Tuleeko koronnosto ensi vuonna? Euroopan keskuspankki päätti jatkaa elvytystä toistaiseksi entiseen malliin inflaatiosta huolimatta

EKP jatkaa rahapoliittista elvytystään ja pitää korot ennallaan. Markkinoilla voimistuvat käsitykset sitkeämmästä inflaatiosta, mutta pääjohtaja Christine Lagarde ei arvioinut koronnoston aikataulua.

EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden harteilla on euromaiden irrottaminen pandemiaelvytyksestä. Pankin neuvosto tekee rahapoliitiikan päätöksiä puolentoista kuukauden välein. Kuva: Daniel Roland / AFP

Euroopan keskuspankki päätti (siirryt toiseen palveluun) jättää talletuskoron yhä ennalleen torstain kokouksessaan. Korko on ollut yli seitsemän vuotta miinusmerkkinen. EKP pudotti sen -0,5:een jo kaksi vuotta sitten.

Myös tärkein ohjauskorko pysyy pyöreänä nollana. Se tarkoittaa korkoa, jonka liikepankit maksavat keskuspankilta lainaamastaan rahasta.

EKP ja eurojärjestelmään kuuluvat kansalliset keskuspankit jatkavat arvopapereiden ostoja entiseen tahtiin elvytysohjelmien mukaisesti.

– Euroalueen kasvu jatkuu vahvana, vaikkakin se on hieman hidastunut, pääjohtaja Christine Lagarde sanoi tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa talouskasvu saavuttaa pandemiaa edeltäneen tasonsa vuoden loppuun mennessä.

Hän myös toisti pankin näkemyksen siitä, että inflaation kiihtyminen on väliaikainen ilmiö, ja piikki tasoittuu ensi vuonna.

– Inflaatio kiihtyy pääosin energianhintojen, mutta myös kulutuksen kasvun vuoksi, Lagarde sanoi. Myös pullonkaulat hankintaketjuissa nostavat hintoja, mutta niidenkin EKP uskoo hellittävän.

Ristiriitoja kulisseissa

Vaikka EKP:n neuvosto ei päättänyt konkreettisista muutoksista rahapolitiikkaan, markkinat kuuntelivat Lagarden tiedotustilaisuutta korvat höröllään.

Pinnan alla kuplii monestakin syystä.

Viime viikolla jälleen yksi saksalainen keskuspankkiiri lähti kävelemään sekä Saksan keskuspankista että EKP:n neuvostosta. Rahapoliittisena "haukkana" tunnettu Bundesbankin pääjohtaja Jens Weidmann on ollut kapulana rattaissa EKP:n elvytysohjelmissa jo edellisen pääjohtajan Mario Draghin kaudella.

Myös Weidmannin erokirjeestä voi lukea tyytymättömyyttä noudatettuun rahapolitiikkaan. Kun Saksan hallituksen valtikka vaalien jälkeen siirtyy oikeistolta demareille, Weidmannin näkemykset törmännevät myös kotimaan uuden johdon kanssa.

Lagarde kiisti torstaina erimielisyydet ja vastasi kysymykseen Weidmannin erosta, että "kymmenen vuotta on pitkä aika olla keskuspankin johdossa".

– Kyse ei ollut väsähtämisestä rahapolitiikkaan johtokaudellani, Lagarde sanoi.

Jens Weidmann teki kymmenvuotisen uran Bundesbankin johdossa. Hän otti tehtävän vastaan keskellä eurokriisiä vuonna 2011. Samana vuonna sekä Bundesbankin pääjohtaja Axel Weber että EKP:n johtokunnan saksalaisjäsen Jürgen Stark ilmoittivat erostaan vastalauseena EKP:n elvyttävälle rahapolitiikalle. Saksaan muodostettava uusi hallitus etsii hänelle seuraajan ennen vuodenvaihdetta. Kuva: Ullstein Bild / AOP

Aiheena "inflaatio, inflaatio ja inflaatio"

Kulisseissa kuohuttaa myös inflaatio. Tähän asti EKP:n virallinen linja on ollut, että hinnoissa on vain piikki pitkän pandemia-ajan jälkeen.

