillä suoraan sanottuna ihan perseestä, mutta onhan se joskus tosi kivaakin. Se, että on näin paljon sisaruksia, vaikuttaa siihen, että en tahtoisi ainakaan noin monta lasta.

Risainen tausta saa kaipaamaan ydinperhettä

Kaikki kolme ovat eroperheiden lapsia, ja he toivovat omalle jälkikasvulleen turvallista lapsuutta. Pinja Ekholm ei halua lapsensa joutuvan kokemaan samoja asioita, joita hän itse kohtasi. Itse asiassa tämä on tärkein syy siihen, miksi hän ylipäätään haluaa lapsia.

– Minulla on ollut aika raffi lapsuus. Siksi toivoisin, että voisin tarjota turvallisen ja hyvän perheen. Olisi riittävästi rahaa ja lapsella olisi hyvä olla.

Ekholm haluaa niin kovasti tarjota jollekin pienokaiselle hyvän kodin, että hän on jopa miettinyt adoptoimista tai sijoituslasten ottamista jossain vaiheessa, mikäli omaa jälkikasvua ei synny.

Risaisesta lapsuudestaan huolimatta Pinja Ekholm kunnioittaa yksinhuoltajaäitiään, joka jaksoi kahden taaperon kanssa.

– Mieluummin haluaisin itse tylsän ydinperheen.

Taloudellisista syistä vain yksi lapsi voisi olla hyvä.

– Hänelle pystyisin antamaan kaiken.

Ajatus lapsesta arveluttaa myös siksi, että moni asettaa riman hyvin korkealle vanhemmuuden suhteen, sanoo Väestöliiton Venla Berg. Ajatellaan, että vanhemman pitää olla jonkinlainen yli-ihminen. Arkistokuva. Kuva: Nella Nuora / Yle

Ydinperhe olisi Carl Marttilankin mielestä parempi kuin se, että lapset asuvat vuoroviikoin kummankin vanhemman luona.

– Yksinhuoltajuus vaikuttaa ajatuksena aika haastavalta minulle. En haluaisi niin paljon vastuuta.

Linda Niemi ei liputa niin jyrkästi ydinperheen puolesta. Turvallinen perhe on hänelle pääasia, mutta se ei välttämättä tarkoita kahta huoltajaa. Turvallisuutta tuo muun muassa se, että lapsi on tiiviisti tekemisissä molempien vanhempien kanssa, vaikka nämä asuisivat erillään.

– Olisi hyvä, että siteet molempiin vanhempiin säilyisivät, jos tulisi ero. Ei niin, että lapsi näkisi isää vain joskus viikonloppuisin.

Kannattaako tehdä lapsia tähän maailmaan?

Viime vuosina on Pinja Ekholmin mielestä uutisoitu paljon, että nuoret eivät hanki lapsia. Osa hänenkään ystävistään ei halua omaa jälkikasvua.

– Monet sanovat, että he haluavat mieluummin opiskella, matkustella ja keskittyä itseensä. Ilmastoasiatkin vaikuttavat.

Ympäristökysymykset ovat pyörineet myös Ekholmin mielessä. Hän sanoo, että niitä onkin hyvä puntaroida, ja kaikkien tulisi tehdä enemmän planeetan pelastamiseksi.

– Moni kaveri miettii, kannattaako tehdä lapsia tähän maailmaan. Itse luotan vielä, että kannattaa.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 31.10. klo 23:een asti.

.
.