Se puhutti torstaina myös EKP:n neuvostoa. Pankki keskittyy tarkkailemaan inflaatiokehitystä loppuvuoden aikana.

– Keskustelimme inflaatiosta, inflaatiosta ja inflaatiosta, Lagarde paljasti.

Yhä useampi analyytikko ja sijoittaja on alkanut uumoilla, että inflaatio ei jäisikään hetkelliseksi. Myös moni pankin 25-jäsenisestä neuvostosta on epäillyt (siirryt toiseen palveluun), että inflaatiota saatetaan nyt aliarvioida.

Kuluttajahinnat nousivat syyskuussa euroalueella nopeimmin 13 vuoteen, 3,4 prosenttia. EKP laskee Lagarden mukaan inflaation kiihtyvän lisää loppuvuoden aikana, mutta kääntyvän laskuun ensi vuonna.

Itävallan ministeri vaatii koronnostoa

Itävallan valtiovarainministeri Gernot Blümel vaati juuri torstaiaamuna julkaistussa haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että EKP nostaisi korkoja. Ulostulo on poikkeuksellinen, koska yleensä poliitikot eivät ole puuttuneet rahapolitiikkaan.

Blümel kertoi viettävänsä matalien korkojen vuoksi unettomia öitä ja väittää EKP:n pyrkivän korkopolitiikallaan vain suojelemaan pahasti velkaantuneita maita. Itävallassa kuluttajahinnat nousevat jo selvästi yli kolmen prosentin vuosivauhtia, Saksassa yli neljän.

Brittilehti Financial Times kertoi (siirryt toiseen palveluun) syyskuussa, että salaisen muistion mukaan EKP valmistautuisi nostamaan liikepankkien talletuskorkoa vuotta ennakoitua aiemmin eli 2023.

Markkinoilla pankin uskotaan joutuvan nostamaan korkoja kenties jo ensi vuonna.

Brittiläisen Market Securities -meklariyhtiön pääekonomistin tviitin mukaan ensimmäinen 0,2 prosenttiyksikön koronnosto tulisi ensi vuoden joulukuussa. Christophe Barraud on valittu maailman parhaaksi (siirryt toiseen palveluun) talousennustajaksi.

"Korkomuutokset riippuvat inflaatiosta"

Lagarde on todennut monta kertaa, että ohjauskorkoja ei muuteta ennen kuin arvopaperiostot on lopetettu.

Keskuspankki aikoo jatkaa arvopaperiostoja "ainakin" maaliskuun loppuun asti ja siitä eteenpäin tarpeen mukaan: niin kauan, kunnes neuvosto katsoo koronapandemian kriisivaiheen päättyneen.

Lagarde ei torstaina suoraan tyrmännyt markkinoiden veikkauksia koronnostosta eikä arvioinut tulevien korkopäätösten ajankohtaa, vaikka sitä häneltä monesti kysyttiin. Hän tyytyi toteamaan, että "EKP:n arviot lähivuosien kehityksestä eivät tue markkinoiden näkemyksiä koronnostosta".

Korkojen mahdolliseen nostoon palataan Lagarden mukaan, kun inflaatio kiihtyy pysyvämmin EKP:n tavoitteen mukaisesti kahden prosentin vauhtiin tai nopeammaksi.

Velkaostoja pohditaan joulukuussa

Jo syyskuussa Lagarde kertoi, että koronaviruspandemian vuoksi aloitettujen arvopaperi­ostojen lakkauttamista käsitellään seuraavan kerran vasta joulukuussa.

Hätärahoituksen enimmäismäärä on 1 850 miljardia euroa. Tähän mennessä EKP on käyttänyt summasta noin 1 450 miljardia. Suurin osa EKP:n jälkimarkkinoilta ostamista arvopapereista on euromaiden valtionvelkaa.

Lue myös: